Nuorten nykyisistä asenteista homoja kohtaan

Minut yllätti äskettäin nuoren perheenisän kommentti työtehtävien arviointiin liittyvässä, varsin yleisluontoisessa keskustelussa: "Sen homman teki muuten tosi hyvin yksi nuori sympaattinen homomies!"

Noin sitä pitää! Kymmenen pistettä ja papukaijamerkki.

Keskustelu jatkui mutkattomasti seuraavaan asiaan. Sanojalla uskon olevan minusta täysin heteronormatiivinen mielikuva. Olenhan habitukseltani varsin heteronoloinen. :-)

Olet siis kenties hetero, Juhani?!

Me muutumme.

Positiivinen kommentti kyllä, mutta mikä mahtoi olla sanojan motiivi tuoda juuri homous esiin tässä yhteydessä? Tulee mieleen ajatus, että oliko pohjimmaisena tarkoituksena kehua, että hyvin teki työnsä vaikka homo onkin.

Ihmeellinen työpaikka, missä tuosta vain mainitaan työntekijän täysin epäolennaisista asioista. Toivottavasti en koskaan joudu firman kanssa tekemisiin, koska tuossa tilanteessa ainut oikea ratkaisu olisi ollut pyytää tarkennusta idiootin päästämään sammakkoon.

"epäolennaista", "motiivi tuoda homous esiin"

Minulle oma homouteni ei ole mitenkään epäolennaista, myös työyhteisössä se on yksi tärkeä osa persoonallisuuttani. Teidänkö mielestä homous jokin sellainen "yksityisasia" mitä ei saa mainita muuta kuin..., missä yhteydessä?

Toki homouden saa mainita missä yhteydessä tahansa, mutta milloin se on tarpeellista?

Miksi työkaveri toi tuossa juuri homouden esille, eikä vaikkapa henkilön vasenkätisyyttä, vihreäsilmäisyyttä tai vahvahiuksisuutta?

Ei kai tuo homouden mainitseminen ollut yhtään sen ihmeempi juttu kuin se että kyseessä olisi ollut "mukava pellavapäinen mies". Ei kai me haluta tabuja lisää?

Ei kai homous sentään, herra Jumala, ole tabu, jonka mainitseminen vaatii erillisen selitteen? Tuskin Suomen blondiyhdistys suuttuisi jos joku toteaa, että olipa mukava vaalea nuorimies. Se on varsin paljon eri asia kuin sanoa että olipa mukava, vaikka olikin vaalea, ja siihen perään tietävä katse.

Mistä vain voi loukkaantua jos tulkitsee toisten sanoja olettaen sanojalle asenteen. Kokonaan toinen juttu onkin sitten se että asenne oli jolla kulla ihan muulla kuin sillä joka ylitti tabun siihen takertumatta.

edit. Smo ehti näköjään sanoa jo saman, niinpä pieni lisäys. Musta on hölmöä vaatia heteroilta täysin välinpitämätöntä suhtautumista homouteen, kun emme itsekään siihen välinpitämättömästi suhtaudu. Kyllä mä saatan kysyä jonkun kertoessa jotain henkilöstä X, onko henkilö X homo, vaikkei se liittyisi kerrottavaan juttuun millään tavalla. Se on vain musta, henkilökohtaisista syistä, merkille pantava ja kiinnostava seikka ihmisessä. Saavat kai heterotkin kokea suuntautumiset kiinnostavina, ovathan hekin suuntautuneita.

"Joo, sen teki se sympaattinen vammainen!"
"Joo, sen teki se sympaattinen alkoholisti!"
"Joo, sen teki se sympaattinen transu!"
jne.

Eikö olekin mukavaa tulla määriteltyä homoutensa kautta :)

"Joo, sen teki sympaattinen nainen!"
"Joo, sen teki sympaattinen mies!"
"Joo, sen teki sympaattinen teini!"
"Joo, sen teki sympaattinen aikuinen!"

Eikö olekin mukavaa tulla määritellyksi sukupuolensa tahikka ikänsä kautta?

Nainen määritelmänä on kenties vähän yleisempi ja vähemmän arvolatautunut kuin "se homo".

Ja tabuna "homo" on kovin arvolatautunut iän kaiken.

Pystyn näkemään vahvan pointin tämän juupas-eipäs-jaarittelun kummallakin osapuolella.

Toisaalta toteamus, että homman hoiti "tosi hyvin yksi nuori sympaattinen homomies", saattaa sisältää viestin siitä, että puhuja pitää itse, tai olettaa kuulijan pitävän yllättävänä ja poikkeuksellisena, että nuori, ja vielä homo, joka on, istu ja pala, kerta kaikkiaan sympaattinen, pystyi hoitamaan homman hyvin.

Toisaalta toteamus saattaa olla myös aivan neutraali tapa määritellä homman tekijää jollain tavalla tarkemmin kuin vain sanomalla, että "homman teki tosi hyvin yksi henkilö".

We will never know...

"Keskustelun aloitti sympaattinen heteronoloinen homomies!"

Tietysti homouden voi mainita jos sillä on työtehtävän kanssa jotain merkitystä - -mutta mikä tuo työ voisi olla? Pitää kai toivoa että tämä sympaattinen homomies olisi työpaikallaan esitellyt homoutensa -tai ei vain antanut sellaista vaikutelmaa suuntautumisestaan?
Homous nyt vain ei ole samanlainen luonteenpiirre jolla kuvailla toista "neuraalisti", samoin kuten vaikkapa hän oli "vasenkätinen" tai "pellavapäinen". Toisaalta vasenkätisyyskään ei välttämättä näy päälle ja kaikki blondit ei nyt ole syntyneet "sellaisiksi" -eihän...?

*Pitääpä soittaa sille mukavalle heteronoloiselle putkimiehelle...röörit tukossa nääs. (-keittiöstä!)

*Meidän nuorten (...heh!) keskuudessa on muuten melko yleistä aika suoraan, joko ensiesittelyssä tai myöhemmin sivulauseessa tehdä suuntautuminen selväksi jotta vältytään "ikäviltä" olettamuksilta.
Näin oli sitten homo tai hetero...ja tämä sanottuna "on my extented global family.." -joka nyt käsittää hiukka boheemimpaa porukkaa..

Sarjassamme "saunan lauteilla kuultua":
Istuskelin tässä männä viikolla Mäkelänrinteen uimahallin saunassa, jossa lisäkseni ja ilokseni oli myös pari varsin vetreän- ja heteronoloista nuorukaista. Jutuistaan päätellen he opiskelivat jotain ihmisten kohtaamiseen liittyvää, tarkemmin määrittelemättä jäänyttä ainetta. Yksi heistä kertoili olleensa juuri tentissä. Oli mennyt ihan mukavasti, ja myönteistä palautettakin oli tullut. Joku tiedusteli, että millaisia kysymyksiä siellä oli. Oli kysytty asiakkaasta salassa pidettäviä asioita, ja asiasta tarkemmin kuultuna tentattu referoi ylpeänä vastauksensa, joka sisälsi yhtä ja toista terveydentilaan, vammaisuuteen, saatuun hoitoon jne. liittyvää. Yhtenä salassa pidettävänä asiana olivat tiedot asiakkaan seksuaalisesta käyttäytymisestä ja seksuaalisesta suuntautumisesta.

Vielä kymmenisen vuotta sitten olisi voinut jokseenkin varmasti olettaa, että viittaus käsitteeseen "seksuaalinen suuntautuminen" olisi herättänyt kavereiden kesken jotain kommenttia tai puujalkavitsin vääntöä. Mutta nyt asia tuli esiin ja ohitettiin ilman mitään kakisteluja tai lisäkommentteja, arkipäiväisenä asiana. Ilmeisesti nuo paljon parjatut TV-ohjelmien kiintiöhomot ovat tehneet tehtävänsä. Puhumattakaan niistä jo useista julkkiksista, jotka tiedetään kaiken muun ohella myös julkihomoiksi, mutta ilman että se olisi heidän persoonassaan pääasia.

Ja aiheeseen tämä liittyy siten, että virallisissakin yhteyksissä salassa pidettävät, lähimmäisten yksityiselämään kuuluvat asiat tosiaan tavallisesti luetaan sellaisiksi, joista on epäkorrektia keskustella ulkopuolisten kanssa, paitsi jos on meneillään jokin juoruilutuokio. Siinä tapauksessa tietysti poliittinen korrektius olisi täysin epäkorrektia...

Homo voi sanana määritellä joskus jonkun olemusta ja persoonaa varsin hyvin. Kuten minua. Eikä se pahastuta mua ollenkaan. Jotakuta, joka näkee kovasti vaivaa ollakseen mahdollisimman epähomo kaikessa muussa kuin sanan seksuaalisessa merkityksessä, homoksi määrittely saattaa tietysti loukata.

Musta kuulostaa aika kierolle silti, että homo voi loukkaantua siitä, että häntä kutsutaan homoksi, kun sitä ei tehdä edes millään tavalla pilkkaavaan sävyyn.

Tabuilu on musta kummallista. Miksei esim. sitä vammaisuutta saisi sanoa ääneen? Jos mä yritän kertoa jollekin mistä hän tunnistaa juuri hänet josta puhun, en näe mitään syytä miksen käyttäisi kaikkein ilmeisimpiä tuntomerkkejä. Pyörätuolia, lyhytkasvuisuutta, opaskoiraa. Hän on se nuori nainen mustalaishameessa. Tai burkhassa. Entäs sitten?

Tarkennuksena aloitukseeni. Keskustelu koski eräänlaista palvelutehtävää, jossa laadukas asiakaspalvelu ei yleensä ole oletusarvona. En viitsi tarkentaa, koska tuo alue on aika rajallinen. Olisi reilua kysyä ensin henkilöltä lupa.

Kun tuota lausahdusta olen ajatellut, vielä kuitenkin mietin, josko siinä sittenkin testattiin reaktioitani. Tuskin san koskaan tietää.

*********
Olen hiukkasen pettynyt, ettei heittoni heteronoloisuudestani aiheuta enää minkäänlaista hepulia. Joskus se toimi, mutta lienee jo ikivanha vitsi. ;-)

Tuli assosiaationa mieleen(kokemuksen kautta)mielenterveyteen liittyvät nimitykset:
Itse pidän sanasta mielenterveyskuntoutuja. Sanoja mielenterveyspotilas, mielenterveysongelmainen, mielenvikainen, mielisairas, hullu en pidä korrekteina ilmauksina.
Usein kyllä kuntoutujistakin sanotaan kysyttäessä: " Onko sekin sellainen?" Sellainen siis tarkoittaen kuntoutujaa.
Mt-vaivoistakin ollaan yleensä "kaapissa". Pitää miettiä kenelle voi kertoa niistä.
Myös terveen roolin vetäminen vie voimia.

Taikka musta, keltainen jne. vaikka gay,,",Positiivinen kommenttini mutta mikä mahtoi olla sanojan motiivi tuoda juuri Gayness esiin tässä yhteydessä? Tulee mieleeni ajatus, että oliko pohjimmaisena tarkoituksena kehua, että hyvin han teki työnsä vaikka gay onkin."

Jatkan vielä tuon tapauksen pohdintaa: Jospa lausuja haluaisikin ilmaista, että hän tietää minun olevan homo. Hänellä ei ole kenties sopivaa muuta keinoa sanoa asiaa epäsuorasti niin ettei loukkaisi minua.

Työpaikallani viljellään jonkin verran homovitsejä, ja monesti minä saatan kertoa ne parhaat (ja nauran sisäänpäin.. hih.. hih). Ei ne enää minua loukkaa.. samoin kerrotaan vitsejä blondeista, savolaisista, laihialaisista, punatukkaisista jne..