Mistä homojen ja lesbojen yhteiskunta alkaa?

Uusin kirjani LYkantropia ilmestyi viikko sitten. Ylen kirjakerho oli kärppänä liikkeellä, sillä teoksesta keskusteltiin jo eilen. Natsien nousun ja toisen maanilmansodan aikaan sijoittuvaa tarinaa pidettiin sekä maailman että henkilöiden kuvauksen kannalta uskottavana.

Jäin ihmettelemään yhtä kommenttia keskustelussa. Lasse Koskelan mielestä kirjassa ei puututa ajan poliittisiin tapahtumiin, vaan Koskelan mielestä siinä "ajellaan Buickilla pitkin Eurooppaa ja pysytään näissä omissa lesbo- ja homopiireissä."

En ole aivan samaa mieltä yhteiskunnallisen näkemyksen puuttumisesta. En tosin kirjoita Tsekin ja Reininmaan miehityksistä, varsin vähän Itävallan miehityksistäkin. Mutta yksi teoksen homohahmoista hakataan henkihieveriin Gestapon selleissä, yksi joutuu työleirille uudelleenkasvatettavaksi, keskushenkilö pidätetään kerran, Berlliinin homokapakat suljetaan ja kirjoja poltetaan. Joseph Goebbels totesi aikanaan, että saksalaisilla on yksityiselämä vain nukkuessaan. Yhteiskunta tuli siihen aikaan karmit kaulassa ovesta sisään. GLBTQ-väen syrjintä, yhteiskunnallinen ilmiö jos mikä, toteutui suorastaan iholla, yksityisessä.

Koskelan politiikkakäsitys on ilmeisesti hyvin perinteinen. Se rajaa liian monet kysymykset ns. yksityisen tai jopa medikaalisen piiriin, vaikka kysymys sukupuolesta ja seksuaalisesta identiteetistä on kulttuurinenja yhteiskunnallinen.

Ei kai kyseessä ole kuin kyvyttömyys asettautua tarkastelemaan yhteiskunnan historiaa tai muita ilmiöitä hieman itselle vieraasta näkökulmasta.

Lykantropia

Anna arvosana kirjalle

Arvosana: 5 / 5, Ääniä: 1

Osta Hinta: 29,80 €

;-)

Hyvä puoli on se, että pääsen itsekin ääneen sekä Nadjan huoneessa että ykkösen aamutelkkarissa. Valtakunnan kanava on antanut aika hulppeasti aikaa ja huomiota glbtq-historiaan liittyvälle teokselle :)

Mikä ajankohtainen aihe!

"Goebbels totesi aikanaan, että saksalaisilla on yksityiselämä vain nukkuessaan. "

Niin on nykyään suomalaisillakin, paitsi ettei anneta edes kunnolla nukkua.

Minusta homot ja lesbot ovat koko yhteiskunnassa. Tällä tarkoitan sitä, että me olemme a) erottamattomasti yhteiskunnassa, b) kaikkialla yhteiskunnassa ja c) kaikessa yhteiskunnassa. Kansallissosialismin pyrkimyksenähän oli luokitella ihmisiä ulkoisilla kriteereillä sellaisen kuvan saamiseksi, että olisi olemassa jotain puhdasta eroteltavaksi muusta.

Luokitteluun tarvitaan rajojen määrittelyä, joka on sopimista. Luokittelua käytettäessä käytännössä jakavat määritellyt rajat tässä tapauksessa esimerkiksi ihmisiä. Luokat ovat keinotekoisia rakennelmia. Kukaan ihminen ei yksistään kuulu vain yhteen luokkaan. Ei ole olemassa täydellisiä rajoja luokkien määrittelemiseksi. Ylipäänsä ihmisten heidän ilmaisujensa ja tekojensa perusteella kategorisoiminen tiettyyn luokkaan kuuluvaksi on yksinkertaistavaa ja pakottavaa. Näin myös luokka "puhtaat ihmiset" tai "hlbtiq-väki".

Ihminen voi toki toimia itse sen puolesta, mihin kokee kuuluvansa. Tällöin myönteisessä tapauksessa kohtaaminen sulattaa yhteen. Raja on silloin todellakin vain apuväline itselle, ei mikään yhteiskunnassa oleva yleiseksi eroksi ihmisten välillä katsottava määrittely. Rajojen käyttäminen on siis aina myös mahdollinen erottelun väline - hyvässä ja pahassa.

Mikrohistoriallinen näkökulma - mitä tässäkin kirjassa ilmeisesti on käytetty - on aivan käyttökelpoinen tapa kuvata historiaa. Vaarana on yksinkertaistava täydellinen identifioiminen, jolloin ihmisen moninaisuus koko yhteiskunnan yksilönä ja hänen rajojensa keinotekoisuus ja avoimuus häviävät. Homot ja lesbot ovat poliittisissa tapahtumissa mukana, koska me olemme näitä tapahtumia suunnittelemassa, toteuttamassa ja koska me olemme niiden sankareita/uhreja/...

Hlbtq-väki oli mukana myös kansallissosialismissa, ei uhreina ja tekijöinä. Yksi pohtimisen aihe onkin, mihin kaikkeen ihminen on valmis pelastaakseen oman nahkansa ja näyttääkseen ns. normaalilta kansalaiselta.