Päivi Räsänen kuukausiliitteessä

Tänä aamuna avasin Helsingin Sanomien tammikuun 2009 kuukausiliitteen. Ja kukas muu tulikaan vastaan kuin Päivi "Päksy" Räsänen tyttärineen. He kertoivat ajatuksista toisistaan "Perhesiteitä" -palstalla. Seksuaalivähemmistötkin pääsivät mukaan. Artikkeli oli otsikoitu osuvasti "Äiti, tytär ja Pyhä henki".

Päivi Räsänen kertoi omassa puoliskossaan, ettei "usko, että näkemyksiini homoseksuaalisuuden adoptio-oikeudesta tai hedelmöityshoidoista vaikuttaisi se, jos joku lapsistani olisi homoseksuaali. He olisivat minulle ihmisinä yhtä arvokkaita, vaikka en pitäisi oikeana sitä valintaa, että he haluaisivat virallistaa parisuhteensa".

Päivin tytär Saara toi esiin yhden asian äidistään, jota en ennalta tiennyt.

Päivi Räsänen on tyttärensä mukaan hyvin herkkä itkemään: "Kerran junassa äiti alkoi itkeä, kun hän näki monitorissa mainoksen, jossa junaan nousevalle perheelle näytetään, missä on vessa ja ravintolavaunu. Kysyin äidiltä miksi itketä. Äiti sanoi, että 'no kun siinä on toi perhe'."

Tuossa kohdassa itselleni aukeni se, miksi Päivi Räsäsen kanta erilaisiin perheisiin on se mikä on. Hän ei pidä esimerkiksi sateenkaariperhettä yhtä hyvänä paikkana lapselle kuin perinteistä heteromallin mukaista ydinperhettä. Kaiketikin perinteisen ydinperheen näkeminen saa hänessä aikaan suunnattoman mielihyvän tunteen. Niin suuren, että pitää oikein alkaa vetistellä. Ja kun toisenlainen perhemalli ei tätä tunnetta aiheuta, syntyy ihan tunnepohjalta ajatus siitä, ettei muunlainen voi olla yhtä hyvää.
  • 2 / 5
  • Heppuli
  • 3.1.2009 14:00
onkohan se nyt todella noin yksinkertaista ... voi toki ollakin ....

mutta mikä ihmeen 'Päksy'???
Tietysti "rakkaalla" lapsella pitää olla monta nimeä.

Ei varmastikaan mainitsemani asia ole ainoa asia, joka määrittää rouva Räsäsen suhtautumista esim. sateenkaariperheisiin. Mutta hänen ruusunpunaisten lasien läpi kokemansa kuva "perinteisestä ydinperheestä" voi kyllä hyvinkin selittää sen, miksi en ole Räsäsen ikinä kuullut julkisuudessa ilmaisevan mitään hyvää sateenkaariperheistä, vaikka tämä on näiden asioiden kanssa julkisuudessa ollut paljon - ja lausunut sitä sun tätä.
Kyseiseen lehtiartikkeliin pohjautuen Päivi Räsäsen mukaan "Kristinuskossa oleellista on anteeksi antamisen, anteeksi saamisen ja armon lähtökohta".

Silti tuntuu olevan tälle henkilölle ja hänen hengenheimolaisilleen perin vaikeaa ajatus välittää Jumalan armovoima parisuhteensa rekisteröineelle parille. Mikäli siunaus tarkoittaa Jumalan armon ja läsnäolon välittämistä kohteelle, tämän välittämisen estäminen lienee siis kapinointia Jumalan yleistä tahtoa vastaan? Jumala ymmärtääkseni siunasi koko luomakuntansa heteroseksuaaleineen, homoseksuaaleineen ja transseksuaaleineen luomistyönsä jälkeen.

Siis, onko näillä ihmisillä hukassa oikea käsitys uskontonsa sisältämien auktoriteettien keskinäisestä arvojärjestyksestä? Kenellä heistä on oikeus estää Jumlaan armovoiman välittäminen? Kuka leikkii Jumalaa?

Vihkimen ja siunaus ovat ymmärtääkseni kristinuskossa kaksi eri asiaa eikä niitä pitäisi sekoittaa keskenään, kun puhutaan rekisteröityyn parisuhteeseen vihkimisestä tai rekisteröidyn parisuhteen siunaamisesta. Ensimmäinen voi olla teologinen mahdottomuus, mutta jälkimmäisen ei pitäisi missään nimessä olla.
  • 5 / 5
  • JuhaniV
  • JuhaniV
  • 3.1.2009 17:51
Räsänen on mielestäni ensisijaisesti puoluepoliitikko ja vasta sen jälkeen kenties jonkin sortin uskovainen, joka sekin on valjastatettu puoluepolitiikan teon välineeksi.