- 1 / 2
- Yecou
- 3.6.2009 2:20
Viimeinen linnoitus sortuu. Kivi murenee eikä joukkoja oo. Koitan olla viimeinen kilpi, kun voimaa vaan ois.
Viimeinen korsi hohtaa. Taittanut olen jo ties monta. En enää kurota, ettei hento haihtuisi pois. Käperryn, piiloudun, jään varjoon.
Elän, en tiedä miksi. Valo, joka joskus paistoi, hiipui pois. Ikiyö. - Kerran oli aika, jolloin säteilin. Säteilin sieluni kuoleville kunnes jäljellä oli enää kimallusta, yhtä arvokasta kuin katinkulta.
Juomat tuovat hetken, verona vain lakaistavat muistot sinusta. Satuja? Unohdusta? Ei enää lisää tarinoita, jossa et kuitenkaan oo. Viimeinen sammuttaa valot, jos voi.
Viimeinen korsi hohtaa. Taittanut olen jo ties monta. En enää kurota, ettei hento haihtuisi pois. Käperryn, piiloudun, jään varjoon.
Elän, en tiedä miksi. Valo, joka joskus paistoi, hiipui pois. Ikiyö. - Kerran oli aika, jolloin säteilin. Säteilin sieluni kuoleville kunnes jäljellä oli enää kimallusta, yhtä arvokasta kuin katinkulta.
Juomat tuovat hetken, verona vain lakaistavat muistot sinusta. Satuja? Unohdusta? Ei enää lisää tarinoita, jossa et kuitenkaan oo. Viimeinen sammuttaa valot, jos voi.