Mitä tapahtuu urheilujoukkueessa pelin jälkeen?

Lisää uusi viesti
Mistä kaikesta olemmekaan jääneet paitsi, me ei-(joukkue-)urheilevat ihmiset :P
Kiitos Juhani tästä paljastukseta, olenkin miettinyt unettomina öinäni näitä elämää suurempia kysymyksiä, kuten
tätä: Mitä tapahtuu joukkueessa pelin jälkeen?
LOL
  • 3 / 6
  • JuhaniV
  • JuhaniV
  • 1.6.2009 23:47
Koetan miettiä lisää näitä elämää suurempia kysymyksiä, joista puuttuisi vielä vastaus. ;-)

Juuri nyt yksi tällainen mieltäni askarruttava kysymys on se, mihin perustuen, kuka ja missä sai päähänsä asettaa yleiseksi vaihtovirtaverkon jännitteeksi Euroopassa 220-230 volttia ja taajuudeksi juuri 50 Hz? Atlantin toisella puolen taas noin 120 volttia ja 60 Hz?

Yksi tällainen mystinen juttu on se, miksi koneet eivät pidä minusta. Ostin vähän aikaa sitten kommunikaattorin. Se oli toimimaton heti, eikä käynnistynyt lainkaan. Ostin miehelleni lahjaksi sykemittarin. Itse mittari oli täysin toimimaton. Se vaihdettiin lopulta uuteen, joka vihdoin toimi. Vyö, jolla syke tunnistetaan, oli sekin täysin viallinen ja meni vaihtoon. Tietokoneeni oli täyshuollossa jatkuvan kaatuiluin vuoksi. Mitään vikaa ei löytynyt. Kun toin sen takaisin ja aloin työskennellä, sama vika jatkui. Nyt kun suunnilleen kaikki on testattu erikseen tai uusittu, kone näyttää vihdoin toimivan. Toki olen tätä ominaisuuttani myös hyödyntänyt. Testaan ohjelmistoja. Jos softassa on vikaa, minä erittäin suurella todennäköisyydellä törmään juuri tuohon vikaan ja kaadan ohjelman.

Olen koettanut keksiä ilmiölle syytä. Tällä hetkellä selitykseni on se, että ajattelen ja toimin täysin eri tavalla kuin nörtti. Mystisiä vikaantumisia se ei kuitenkaan selitä. Tilastollinen satunnaisuus voisi jotain siitä ratkaista.
  • 4 / 6
  • Pora-liike
  • 2.6.2009 6:06
JuhaniV kirjoitti: "mihin perustuen, kuka ja missä sai päähänsä asettaa yleiseksi vaihtovirtaverkon jännitteeksi Euroopassa 220-230 volttia ja taajuudeksi juuri 50 Hz? Atlantin toisella puolen taas noin 120 volttia ja 60 Hz?"

Näin minulle on kerrottu: Koska sähkön siirtomatkat ovat Amerikassa suuret, niin sen takia jännite on pienempi. Menee vähemmän sähköä hukkaan.
  • 5 / 6
  • arkadas
  • 2.6.2009 7:56
"Tietokoneeni oli täyshuollossa jatkuvan kaatuiluin vuoksi. Mitään vikaa ei löytynyt. Kun toin sen takaisin ja aloin työskennellä, sama vika jatkui. Nyt kun suunnilleen kaikki on testattu erikseen tai uusittu, kone näyttää vihdoin toimivan."

Ei tuossa mitään ihmeellistä ole, (yleisimmän) käyttöjärjestelmän ylläpitäjä (Microsoft) tuottaa sen verran tiheään tahtiin päivityksiä, keskeneräisenä markkinoille laskettuun tuotteeseensa, parannellen sitä koko ajan, ettivät "raudan" valmistajat pysy perässä. Eli usein tietokoneen kaatuilu johtuu yhteensopimattomasta ohjelmistosta (software) raudan (hardware) kanssa.

Esimerkkinä tulossa oleva Windows 7. Softa etsii erittäin nopeasti ne ajurit ja asetukset, joilla kone toimii optimaalisesti, mutta auta armias, jos sellaisia ei ole tarjolla ja/tai
yrität virittää koneeseesi hieman vanhempaa versiota jostain Microsoftin toisesta tuotteesta samaan aikaan (esim. vanhempi Office-paketti). Joudut tyytymään kaatuilevaan järjestelmään tai vanhempaan käyttöjärjestelmään.

Saahan näitä toki ajankulukseen testata... Sitähän se Bill Gates´in firma haluaakin, että käyttäjät etsivät viat ja ongelmat - ettei tarvitse kallispalkkaisia softainsinöörejä käyttää vian etsimiseen. Palapelin voi koota monella eri tasolla.
Itse asiassa taitaa olla niin, että korkeampi jännite on taloudellisempi pitkillä matkoilla. Toisaalta sähköä ei siirrellä matkojen takaa pienjännitteisenä (230 tai 120 volttisena), vaan sitä varten on suurjänniteverkot ja näiden välimuotona vielä keskijänniteverkot.

Mm. jenkeissä käytettävä 120 volttia on vielä suhteellisen turvallinen kotikäytössä(kin), mutta vastaavasti siinä ei ole yhtä paljon potkua verrattuna meikäläineen vaarallisempaan 230 volttiin.

Taajuus 50 tai 60 Hz on aikanaan valittu siksi, että se etenkin vanhana aikana oli vielä teknisesti hallittava vauhti, mutta pienemmällä jaksoluvulla oltaisiin jo ratkaisevasti menetetty vaihtovirran etuja. Ehkä 60 hertsillä on etsitty tilansäästöä, sillä 60 Hz muuntajat voivat olla fyysiseltä kooltaan hieman pienempiä.

Ja miksi yleensä vaihtovirta? Vaihtosähkön tuottaminen on helppoa. Muuntajilla on helppo muuttaa jännitettä kulloiseenkin tarpeeseen sopivaksi. Vaihtovirtakytkimet voivat lisäksi olla pienempiä ilman valokaaren riskiä, sillä vaiheen kääntyessä valokaari sammuu itsekseen. Perinteisesti on ajateltu myös, että vaihtovirran siirtäminen on edullisempaa kuin tasavirran, mutta tästä on toisiakin käsityksiä.

Miksi sitten eri systeemit? 1800-luvulla tekniikkaa kehitettiin rapakon molemmilla puolilla, mutta ei ollut pakottavaa tarvetta yhteiselle standardille. Nyt yhdentyvässä maailmassa olisi tietysti yhteiselle standardille kysyntää, mutta tällaisten perusrakenteiden muuttaminen olisi jokseenkin iso urakka, jonka hyödyt mahdollisesti jäisivät haittojen varjoon.

Sähkötekniikasta kiinnostuneet löytänevät mukavaa luettavaa kirjastosta tai Internetistä.

Kenkut (tieto)koneet ovat tämän(kin) päivän ilmiö. Massatuotteita, joita ei testata ennen myyntiä. Muutaman viime vuoden aikana arviolta 20 prosenttia hankinnoista on mennyt takuuhuoltoon/vaihtoon. Raivostuttavaa. Tietokoneiden kanssa sentään tulen kohtuu hyvin toimeen, etenkin jos ne ovat fyysisesti jokseenkin ehjiä. Yhdessä tietokoneessa muutama vuosi sitten oli emolevyn äänipiiri rikki. En jaksanut viedä vehjettä huollettavaksi (kun olin saanut sen asennettua mieleisekseni), vaan laitoin siihen toisen äänikortin. Toimi aikansa, kunnes koko emolevy sanoi sopimuksensa irti. Sitten oli pakko viedä. Onneksi olin älynnyt ottaa varmistuksen kovalevystä, sillä tilalle tuli uusi kone. Vanhan levyn tiedot olivat tiessään huolimatta siitä, että olin vannottanut huoltoa hoitamaan asian siten, että saan vanhan levyn tiedot talteen.

Minä en tiedä mitä joukkueen pukuhuoneessa tapahtuu pelin jälkeen. Sähköistä lienee tunnelma - ainakin voiton tultua.
Lisää uusi viesti