Eläkejärjestelmä ei lupaa hyvää nykynuorille heidän eläköityessään

Olen muutamia kertoja maininnut, että Suomen eläkejärjestelmä on huonommassa tilassa, kuin julkisesti uskalletaan sanoa. Varovasti asiaa on nosteltu esille pieninä paloina, ettei syntyisi liian suuria tunteita. Näillä näkymin nykynuoret voivat heittää kaivoon haaveet runsaista eläkkeistä ja leppoisista eläkepäivistä. Syy on se, että eläkkeiden maksajia on liian vähän saajiin nähden.

Hesarin viikkoliite NYT (21.8.2009) käsittelee aihetta kolmen eri-ikäisen esimerkkihenkilön työuran perusteella. Tulos on yhdelle heistä täydellinen shokki, eikä muidenkaan kohdalla voida katsoa odotusarvon toteutuvan.

Evan toimitusjohtaja Sixten Korkman toteaa, että järjestelmää olisi pitänyt alkaa korjata jo kaksikymmentä vuotta sitten. Niin ei tehty. Hän näkee korjausliikkeen väistämättömänä. Vaihtoehtoja on kolme: joko eläkkeitä täytyy leikata, eläkemaksuja korottaa tai sitten töitä on tehtävä pidempään.

************

Näin jo kauan sitten, etteivät eläkkeet voi olla sitä mitä yleisesti odotetaan. Olen siis pyrkinyt valmistautumaan niin, että eläkkeen jatkeeksi on käytettävissä omia varoja. Päätin myös jatkaa työelämässä niin pitkään kuin motivaatiota ja terveyttä riittää. Olen ollut eläkeläinen jo virallisesti useita vuosia. Yrittäjänä voin kuitenkin jatkaa työn tekoa haluamallani tavalla. Ongelmana on se, ettei eläkettä enää kerry palkasta, on se minkä suuruinen tahansa.

Onneksi säästäminen on keksitty. Ei tarvi olla eläkevakuutusta siihen että verkkopankkiin laitettu automaattinen tilisiirto laittaa satasen kuussa rahastoon.

Olen itse varautunut siihen että eläkkeen varaan on tulavaisuudessa turha laskea.

Toisaalta, onhan se viime vuosina ollut aika järjetöntä että alle kuusikymppiset täysin työkykyiset ihmiset jäävät eläkkeelle. Jotain on silloin vialla, sekä työelämässä että asenteissa. Paljon tietotaitoa menee hukkaan.

Itse olen elintavoillani varautunut siihen että elinikä ei mene kauheasti yli kuudenkympin.

Jos itse olen eläkkeellä ehkä 40 vuoden päästä, ei ole mitään järkeä olettaa nykymuotoisen eläkejärjestelmän olevan edes olemassa. Itse se omaisuus pitäisi kerätä vanhuutta varten. Siinähän sitä sitten onkin tekemistä.

Minun eläkkeeni maksajat ovat vasta nyt syntymässä ilmeisesti jonkinlaisen pienoisen vauvaboomin siivittämänä. Omilla eläkemaksuillani kun käytännössä kustannan nykyeläkeläisten elämää, en omaani tulevaisuudessa. Ja väestön ikärakenne noin 30 vuoden kuluttua ratkaisee missä määrin silloiset työikäiset pystyvät kustantamaan silloisten eläkeläisten elämää. Lait kyllä muuttuvat vastaavalla tavalla.

Kieltämättä tänään tilanne onkin lohduton, kun suuret ikäluokat ovat eläköitymässä ja aktiivityövoima jää kapeaksi. Mutta kun tämä sodanjälkeinen kupla kasvaa jo horsmaa, tilanne toinen.

Koko eläkejärjestelmä pitäisi remontoida nyt heti, eikä vasta sitten, kun suuri (ja ahne) ikäluokka on siirtynyt toisiin ulottuvuuksiin. En ole katkera, mutta kuitenkin... En usko, että me 70-luvulla syntyneet koskaan saamme sitä eläkettä, jonka verukkeella meiltä eläkemaksuja nyt kupataan. Jos ne rahat eivät päädy nyt eläköityvien ylisuuriin eläkkeisiin, joku neropatti hukkaa ne ylihintaisiin kelkkatehdaskiinteistöihin tms. loistosijoituksiin. Itse pitäis oma eläkevuosien rahoitus säästää jotenkin, kun vain tietäis mistä ja mihin?

Ainakaan rahoja ei pidä makuuttaa nollakoron pankkitileillä, kuten moni suomalainen lehtijutun mukaan tänä päivänä tekee. Sellainen on vain pankkien tukemista.

Olen antanut itseni ymmärtää, että näinä vuosina kansalaiset alkavat saada vuosittain eläkevakuutusyhtiöiltä tiedoksiantoja siihenastisista kertyneistä eläkkeistään. Siis tiedon siitä mitä vanhuuseläke olisi määrältään siihen mennessä maksettujen eläkemaksujen perusteella. Eli jonkin sortin lupauksen tulevasta yhteiskunnan antamasta rahasta. Yhteiskunnan tarjoamia eläketyyppejähän on erilaisia erilaisten elämäntilanteiden varalta.

Jos tämä eläkemäärä ei riitä, täydentävää eläkerahoitusta kannattaa harkita hyvissä ajoin. Esim. vapaaehtoisia eläkevakuutuksia, joiden tuotto-odotukset voi sitoa eritasoisiin riskisijoituksiin. Mitä matalampi riski, sitä varmempi tuotto, mutta myös sitä heikompi tuotto. Näistä esimerkkinä korkorahastot. Jos kestää riskinottoa, osakerahastot varmasti tarjoavat eläkesäästäjälle kivan jännitysmomentin vuosiksi eteenpäin.

Eläkejärjestelmähän uudistettiin ja uusi järjestelmä astui voimaan 2005.

Siinä mm. eläkeindeksiä heikennettiin.

Elinaikakerroin on se suurin leikkaava tekijä lähitulevaisuudessa eläkkeisiin. Elinaikakerroin siis leikkaa eläkettä sen mukaan, kuinka paljon keskimääräinen elinikä kasvaa. Eli toisin sanoen täytyy taas vastaavasti työskennellä pidempään saadakseen hyvän eläkkeen, mutta toisaalta olisihan se hassua, jos eliniän noustessa eläkeikä ei voisi vähän nousta.

Työeläkkeistä on tehty laskelmia ja niiden mukaan työssäoloikää hieman pidentämällä, eläkemaksuja nostamalla sekä elinaikakertoimen avulla eläkejärjestelmä kestää ikääntymisen. Tietenkin jos on sitä mieltä, että laskelmat on tehty väärin tai että "government denies the truth" niin ei ole pakko uskoa:)

Kaikenlaiset lisäeläkkeet ja yksityiset eläkesäästöt ovat omiaan varhentamaan eläkkeelle pääsemistä. Mikä taas tietenkin sotii vastaan tavoitetta pidentää niitä ja sitä kautta turvata työeläkejärjestelmä.

JuhaniV kirjoitti: "Näillä näkymin nykynuoret voivat heittää kaivoon haaveet runsaista eläkkeistä ja leppoisista eläkepäivistä. Syy on se, että eläkkeiden maksajia on liian vähän saajiin nähden."

Kyllä, olet oikeassa. Tämä puolestaan aiheuttaa sen, ettei huvita tehdä töitä, koska ei kuitenkaan pääse eläkeläisenä huilaamaan. Se huili on otettava työikäisenä.

Mielenkiintoista, miten eri tavalla eri ihmisten ajatukset juoksevat. Itseäni nimenomaan huvittaa tehdä töitä juuri nyt kun niitä vielä joten kuten jaksaa ja voi tehdä. Sitten on ehkä joitakin mahdollisuuksia jäädä huilaamaankin, kun työnteko ei syystä tai toisesta ole enää vaihtoehto.

Public eye kirjoitti: "Sitten on ehkä joitakin mahdollisuuksia jäädä huilaamaankin, kun työnteko ei syystä tai toisesta ole enää vaihtoehto."

Miten niin "on mahdollisuuksia"? Teet töitä hamaan hautaan saakkka. Ehkäpä pääset huilimaan työttömänä kun vanhempia ihmisiä ei arvosteta työvoimana. Se taas ei ole huilimista lainkaan, koska sinua pompotellaan erilaisissa orjaduuneissa.

Ae harmaa hauta saattaa kuitenkin jäädä ylipääsemäyyömän loikan taa. Jos voimat ehtyvät, tulee infarkti ja toinenkin, tulot jäävät olemattomiksi jne jne.
M.O.T. omakohtaisesti
Eläkeasiat alkavat kiinnostaa kummasti!

En tiedä, kuinka nuoriin JuhaniV viittaa, mutta edessä on sellainen katastrofi (ilmastonmuutos ja öljyn ehtyminen), että päällimmäiseksi huoleksi tulee taas elossa säilyminen. Kaikkein maltillisimmankin skeenaarion mukaan nykyistä elintasoa ei voida ylläpitää.
Kävin pienellä maaseutumatkalla, jolloin minulle selvisi kuinka patologiseksi on autonarkomania päässyt. Tämä tulee loppumaan ja lopputuloksena on yhteisöt paljon terveemmällä pohjalla.

Kun saisi vielä toteuttaa itseään jonkun 10-20 vuotta niin sitten olisi tarpeeksi.

Pora-liike kirjoitti: "Kun saisi vielä toteuttaa itseään jonkun 10-20 vuotta..."

Ja mitähän tuo "itsensä toteuttaminen" Poriksen kohdalla oikein pitää sisällään? Eläkerahojen säästämistä vanhuuden varalle? ;-)
Olisi kiintoisaa tietää.

Minä en usko mihinkään eläkejärjestelmään. Paras keino on hankkia omaisuutta jota voi realisoida tai saa siitä muita tuloja. Paavo Nurmea lainatakseni:" osta kivitalo helsingistä ja odota". Olen vielä vaiheessa yksi....

JuhaniV kirjoitti: "
Ja mitähän tuo "itsensä toteuttaminen" Poriksen kohdalla oikein pitää sisällään? Eläkerahojen säästämistä vanhuuden varalle? ;-)
Olisi kiintoisaa tietää."

Lue reissublogiani http://stas.vuodatus.net niin ehkä se selviää.
En minä usko, että minulla on mitään vanhuutta enkä minä usko, että minulle tullaan maksamaan mitään eläkettä. Pitää elää niin, että voi kuolla tyytyväisenä. Eräs Erkki Lampén on sanonut, että mielummin katuu tekemisiään kuin tekemättä jättämisiään.

Niksu
28.08.2009, 09:01 "Paras keino on hankkia omaisuutta jota voi realisoida tai saa siitä muita tuloja".

Omaisuus menee tai se viedään. Parempi on hankkia paljon ystäviä. Minunkin luokseni murtauduttiin. Kerrankin isäni sanoi hyvin - onneksi et ollut paikalla. Olisi omaisuuden lisäksi mennyt myös henki.

No ystävät on tärkeitä ja tukevat huonoina hetkinä, MUTTA en minä ajatellut maksattaa elämistäni heillä ollessani eläkkeellä. Ajattelitko sinä?
Jos on vaihtoehtona maksaa eläkeyhtiölle pennosia ja ehkä saada jotain sieltä tai ostaa sijoitusasuntoja, niin minä valitsen jälkimmäisen. Tietää ainakin konkreettisesti missä pennit on.

Eiköhän sivistyneessä yhteiskunnassa pidetä lapsista, sairaista ja vanhuksista huoli jatkossakin. Tavalla tai toisella. Kysymys on yhteiskunnan perusarvoista, jotka eivät Suomessa varmaankaan muutu muutamaan sukupolveen.

Kuuluisat viimeiset sanat! ;-)

Suomalaisessa yhteiskunnassa on etäännytty yhä enemmän siihen, että yhteiskunnan pitää hoitaa heikko-osaiset. Aikaisemmin lapset ottivat huolta vanhuksista. Nyt sekään ei ole kaikille itsestään selvää. Jos yhteiskunnan tuki romahtaa, meillä ei olekaan valmiina tukiverkostoja korvaamaan puuttuvia palveluja.

Tämän pitäisi olla homojen erityinen huolenaihe. Suhde sukuun voi olla ongelmallinen taikka poikki. Entäs jos homolla ei ole ollut muita kuin vain naimakavereita. Sieltä tuskin apua löytyy. Hän on avuttomana hyödytön.

Pienenä vinkkinä vain säästäjille, että mikäli joudut työttömäksi tai jotain muuta järisyttävää tapahtuu elämässä ennen eläkeikää, mikä vaarantaa säännöllisen ansaintatulon, mitään ei tipu yhteiskunnalta ennen, kun kaikki säästöt ja omaisuus on käytetty viimeistä lanttia myöten. Se 100 euron kuukausittainen säästö on nopsaan hassattu vuokraan/velanlyhennyksiin, ruokaan ja muihin juokseviin menoihin. Suurempien menojen, kuten esim. syöpähoitojen, ollessa kyseessä ei taida riittää edes pieni sijoitusyksiökään, mikäli hoidot pitää maksaa omasta pussista. Ja tiedoksi sinne, että kolmasosa sairastuu syöpään jossain vaiheessa elämäänsä, puhumattakaan muista taudeista.

Ihmettyttää hiukan tämä suomalaisten valtava into "omavaraistalouteen". Lapsetkin heitetään suunnalleen ulos kodeistaan, kun 18 vuotta kilahtaa kelloon. Maahan on asenteiltaan melkein kuin USA - lukuunottamatta maailman kolmanneksi suurinta verotusta. Kannattaisiko ensin selvittää, minne ne verorahat menevät ja miettiä priorisointia ennen, kun lähdetään repimään näinkin perustavanlaatuisia yhteiskunnan rakenteita?

Kannattaa myös huomioida, että valtaosassa maailmaa, hyvinvointiyhteiskunnan vastakohta ei ole uusliberalismi, vaan voimakas suku- ja perheinstituutio, jotka toimittavat turvaverkon roolia. Valtaosassa näitä maita seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet eivät ole korkeassa kurssissa ja talouskin on sitä sun tätä, kun lapsia pitää hankkia huonon terveydenhuollonhuollon ja vanhuudenturvan vuoksi.

Vaikuttaa siltä, että Suomessa ei oikein hahmoteta taloudellisia riippuvuussuhteita, jotka muokkaavat yhteiskunnallista todellisuutta. Ehkäpä sillä on jotain tekemistä viime aikaisen ultraindividualistisen kehityksen kanssa; tästähän opetusministeriökin mainitsi kouluampumisten yhteydessä - Suomessa on kollektiivisuutta tuskin nimeksikään. Ihminen on kuitenkin yhteiskunnallinen olento, joka muistuttaa käytökseltään ja yhteiskunniltaan enemmän mehiläisiä kuin erakkorapuja.

JuhaniV: "Evan toimitusjohtaja Sixten Korkman toteaa..."

Palkansaajien tutkimuslaitoksen ekonomistit ovat todenneet jotain muuta. JuhaniV voisikin uutisoida hiukan laajemmin, jos ei sitten (Kokoomuksen äänestäjänä?) halua harrastaa politikointia. Elinkeinoelämän valtuuskunnan käsitys tietyistä asioista on käynyt hyvinkin selväksi kuluneiden vuosien aikana, joten niitä ei tarvinne edes uutisoida. Tällaiset eläkejärjestelmää koskevat uutisoinnit ovat - tottakai - omiaan pehmittämään maaperää tuleville päätöksille; ei ole ensimmäinen kerta, kun katastrofiuutisoinnilla pelotellaan suomalaisia ja paimennetaan kuin lammaskatrasta kohti suotuisaa poliittista päätöstä. Joskus uutisointia satelee "tilausluonteisesti" ulkomaita myöten.

Suomalaisilla eläkkeillä on tehty aikaisemminkin politiikkaa; tämän uutisen mukaan Keskusta puhalsi vuonna 1956 suomalaisten työeläkkeet; niistä ammennettiin silloisen valtiontalouden paikkaamiseen (http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/53453-heinaluoman-isan-elakesaastot-vietiin). Tämän jälkeen eläkesäästöt yhtiöitettiin ja ne siirrettiin pikapikaa työmarkkinajärjestöjen avustuksella valtion hallinnon ulottumattomiin. Pahaa pelkään, että kulisseissa juonittellaan taas, mutta mikäpä tässä maassa ei menisi läpi.

Ensimmäinen kansaneläkejärjestelmä luotiin Saksassa jo vuonna 1891 (http://www.ssa.gov/history/ottob.html). Jos maalla, jonka BKT on 36000 euroa per lärvi ei ole maksaa peruseläkkeitä vuonna 2020, jotain on pahasti vinksallaan. Toisaalta, mitäpä muuta voi odottaa maalta, jossa samainen järjestelmä luotiin vasta 50-luvulla ja jossa muutamaa vuosikymmentä aikaisemmin huutokaupattiin niin orvot, invalidit kuin vanhukset talollisille (http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=5&t=79&a=1437). Oikea kysymys ei ilmeisestikään ole, kyetäänkö, vaan halutaanko. Vanhat asenteet istuvat tiukassa.

JuhaniV
28.08.2009, 18:35
"Suhde sukuun voi olla ongelmallinen taikka poikki. Entäs jos homolla ei ole ollut muita kuin vain naimakavereita."

Rakasta naimakaveriasi, niin minäkin teen. Minä olen tunnettu hyväntekijä. En vaadi mitään suoraa korvausta vastineeksi hyvistä töistäni, mutta uskon yleiseen elämän karmallisuuteen, jos teet hyvää niin joku päivä tekemäsi hyvä tulee takaisin sinulle.
Sain muuten idean tähän Raamatun epävanhurskaasta taloudenhoitajasta.

28.08.2009, 19:06
"Ihmettyttää hiukan tämä suomalaisten valtava into "omavaraistalouteen". Lapsetkin heitetään suunnalleen ulos kodeistaan, kun 18 vuotta kilahtaa kelloon. Maahan on asenteiltaan melkein kuin USA - lukuunottamatta maailman kolmanneksi suurinta verotusta. Kannattaisiko ensin selvittää, minne ne verorahat menevät"

Suomi on paljon pahempi asenteiltaan kuin USA, en tosin ole asunut jokaisessa osavaltiossa,, mutta ainakin Kaliforniassa asenteet olivat kaikin tavoin humaanimmat.
Suomessa rahat menevät korruptioon, Voutilaisen huonekaluihin ja muihin ökyprojekteihin.

Turvaverkko kysymys on mielenkiintoinen. Kehen turvaat, jos sattuu jokin vahinko tai sairastuminen? Kuka rinnalles jää?

Mitä teet? Miten toimit? Entä kotieläimesi? Kuka ne hoitaa?

Suomalaisilla homoskeksuaaleilla ei ole tapana tehdä vapaaehtoistyötä kotikäyntien muodossa ja auttaa.

Voin sanoa, että siinä näkee onko yhtään ystävää, kun joutuu sairaalaan syystä tai toisesta. Eipä juuri kukaan tule hätiin.

Kolmoisritti kirjoitti: "
Voin sanoa, että siinä näkee onko yhtään ystävää, kun joutuu sairaalaan syystä tai toisesta. Eipä juuri kukaan tule hätiin."

No, minulla tulee. Antti Arstila on kirjoittanut kirjan "Älä luota sairaalaan". Siinä sanotaan, että sairaalassa vallitsee hierarkia. Kovin hyvältä ei hoidon laadun suhteen näytä se, jos papereissasi lulee "eläkeläinen", "työtön" tai olet huonolta asuinalueelta. Tällaiset puutteet voi kuitenkin paikata sillä, että sairasta käy tapaamassa paljon ihmisiä. Mustalaisten sosioekonominen asema on alhainen, mutta lääkäri ottaa ne aina tosissaan, koska sairaalaan tai lääkärikäynnille tulee koko suku.

Suomalaisessa yhteiskunnassa trendinä on selkeästi ollut "ulkoistaa" hoivapalvelut yhteiskunnan palveluiden järjestettäväksi. Alkaen lastentarhoista ja iltapäiväkerhoista päätyen vanhainkoteihin. Ei puhettakaan, että tässä yhteiskunnassa olisi enää "kotimummoja" perheissä asumassa tai lapsia hoitaisi kotona palkattu lastenhoitaja. Tähän syynä on, kun ei ole enää kotiäitejä, kun naisetkin käyvät töissä ja kotona oleminen kotiäitinä ei eläkettä kerrytä. Ja työelämä myös heille on nykyisin niin hektistä, varsinkin henkisessä työssä, että energiaa ei enää riitä kotiin välttämättä edes illallisen valmistamiseen. Sekin ulkoistetaan lapsille herkästi ravintolakäynniksi, HK:n mikrovalmiiksi einespakkaukseksi tai lähikorttelin pizzataksipalveluksi. Ja siivoamisen hoitaa kotitalousvähennysten siivittämänä siivouspalvelu. Olen jopa törmännyt sellaiseen uranaseen, joka käyttää tavaratalon pukeutumiskonsulttia vaateostoksilleen, kun hän ei vaan jaksa töiden jälkeen nysvätä kaupan vaatetankojen seassa etsimässä sopivaa vaatekokonaisuutta. Naisten pukeutuminen kun on ollut perinteisesti miehiä haastavampaa. Toki miehetkin voisivat näitä kotiaskareita tehdä, mutta harvassa on ne miehet, jotka niitä todella tekisivät.

Sairaala- ja vanhustenhoidon laadussa pätee juuri omaisten muodostama kontrolli ja hoidokin edunvalvonta. Jos sitä ei ole, hoivahenkilökunta kyllä pyrkii menemään hoidettavan suhteen sieltä missä aita on matalin. Joko tutkimuksia oikean diagnoosin tekemiseksi ei teetetä, tai sitten vanhainkodin vanhukselle ei vain jakseta kiinnittää tekohampaita paikoilleen...

Statisti kirjoitti: "Eiköhän sivistyneessä yhteiskunnassa pidetä lapsista, sairaista ja vanhuksista huoli jatkossakin.

Kannattaa tutustua tänään julkistettuun tutkimukseen ja sen uutisointiin vanhusten hoidosta.

Lääninhallitukset: Vanhuksilla liian vähän hoitajia
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/L%C3%A4%C3%A4ninhallitukset+Vanhuksilla+liian+v%C3%A4h%C3%A4n+hoitajia/1135249154091

Jos hieman provosoivasti toteaisi, että kun vanhus sidotaan vanhainkodin sänkyyn tai lukitaan huoneeseen, ei häntä ole silloin kadulle heitetty sään armoille kerjäämään niin kuin kehitysmaissa voi tapahtua.

Jos sitten vakavasti puhutaan, aivan kuten Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola totesi, heikompien hoitamisen taso on sivistysvaltion mittari. Kuinka paljon tämä mittari näyttää Suomessa, se on sitten puhtaasti yhteiskunnan arvokysymys. Jotenkin tuntuu, että sitä mukaa kun isot ikäluokat ikääntyvät eläkeikään, he alkavat miettiä ketkä vaihtavatkaan heille vaipat vanhuusiässä. Tämä kysymys on itse asiassa heidän yksi tärkeimmistä konkreettisista kysymyksistä lähivuosien tulevaisuuteen liittyen. Voi hyvinkin olla, että eduskunnassa on muutaman vaalikauden jälkeen aika äänekäs eläkeläisten puolue, joka runnoo läpi vanhushoidon lakeja varmistaakseen, että maahanmuuttajia suositaan, käytetään ja yhteiskunnan varoja siirretään vanhustenhoitoon. Paskaisessa vaipassa on ikävä maata.

Nykynuoret sitten saavat aikanaan vanhustenhoidon palvelut niiltä, jotka eivät vielä ole edes syntyneet. Yhteiskunta on silloin ikärakenteeltaan erilainen ja varmasti vanhushoidon lait vastaavasti.

Mitä näihin yhteiskunnan arvovalintoihin tulee, olenkin jo pitkään ihmetellyt, miten 70-luvulle asti taloyhtiöillä oli varaa pitää talonmiehiä, jotka hoitivat kiinteistöä ja sen pihapiiriä ja katuosuuksia? Nykymaailmassa huoltoyhtiöiden aikakaudella sellainen ei tulisi enää kyseeseen. Itse asiassa kun talvella Helsingin lumisia katuja katselee, välillä tuntuu siltä, että ei ole enää edes varaa aurata niitä. Nekin varat ohjataan mieluummin muualle. Vai onko edes niitä varoja olemassa? Varmasti olisi, jos vain halutaan.

No nyt sitten yhteiskunnallinen keskustelu suurten ikäluokkien vanhushoidosta on äitymässä aika rankaksi:

http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Kaari+Utrio+Nopeasti+kuoleva+vanhus+on+eduksi+yhteiskunnalle/1135249307404

Statisti kirjoitti: "eläkeläisten puolue, joka runnoo läpi vanhushoidon lakeja varmistaakseen, että maahanmuuttajia suositaan, käytetään"

Se minua ihmetyttää tuossa, että miksi nimenomaan maahanmuuttajia.

"Itse asiassa kun talvella Helsingin lumisia katuja katselee, välillä tuntuu siltä, että ei ole enää edes varaa aurata niitä. Nekin varat ohjataan mieluummin muualle. Vai onko edes niitä varoja olemassa? Varmasti olisi, jos vain halutaan."

Ne rahat on Karibialla veroparatiiseissa ja Fortumin optioissa.

>Se minua ihmetyttää tuossa, että miksi nimenomaan maahanmuuttajia.

Ihan siitä, että jos omaa vapaaehtoista hoivahenkilöstöä ei ole tarpeeksi silloin kuin nämä suuret ikäluokat tulevat vanhainkoteihin. Tarvitaan siis vahvistuksia muualta.

Tällaista onkin jo tapahtumassa. Juuri jokin aika sitten luin erään vanhuksen tai vanhusten hoidosta vastaavan (en muista kumpi) haastattelun, jossa todettiin, että muualta tulleiden hoitajien heikko kielitaito on eräänlainen puute hoivapalvelun laadussa. Vanhukset kun tykkäisivät jutella hoitotoimenpiteiden yhteydessä. Mutta se on hankalaa, jos hoitaja ei osaa suomea tarpeeksi hyvin.

Statisti 32 / 32
15.09.2009 "Ihan siitä, että jos omaa vapaaehtoista hoivahenkilöstöä ei ole tarpeeksi silloin kuin nämä suuret ikäluokat tulevat vanhainkoteihin"

Suomessa on työttömyys jatkuvasti ollut kasvussa.

"Tarvitaan siis vahvistuksia muualta."

Ihan niin kuin muualla ei olisi ongelmaa surten ikäluokkien kanssa? Niin kuin muualla Euroopassa, Japanissa, Yhdysvalloissa tai vaikkapa Kiinassa. Kiinassa on ollut yhden lapsen politiikka pitkään.
Ainoa, missä ei ole ongelmaa kasvavan vanhusväestön kanssa on Venäjä, siellä kun ihmiset ryyppäävät itsensä hengiltä ennen vanhuutta.

" muualta tulleiden hoitajien heikko kielitaito on eräänlainen puute hoivapalvelun laadussa. Vanhukset kun tykkäisivät jutella hoitotoimenpiteiden yhteydessä. Mutta se on hankalaa, jos hoitaja ei osaa suomea tarpeeksi hyvin."

Kyllä, siihen auttaa suomenkielisten palkkaaminen, mutta kun ei palkata.

Niin.. pitää miettiä, miksi ei palkata? Mitä syitä mahdollisesti löytyy?

Olen ollut saattohoito-osastolla töissä noin vuoden, jossa oli myös pitkäaikaisia vanhuspotilaita (huoneessa n. 4 - 6 potilasta). Työ oli sen verran kuormittavaa, että en ihmettele, jos hoitohenkilökuntaa ei löydy. Paljon suomalaisia sairaanhoitajia on lähtenyt töihin esim. Norjaan/Englantiin, koska siellä on huomattavasti parempi palkkaus. KUNNIOITAN niitä hoitajia, jotka jaksavat vuodesta vuoteen.. heilläkin monella eläkeikä 65 vuotta.. mutta harva jaksaa sinnitellä sinne asti, jos kukaan.

Nyt menee ihan ohi otsikon, mutta koska Jusa et oo rekisteröitynyt, en voi laittaa sulle ranneliikkeen kautta privaattipostia. Mä opiskelen sairaanhoitajaksi, ja jo vuosia sitten oon nimennyt haveammatikseni saattohoidon. Tahtoisin tosi mielelläni jutella alasta kanssasi.

Onnistuikohan rekisteröityminen..katsotaan?

Nykyiset nelikymppiset taitavat jo kuulua siihen ikäluokkaan joka eläkkeelle siirryttyään saattaa joutua melkoisiin rahavaikeuksiin mikäli kulutustottumuksissa noudatetaan "käytä ja kuluta" -linjaa. Se on huomattavissa jo nyt esim. silloin kun työttömyys tai sairastuminen muuttaa tulotasoa radikaalisti. Monesti viherpiipittäjiksi tai vaihtoehtokansalaisiksi tai kommarihomovittuaktivisteiksi haukutut tahot osaavat monesti soveltaa elämisensä siihen tulotasoon mikä on käytettävissä käyttäen luovasti sellaisia keinoja jotka ovat tuttuja historiasta. Eläminen suu säkkiä myöden ei ole mikään uusi asia. Nykyisen kulutuspakkoneuroottisen shoppailijan ja velaksi eläjän on varmasti vaikeaa sopeutua esim 200-300E ja allekin jäävän kuukausittaisen varannon avulla elämiseen. Käytännössä se on kuitenkin tuntuva rahasumma josta voi jopa säästää mikäli kuluttaa harkiten. Valmistamalla itse ravintonsa raaka-aineista ja ostamalla vain mitä tarvitsee on helppoa säästää noin puolet noinkin pienistä rahasummista. Mainion avun säästämiseen tuo vaikkapa kierrätys ja erittäin tuottoisa roskisdyykkaus ja freeganismi. Pikkuisen piikikkäästi karrikoin mielessäni paria roskisdyykkarihomppaa laatikoilla: "Heij, täällon mansikoita ja skumppaa! Hei täälläkin on, voi elämä, guzzin buutsit ja levyjä-ei oo todellista-täällon Katrihelenaa!". Kyseinen kuvaelma tosin on totta jo tämän päivän Suomessa. Tyylikuteisiin viereesi istuva pelkkiä koktaileja ryystävä kaveri voi olla työtön dyykkari. Luokkaeroja ei enää huomaa tekstiileistä.

Itseäni lainaten:

>Olen antanut itseni ymmärtää, että näinä vuosina kansalaiset alkavat saada vuosittain eläkevakuutusyhtiöiltä tiedoksiantoja siihenastisista kertyneistä eläkkeistään

Tänään se sitten odotti ovikynnyksellä. Pieni hiljainen hartaushetki piti kyllä pitää, kun katselin vuoden 2008 lopun tilanteen mukaisesti johdetun laskennallisen kuukausityöeläkkeeni määrää. Sitten muistin, että minullahan on vielä vajaa 30 vuotta aikaa ansaita parempaa eläkettä!

hama kirjoitti:"Nykyisen kulutuspakkoneuroottisen shoppailijan ja velaksi eläjän on varmasti vaikeaa sopeutua esim 200-300E ja allekin jäävän kuukausittaisen varannon avulla elämiseen. Käytännössä se on kuitenkin tuntuva rahasumma josta voi jopa säästää mikäli kuluttaa harkiten."

Kyllä, jää säästöön. Ainoa suurempi kuluerä on ruoka. Liikkuminen tapahtuu polkupyörällä vuoden ympäri. Suomessa kaikki, mikä koskettaa köyhiä on kiskurihintaista: vuokra, ruoka, julkinen liikenne.

"Mainion avun säästämiseen tuo vaikkapa kierrätys ja erittäin tuottoisa roskisdyykkaus ja freeganismi."

Roskalaatikot ovat usein lukittuja sitä paitsi en tykkää siitä oikein noin niin kuin hygieniasyistä. Kumma kyllä, ihmisiltä on jäänyt näkemättä se, että kaupunki on täynnä omenapuita.

Kaikki muutokset eläkeiän ja eläkkeiden suhteen tapahtuvat paljon nopeammin, kuin pessimistisimmissä ajatuksissani kuvittelin.

Yle Teksti-TV tänään:
EK:n Pukkinen: Eläkeikä nousee
Elinkeinoelämän keskusliiton uusi tj Mikko Pukkinen pitää väistämättömänä, että eläkeikää nostetaan.

Hänen mukaansa Suomen kilpailukyky pitää palauttaa viime vuosikymmenen tasolle ja siksi työntekijöiden
työmäärää on pakko kasvattaa.

Aikatauluun hän ei ottanut kantaa, mutta muistutti eläkkeiden maksamisen kannalta olevan välttämätöntä, että työuria pidennetään myös loppupäästä.

Pukkinen torjui palkansaajajärjestöjen johtajien näkemyksen, että EK sekaantuisi liittojen neuvotteluihin. Hänen mukaansa kyse on koordinaatiosta.

JV: "EK:n Pukkinen: Eläkeikä nousee... Elinkeinoelämän keskusliiton uusi tj Mikko Pukkinen pitää väistämättömänä, että eläkeikää nostetaan."

Tässä maassa mikään ei nouse, mikäli sitä ei ole laissa säädetty ja niitä säätää perustuslaissa siihen oikeuden saanut edustuskunta. Elinkeinoelämänkeskusliitto ei ole vaaleissa valittu, eikä sillä ole myöskään päätäntävaltaa missään valiokunnassa. Jos joku eduskuntavaaliehdokkaista ja -puolueista haluaa ko. instanssin ja sen ohjelman kannattajaksi julistautua, se kannattaa tehdä avoimesti ennen eduskuntavaaleja. Näin suurin osa kansasta, joka saa kokea selkänahassaan nuo "uudistukset", tietää niitä välttää.

JV: "Hänen mukaansa Suomen kilpailukyky pitää palauttaa viime vuosikymmenen tasolle ja siksi työntekijöiden työmäärää on pakko kasvattaa."

Mikä tarkoittaa muutenkin työnpuutteisessa maassa lisää työttömiä, mikä taas tarkoittaa sosiaalitukien nousua, mikä puolestaan tarkoittaa... hölmöläisten peitonjatkamista.

JV: "Aikatauluun hän ei ottanut kantaa, mutta muistutti eläkkeiden maksamisen kannalta olevan välttämätöntä, että työuria pidennetään myös loppupäästä."

Minäkään en ottaisi kantaa, kun tiedän, että toiveet pysyvät toiveina.

Olen sitä mieltä, että suomalaisten ikäpyramidi on niin vakavasti jakautunut, että demokraattisesti valitut edustajamme joutuvat tekemään väkisin varsin radikaaleja päätöksiä halusivat sitä taikka ei.

Tämän asian pitämisessä esillä, tarkoitukseni on viestiä, että jokaisen tulisi miettiä hyvissä ajoin kuinka varautua taloudelliseen pärjäämiseen työelämän jälkeen. Mielestäni meitä on ainakin parin sukupolven ajan opetettu siihen, että kyllä joku meistä huolen pitää. Tulevaisuudessa ei pidä huolta. Olemme omimassa vähä vähältä amerikkalaista mallia, jossa jokainen on ikään kuin oman onnensa seppä. Ellei ole varautunut, kärsiköön nahoissaan. Oma vika.

Oma arvioni on, että palaamme hiljalleen siihen malliin, joka isoisovanhempieni elämän aikaan oli. Läheiset huolehtivat silloin toisistaan syntymästä hautaan. Yhteiskunnalta ei juurikaan mitään voinut odottaa muuta kuin rajoituksia ja yleistä kuria. Todellisuudessa tuskin noin pitkälle mennään, mutta toistemme vastikkeetonta tukea aivan varmasti tulemme tarvitsemaan. Homolle käy tässä tulevaisuuden mallissa huonosti, jos suhteet omaan sukuun eivät ole kunnossa tai ei ole rakentanut omaa turvaverkkoaan muulla tavoin.

Lähden siitä,että kun -70 luvulla syntyneet ovat 70 vuotiaita,suomessa ei ole enää minkäänlaista sosiaalliturvaa,kadulle me kuollaan,...no,en aio elää niin vanhaksi kuitenkaan.

Kolmekymppisen näkökulmasta 70 ikävuotta on utopiaa. Kuitenkin eliniän odote kasvaa kaiken aikaa. Viisikymppisenä et luultavasti enää ajattele tuolla tavoin.

Minä taas luulen, ettei pohjoismaisesta sosiaaliturvan mallista kokonaan luovuta. Se on todettu muita järjestelmiä paremmaksi. Se myös ylläpitää yhteiskuntarauhaa. Sosiaaliturva heikkenee kaiken aikaa, mutta ei katoa.

Valtiovarainministeriö haluaisi kokeilla maksullista lisäeläkettä yli 80-vuotiaiden vanhuudenpäivien turvaamiseksi. 60–65-vuotiaana mies voisi ostaa vakuutusyhtiöltä runsaan 40 000 euron kertamaksulla itselleen 800 euron ylimääräisen kuukausieläkkeen. Naiselta vaadittava summa olisi isompi, liki 60 000 euroa.

http://www.taloussanomat.fi/ps-saastot/2011/01/12/ota-lisaelake-vain-jos-tiedat-elavasi-90-vuotiaaksi/2011463/262

Hämmästelen vain kuinka kiero ajatus tämä ostettava lisäeläke on moneltakin kantilta "varastamaan" vanhan ihmisen perintösäästöt perikunnan nenän edestä eläkeyhtiöiden tulokseen. Ensinnäkin, yksistään kansaneläke ja työeläke on tarkoitettu turvaamaan vanhenevan ihmisen inhimillinen loppuelämä. Joko kotona tai laitoksessa. Toistaiseksi ketään vanhusta ei tässä yhteiskunnassa heitetä pihalle maksuvaikeuksien vuoksi, vaan jokin sosiaaliturva huolehtii. Tai huolehtii taas ainakin isojen ikäluokkien jälkeen silloin, kun minä olen vanhus. Niiden, jotka säästivät aikanaan eläkevakuutukseen, tulisi voidan nauttia sen tuloista, jos ei nosta ja kuluta niitä säästöjä heti 70-vuotiaana. Toiseksi, heti 80-vuotiaana alkaa sellainen vanhuusikä, jossa hyvin suurella todennäköisyydellä joutuu pian laitoshoitoon, tai terveys ja virkeys on vain sitä luokkaa, että ei kerta kaikkiaan pysty nauttimaan tästä 800 euron lisätulosta. Moni on jo kuollut ennen 80-vuotispäiväänsä. Todennäköisesti kertamaksun maksettuaan, mutta ennen kuin ehtii siitä nauttia yhtäkään kuukausierää. Ehkä tässä ajatellaan, että ihmisten elinikä pitenee. Ehkä, mutta ei näin paljon, että tästä olisi itse eläkeläiselle jotain käytännön iloa tulevien vuosikymmentenkään aikajänteellä.

Isoilla ikäluokilla on tänään vain yksi ja ainoa käytännön haaste, josta kannattaisi kantaa huoli, tuleville vanhuuspäivilleen: Kuka vaihtaa vaipat?

"Hämmästelen vain kuinka kiero ajatus tämä ostettava lisäeläke on moneltakin kantilta"

Elinkeinoelämän lobbarit saavat läpi kaikenlaista kivaa näin vaalien alla, kun poliitikoilta puuttuu vaalirahaa. Keskimääräinen kansanedustajan vaalikampanja kustantaa tällä kertaa 25 000 euroa. Kun on kirkollis-, kunnallis- ja eurovaaleja niin aktiivinen poliitikko joutuu käyttämään tonnin (!) kuussa kampanjointiin.

Meillä on eläke- ja sosiaaliturvasysteemit vanhuksia varten.

Tulevaisuus: 10% kuolee ennen eläkeikää ja 10% tarvitsee sitä kallista laitoshoitoa. Alzheimer on aika kallis sairaus yhteiskunnalle. 40% sairastuu syöpään ainakin kerran. 25% kuolee syöpään. Jotkut asuvat kotona kodinhoitajan avustamana, mutta ulkoiluttaminen ei kuulu kodinhoitajan tehtäviin. Sisällä oloa voi olla kuukausia.

"Ehkä tässä ajatellaan, että ihmisten elinikä pitenee."

Se voi lyhetäkin. Nykyiset 50-vuotiaat ovat huonokuntoisempia kuin 60-vuotiaat olivat 10 vuotta sitten. Kiitos lihomisen, joka aiheuttaa diabeteksen ... 40%:lle? Joka taasen lyhentää elinikää 10 vuodella? Tupakointi on vähentynyt rajusti - tupakointi vähentää elinikää 10 vuodella. Alkoholin käyttö kasvattaa (!) elinikää 2-3 vuotta, ja juopottelu on lisääntynyt. Ihmisten pituus on myös kasvanut, mikä lisää syöpiä (!) jonkin verran.

"Isoilla ikäluokilla on tänään vain yksi ja ainoa käytännön haaste, josta kannattaisi kantaa huoli, tuleville vanhuuspäivilleen: Kuka vaihtaa vaipat?"

Nokialta, pankeista ja vakuutusyhtiöistä pois potkittava ylijäämäväki? Nuo toimialat nimittäin jäävät rakennemuutoksen jyrän alle. Hoitoalalle tarvitaan parin ikäluokan naiset suuria ikäluokkia varten.

Noin 120 000 suomalaista, jotka ovat oikeutettuja takuueläkkeeseen, voivat hakea sitä 1.2.2011 alkaen Kelasta. Eläkkeen maksaminen alkaa maaliskuussa. Takuueläkkeen myötä vähimmäiseläke nousee 687:ään euroon kuukaudessa. Takuueläkkeen täydestä määrästä vähennetään kaikki muut eläkkeensaajan Suomesta tai ulkomailta saamat eläkkeet ja niitä vastaavat jatkuvat korvaukset.

Täyttä kansaneläkettä saavalle korotus on 101 euroa ja parisuhteessa olevalle lähes 170 euroa kuukaudessa.Noin kymmenen prosenttia eläkeläisistä on oikeutettu takuueläkkeeseen. Heistä 65 prosenttia on naisia, jotka ovat jääneet lähes kokonaan ilman työeläkettä. Kela on lähettänyt tammikuussa kirjeen ja esitäytetyn hakulomakkeen kaikille täyden kansaneläkkeen saajille, joita on noin 86 000. Takuueläkettä voi hakea myös soittamalla Kelan eläkeasioiden palvelunumeroon.

Kelan eläkeasioiden palvelunumero on 020 692 202 (ma - pe klo 8.00 - 18.00).

http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2011/02/takuuelakkeen_haku_alkaa_2329174.html