"Ruotsi luopumassa pakollisesta asevelvollisuudesta"
Yle uutisoi seuraavaa:
"Ruotsin hallitus suunnittelee luopumista pakollisesta asevelvollisuudesta rauhanaikana.
Kutsunnat järjestettäisiin ainoastaan puolustustarpeen ilmaantuessa. Tuolloin sekä miehet että naiset olisivat velvollisia osallistumaan maanpuolustukseen.
Ruotsin television SVT:n verkkosivujen mukaan vapaaehtoinen asepalvelus olisi avoin kaikille yli 18-vuotiaille. Koulutus kestäisi kolme kuukautta.
Ruotsissa on pakollinen asevelvollisuus miehille, mutta varusmiesten määrä on laskenut kylmän sodan päättymisen jälkeen. Viime vuonna kutsuntoihin osallistui SVT:n mukaan 5 000 miestä. Naisille asepalvelus on nykyään vapaaehtoinen."
Lähde:
http://www.yle.fi/uutiset/ulkomaat/oikea/id105999.html
Nyt toivon, että Suomi tässäKIN kohtaa seuraisi Ruotsia, vaikka sitten kymmenen vuoden viiveellä. Ei taida vain olla tapahtumassa. Onneksi kuitenkin jonkin verran on lähiaikoina virinnyt keskustelua asepalveluksen asemasta ja oikeutuksesta (tai paremminkin epäoikeudenmukaisuudesta) myös korkeammilla valtiojohdon tahoilla. Kiinnostuksella odotan, ottaako mikään media kantaa tähän Ruotsin päätökseen niin, että se nousisi uudessa valossa julkiseen keskusteluun.
Ihan hyvä olisi, jos Suomesta poistettaisiin pakollinen asevelvollisuus edes rauhan aikana. Minusta on aina ollut ristiriitaista, että Suomi pitää itseään maana jossa on mielipiteenvapaus. Jos vallitsee todellinen mielipiteenvapaus, silloin jokaisella pitää olla oikeus olla myös sitä mieltä, ettei ole valmis tappamaan ihmisiä Suomi-nimisen poliittisen järjestön vuoksi. Vai eikö mielipiteenvapaus kuulu niihin yhteiskunnan arvoihin joita puolustusvoimat puolustavat? Nykyisellään asia näennäisesti toteutuu siviilipalveluksen muodossa, mutta käytännössä sivariin menijöitä rankaistaan palvelusajan pituudella. Muutenkaan siviilipalveluksen kaltainen palkaton pakkotyö ei mielestäni ole oikeudenmukainen vaihtoehto tappajaksi kouluttautumiselle.
Asepalveluksessa jurppii myös se, että siihen liittyy niin paljon asioita joilla ei ole maanpuolustuksen kanssa mitään tekemistä. Kyseessä on jonkinlainen isältä pojalle kulkeva miehistymisriitti, eikä mielestäni yhteiskunnan tehtävänä ole kustantaa kansalle riittejä.
Itse menisin kyllä sen verran Ruotsia pitemmälle, etten haluaisi pakollista asevelvollisuutta edes sodan aikana. Ihmisen oma päätöksenteko on kaiken a ja o. Ei pakottaminen.
Tässä pitää nyt huomioida se, että Suomen ja Ruotsin puolustusratkaisut ovat täysin erilaiset, johtuen jo ihan geopoliittisesta asemasta. Ruotsin ilma- ja merivoimapainotteinen (eli hyvin teknologiaan painottuva) puolustus ei tarvitse suuria massoja toimiakseen, kun taas Suomen on nykyisellään lähes välttämätöntä ilman mittavia investointeja pitää yllä suurta reserviarmeijaa. Kyse on siis siitä, miten saadaan kustannustehokkaasti mahdollisimman uskottava (vitsi tahi ei..) puolustus järjestettyä. Niin kauan, kuin Suomi ei ole puskurivaltioiden ympäröimä, ei täällä kannata hätiköidysti lähteä seuraamaan Ruotsin esimerkkiä.
Dragon-85 kirjoitti: "kun taas Suomen on nykyisellään lähes välttämätöntä ilman mittavia investointeja pitää yllä suurta reserviarmeijaa. "
Onhan se suuren reserviarmeijan pitäminenkin aika mittava investointi.
Mitään ei saa ilmaiseksi. Mutta pointtina on, että kaikki muut realistiset vaihtoehdot ovat kalliimpia.
Suomalainen järjestelmä on älyttömän kallis, sillä onko kukaan laskenut, mitä maksaa parhaimmillaan vuodella siirtää ikäluokan siirtymistä työelämään? Tai kertausharjoitusten pitäminen? Kallista, kallista, kallista.
Mutta kaiketi välttämätöntä.
Systeemin ongelma on vain ääretön epätasa-arvoisuus niin sukupuolien kuin jehovantodistajien ja ahvenmaalaistenkin suhteen. Puhumattakaan totaalikieltäytyjistä. Systeemi voi olla kustannustehokkain, mutta saako se samalla polkea ihmisoikeuksia ja yksilöiden tasavertaisuutta?!
Systeemin on muututtava ennemmin tai myöhemmin. Mielummin ennemmin.
Juu, ehdottomasti kannatan muutosta, mutta siihen suuntaan, että naiset siirretään samalle tasolle miesten kanssa, asevelvollisiksi. Tällöin itse koulutusmäärät voitaisiin pitää samoina, mutta huomattavasti valikoidummin, jolloin koulutukseen otettaisiin pääasiassa laadukkaampaa ainesta.
Ja Jehovan todistajat voivat mennä sivariin, koska se ei nykyisin ole heidänkään oppinsa vastaista. Ahvenanmaata taas koskevat kansainväliset sopimukset - joskin pahasti vanhentuneet - joten sillä ei ole niin väliä.
Totaalikieltäytyjät on jatkossakin laitettava vankilaan, koska mitä järkeä on pakossa, josta kieltäytymisestä ei seuraa rangaistusta. Toisaalta voitaisiin kyllä kehitellä myös jonkinsortin "totaalivero", jota kieltäytyjä maksaisi koko asevelvollisuusikänsä.
Ahvenmaalaiset nauttivat samoista oikeuksista kuin muutkin suomalaiset; oikeastaan heillä on enemmän oikeuksia (taloudellisia ym.). Sen sijaan heillä on vähemmän velvollisuuksia ei-pakollisen asevelvollisuuden muodossa. Tässä kohtaa kansainväliset sopimukset/sopimus rikkoo ihmisoikeuksia aika räikeästi.
Heh... jos minulta kysyttäisiin, niin Ahvenanmaa joutaisi mennä muutenkin. Pakollahan se Suomeen on alkujaankin liitetty. :)
Eniten kyllä ärsyttää asevelvollisuudessa se, että siitä ei uskalleta keskustella kunnolla. Jos aloitat keskustelun aiheesta korkeammalla poliittisella tasolla, iskevät
koti, isänmaa ja uskonto -liikkeet ja yksilöt sinuun välittömästi maanpetturin leiman.
Naurettavaa, millainen pyhä lehmä armeija ja maanpuolustus on Suomessa. Tuolla samalla leimaamisella voi armeijan korkeampi johtokin käyttää poliittista valtaa. He voivat - yleisen mielipiteen ollessa heille suosiollinen - torpata kaikki keskustelua aloittavat poliitikot enemmän tai vähemmän hienovaraisesti epäisänmaallisiksi tms.
Liikaa vaikutusvaltaa väärällä taholla.
En kannata asevelvollisuuden lopettamista Suomessa, mutta sen sisältöä pitäisi kyllä ehdottomasti muuttaa.
Jos asevelvollisuus säilytetään, sisältöä todella pitäisi muuttaa ja samoin armeijan sisäisiä asenteita.
En ole suorittanut ase- enkä siviilipalvelusta, mutta erinäisistä syistä olen niin lapsuudessa kuin aikuisenakin päässyt seuraamaan armeijan meininkiä. Sen organisaation johtohenkilöt tuntuvat ajattelevan enemmän munillaan kuin yläpäällä. Kaikenlainen idiotismi, typerä nöyryyttäminen ja simputus pitäisi ihan ensin kitkeä sieltä armeijasta pois. Auktoriteetille pitäisi esittää vakuuttavammat perustelut kuin että "mulla vaan sattuu olemaan paremmat natsat". Auktoriteetin kun tulisi minusta perustua kunnioitukseen, mutta armeijan esimiehistä harvempi on tehnyt yhtään mitään ansaitakseen kunnioitusta. Auktoriteettihenkilöt tulisi valita yhteisellä päätöksellä eikä ylhäältä päin saneltuina. Lisäksi univormuista pitäisi luopua, koska niillä pyritään hämärtämään ajattelevat yksilöt yhdeksi samanlaiseksi massaksi. Uni form = yksi muoto. Armeijan pitäisi huomioida jokainen yksilönä, ja toiminnan pitäisi perustua enemmän järkeen ja vähemmän auktoriteetteihin. Sitten voisin vaikka harkita toiminnan tukemista.
Jos armeija on olemassa muun kuin armeijan takia, ei pitäisi olla mitään syytä miksei yllä mainittuja muutoksia voitaisi tehdä. Toimitaanhan niin työelämässäkin. Tiedän kuitenkin, etteivät nuo muutokset tule kyseeseen, koska ne tekisivät armeijan auktoriteetin naurunalaiseksi. Ja sitähän armeija ei kestä.
Nykyisellään armeija on, kuten sanottu, lähinnä miehistymisriitti, eikä yhteiskunnan pitäisi laittaa rahaa sellaiseen. Ei yhteiskunta naisillekaan tarjoa mitään "naisellistumisriittejä". Joutavanpäiväiseen jäykkyyteen ja auktoriteettien kumarteluun turhautuu, ja niinpä tiedänkin useita entisiä armeijan työntekijöitä, jotka tätä nykyä ovat alkoholismiin taipuvaisia nuoria eläkeläisiä.
Wikipedia tietää että Ahvenanmaalaisia on vajaa 30 tuhatta ja Jehovan todistajia vajaa 20 tuhatta. Siis vajaa prosentti koko väestöstä. Vaikutus kokonaisuuteen siis ihan olematon.
Sitäpaitsi Ahvenanmaalaisia ei ole täysin edes vapautettu palveluksesta, vaan heidän pitää osallistua muuhun koulutukseen, kunhan sitä vaan järjestetään. Tähän mennessä ei ole järjestetty...
Haluaisinpa nähdä tehokkaan armeijan, jossa jokainen ajattelee omilla aivoillaan. :D
Uskallan väittää, että useimmat eivät tähän pysty, vaan jokaisen tapa toimia jossain vaiheessa koituisi koko ryhmän kohtaloksi, kun jokaisella on toinen toistaan parempia ideoita, miten pitäisi toimia. Yleensähän se on niin, että mitä tiukempi kuri, sitä tehokkaammin yksilöt toimivat yhdessä muodostaen toimivan osaston.
Ja mitä uniformuihin tulee, niin niiden tehtävä - sen ohella, että ne poistavat yksilöllisyyden - on luoda yhteenkuuluvuutta ja toimia "omien" erotuksena "muista". Mitä siitäkin tulisi, jos esimerkiksi jääkiekko-ottelussa jokaisella olisi omanlaisensa varusteet?
Eikä armeija ole ainoa paikka, jossa auktoriteetti perustuu siihen, montako natsaa kaulassa on. Myös työelämässä joutuu väistämättömästi tilanteisiin, jossa joutuu ottamaan käskyjä joltakin, jonka auktoriteetti perustuu yksinomaan asemaan.
Dragon-85 kirjoitti: "Haluaisinpa nähdä tehokkaan armeijan, jossa jokainen ajattelee omilla aivoillaan."
Mun kanta on, ettei ellei sellaista armeijaa voi olla, niin sitten on parempi olla ilman armeijaa. Nämä ovat arvokysymyksiä. Isänmaan arvo on minulle pienempi kuin itsenäisen ajattelun. Toki myönnän, ettei armeija voisi toimia sellaisena kuin minä toivoisin. Mutta ei se saa olla mikään este nykyisen armeijan kritisoimiselle. Ehkä joskus joku keksii paremman mallin.
"Ja mitä uniformuihin tulee, niin niiden tehtävä - sen ohella, että ne poistavat yksilöllisyyden - on luoda yhteenkuuluvuutta ja toimia "omien" erotuksena "muista"."
Niin varmaan on. Mutta aika savijaloilla se yhteenkuuluvuus seisoo jos se perustuu pelkkään vaatetukseen. Ei oikeasti ole olemassa "omia" ja "muita". On vain ihmisiä. Armeijassa luodaan vääränlaista yhteenkuuluvuuden tunnetta, joka antaa oikeutuksen tappaa toisen ihmisen koska hän kuuluu "muihin". Siviilissä kun sellaista yhteenkuuluvuuden tunnetta ei pönkitetä, on huomattavasti suurempi kynnys tappaa joku vastaan tuleva vieraan maan kansalainen. Viisas ihminen ottaa periaatteekseen: mitä en tekisi siviilissä, sitä en tee myöskään sotilaana.
Sodassa voi tappaa ja siirtää vastuun siitä armeijalle. Minun mielestäni ihmisen tulee aina ja kaikkialla kantaa itse vastuu jos tekee toiselle pahaa. On hämmästyttävää, kuinka militaristit joskus esittävät suoraselkäistä vaikka ovat sikäli vastuunpakoilijoita pahimmasta päästä.
"Myös työelämässä joutuu väistämättömästi tilanteisiin, jossa joutuu ottamaan käskyjä joltakin, jonka auktoriteetti perustuu yksinomaan asemaan."
Mun mielestä työelämässä ei ole niinkään kyse auktoriteetista, koska siellä lopulta kaikki on vapaaehtoista. Jos kieltäydyn työtehtävästä, saatan joutua vaihtamaan työpaikkaa. Mutta minua ei sen vuoksi rangaista vapauteeni puuttumalla eikä pakoteta mihinkään. Ei nykyaikaisessa työpaikassa pomo ole kovin voimakas auktoriteetti, vaan pikemminkin työn ohjaaja. Itse en ole koskaan nähnyt pomoa, jonka auktoriteetti perustuisi pelkkään asemaan, kyllä niillä kaikilla on ollut ammattitaito ja koulutus taustalla.
Yksi törkeimpiä sukupuolten välisen tasa-arvon rikkomuksia nyky-Suomessa on armeija: miten on mahdollista jakaa ihmiset sukupuolen perusteella armeijaan joutuviin ja siitä vapautuviin? Enpä ole kovin monen hglbt-poliitikon ongelmaan puuttuvan, vaikka meillä on vahva sukupuolettomuusperinne taustallamme.
Niinpä niin...
Helppo on läntisen Hannu Hanhen ilmoittaa varusmiespalveluksen lopettamisesta, maamiinojen ja rypäleaseiden kieltäviin sopimuksiin liittymisestä ja puolustusvoimiensa koko (huom! KOKO!) kapasiteetin suuntaamisesta kansainvälisiin tehtäviin, kun itsellään ei ole puolentoista tuhannen kilometrin maarajaa uhoavan, militaristisen, autoritäärisen ja gangsterien hallitseman mukamasdemokratian kanssa...
Suomalaisethan ne on sotineet Ruotsin sodat Venäjää vastaan jo niin pitkän ajan, ettei sitä asennetta siellä varmaan paljon muutettua saa.
"Vi kämpar till den sista Finne!!!".
Varmaan näin soditaan sitten jatkossakin...
"Suomessa tulee aina olemaan armeija. Sopii toivoa, että se puhuu Suomea..."
Tämä on ikiaikainen klishee, mutta kiteyttää maailman raadollisuuden.
Luin tuolta edeltä viestitolkulla kaunista idealismia, ja minulla ei todellakaan olisi mitään sitä vastaan että voisimme lopettaa sotalaitokset. Valitettavasti vain yksi vapaan yhteiskuntamme (joka vapaus on pidetty asein) paradokseja on se, että me voimme kyseenalaistaa armeijan, kritisoida sitä, vaatia sen lakkauttamista. Haluamme lakkauttaa laitoksen, joka takaa meille dermokratian ja oikeuden arvostella sitä laitosta...kehäpäätelmää?
Olen itse saanut käydä parikin kertaa Neuvostoliitossa, sekä olen asunut vuoden Yhdysvalloissa. Sen jälkeen minusta tuli maanpuolustaja. Tajusin että meillä on, kaikista puutteista huolimatta, jotain puolustamisen arvoista. Valitettavasti vain kotimaata pitää puolustaa tarvittaessa asein. Itse olen reservin upseeri, mutta en mene silmät kiiluen Ramboilemaan kertausharjoituksiin. Suhtaudun siihen kuten vakuutusmaksuun. Se on välttämätön paha, jota kuitenkaan ei koskaan toivoisi tarvitsevansa.
Viime kertausharjoituksissa muuten lähin upseerini oli sixpäckillä varustettu 185cm adonis. Pakko myöntää että viihdyin....
"Haluamme lakkauttaa laitoksen, joka takaa meille dermokratian ja oikeuden arvostella sitä laitosta..."
Millä tavalla armeija takaa demokratian toteutumista? Demokratian perusajatus on mahdollisuus vaikuttaa omaan kohtaloonsa ja elämäänsä äänestämällä. Tällä hetkellä on turha puhua edes aidon demokratian toteutumisesta Suomessa (tai missään), sillä häviävän pienestä määrästä asioita edes äänestetään suoraan. Pakollisesta asevelvollisuudesta ei edes keskustella, saati että sen kohtaloon voisi vaikuttaa tavallinen kansalainen. Armeijalla ei siis ole demokratiaa suojeltavanaan. Armeija itse asiassa tukahduttaa demokratiaa tukahduttamalla vapaan tahdon ja valinnan.
No, ideologista ajattelua sinällään, mutta tuo demokratian suojeleminen on vain hieman liian käytetty mantra puhuttaessa asevelvollisuuden tarpeesta; aitoa demokratiaa kun ei ole olemassakaan.
Kehäpäätelmää ei ole tässä kohtaa olemassa, sillä ei ole suoraa yhteyttä nykyisen järjestyksen ja kritiikin esittämisen mahdollisuuden sekä armeijan välttämättömyyden välillä.
Arvovalintoja: poljemmeko ihmisoikeuksia vai alammeko oikeasti pohtia sellaisia vaihtoehtoja asevelvollisuudelle, jotka olisivat linjassa niiden ihmisoikeusarvojen kanssa, jotka olemme kansainvälisten sopimusten ja oman perustuslakimme kautta hyväksyneet, joille pohjautuu muu yhteiskunnallinen elämä (mm. oikeuslaitos) ja joita niin äänekkäästi vaadimme muitakin suvereeneja valtiota ja tahoja noudattamaan?
"Arvovalintoja: poljemmeko ihmisoikeuksia vai alammeko oikeasti pohtia sellaisia vaihtoehtoja asevelvollisuudelle, jotka olisivat linjassa niiden ihmisoikeusarvojen kanssa, jotka olemme kansainvälisten sopimusten ja oman perustuslakimme kautta hyväksyneet, joille pohjautuu muu yhteiskunnallinen elämä (mm. oikeuslaitos) ja joita niin äänekkäästi vaadimme muitakin suvereeneja valtiota ja tahoja noudattamaan?"
Hei Mopsi22, tuo yllläoleva meni minulta kovasti ohi. Miten ihmisoikeuksien polkeminen ja vaihtoehtojen etsiminen asevelvollisuudelle voidaan asetella tuolla tavoin vastakkaisiksi?
-Tiesitkö että jokaisella suvereenilla valtiolla on kansainvälisiin sopimuksiiin perustuva oikeus puolustaa itseään?
-Missään sopimuksissa ei ole sovittu Suomen velvollisuudesta yksipuoliseen aseistariisuntaan.
-Yleinen asevelvollisuus ei ole ristiriidassa meitä velvoittavien ihmisoikeussopimusten kanssa.
Arvovalinnoilla tarkoitan sitä, että etsimmekö vaihtoehtoja nykyjärjestelmälle, joka asettaa Suomen kansalaiset eriarvoiseen asemaan: osa kansasta on velvoitettu suorittamaan asevelvollisuuden, osa ei. Se osa, joka on velvoitettu ja kieltäytyy asevelvollisuudesta, saa rangaistuksen.
Ne voidaan asettaa vastakkain, koska joko pidetään yllä nykyjärjestelmää ja poljetaan ihmisoikeuksia tai sitten etsitään vaihtoehto nykyjärjestelmälle, joka ei polje ihmisoikeuksia.
"-Tiesitkö että jokaisella suvereenilla valtiolla on kansainvälisiin sopimuksiiin perustuva oikeus puolustaa itseään?
-Missään sopimuksissa ei ole sovittu Suomen velvollisuudesta yksipuoliseen aseistariisuntaan."
En ole missään vaiheessa ottanut kantaa valtioiden oikeuteen puolustaa itseään enkä vaatinut Suomen yksipuolista aseistariisuntaa.
"-Yleinen asevelvollisuus ei ole ristiriidassa meitä velvoittavien ihmisoikeussopimusten kanssa."
Monet tahot ovat tuosta em. eri mieltä. Ks. esim.
http://akl-web.fi/aseistakieltaytyminen/ihmisoikeuselimetItse olen Evp, 13 vuotta siinä ennen harmaita, nykyisin kurkkusalaatinvärisiä vaatteita käyttävässä firmassa töissä ollut...
Suomen puolustusvoimat on ehkä kaikkein "demokratisoivin" laitos, jonka tiedän.
Selkeästi: Se ottaa kaikki alokkaat kaikista yhteiskuntaryhmistä ja tulotasoilta, ja asettaa heidät samalle viivalle. Sen jälkeen kaikki on alokkaan itsensä hoteissa. Pärjäänkö vai en. "Up to me".
Tämä on myös todistettu käytännössä. 1980-luvulla Rannikkojääkäripataljoonasta oli kasvamassa elitistinen, Munkkiniemen, Lauttasaaren ja Espoon hyvätuloisten "parempien ihmisten" jälkikasvun palveluspaikka, jossa upseeritkin usein olivat samaisia, myöhemmin sitten Kadettikoulun käyneitä tyyppejä.
Pataljoona lopetettiin näistä syistä Pääesikunnan (PV:n komentaja) päätöksellä.
Asuin, elin ja töitä tekeväni teeskentelin kymmenkunta vuotta ulkomailla erottuani PV:n palveluksesta. YK:lla, pääasiassa.
Suomeen palattuani tuli kumminkin semmoinen fiilis, että kyllä jotain silti tarttis tehdä edelleen...
Niinpä annoin myöntävän vastauksen kun kysyttiin reserviläishommiin, joissa tarvitaan Kadettikoulun käyneitä, mutta "oman käden kautta" Evpeityneitä tyyppejä, eli siviilimaailmassa työskenteleviä entisiä ammattiupseereita.
Hauskaa on ollut. Helvetin hyvä porukka. Johtavassa tehtävässä sain itse valita kaikki alaiseni, joten tietenkin valitsin kaikki kaverini (kaikki heteroita muuten) porukkaan. Kertuiden lisäksi käydään milloin kenenkin himassa tai mökillä saunomassa, pikkujouluja viettämässä, kalassa, metsällä jne.
Kertuissa (siis kertausharjoituksissa, mikäli ei jollekulle avaudu...) pusketaan sitten duunia 12 tuntia päivässä, mutta sen jälkeen relataan ja hmph... myös dokataan.
Maanpuolustus(harrastus/toiminta) Suomessa on itse asiassa paitsi välttämättömyys koko uskottavalle puolustusjärjestelmälle, myös henkireikä perhe-elämästä ja yleisestä oravanpyörästä aika monelle...
Maanpuolustusterveisin kaikille: Pete
Pete01,
Miksi niin moni muu eurooppalainen valtio pärjää mainiosti ilman yleistä asevelvollisuutta, mutta Suomi muka ei pärjäisi? Tähän en hyväksy vastaukseksi jotain geopoliittista lätinää, se on mennyttä maailmaa ja kokenut totaalisen inflaation: en itse allekirjoita siitä sanaakaan.
Yleisen asevelvollisuuden vaihtoehto ei ole, toisin kuin monet valheellisesti väittävät, palkka-armeija, vaan esim. paljon potentiaalisempana ns. Ruotsin-malli. Tästä jostain käsittämättömästä syystä usein vaietaan.
Btw, itse en halua olla osa sitä lihamyllyä ja sodan instituutiota, jollainen armeija on. Kutsu sitä idealismiksi, jos haluat.
Ja mitä tulee yleisen asevelvollisuuden yhteiskunnallisiin, ei-puolustuksellisiin aspekteihin, armeija tekee suurta vahinkoa suomalaiselle kansalaisyhteiskunnalle opettemalla vahvaa vaikenemisen, ja ehdottoman tottelemisen (orjamaisen alistumisen) kulttuuria. Intin ns. johtajakoulutus on täyttä roskaa. Monet tutkimukset ovat osoittaneet naisjohtajat yleisesti ottaen miehiä pätevimmiksi monilla mittareilla mitattuna: lieneekö yleisellä (siis: "yleinen") asevelvollisuudella mitään relevanssia tässä?
"Suomen puolustusvoimat on ehkä kaikkein "demokratisoivin" laitos, jonka tiedän.
Selkeästi: Se ottaa kaikki alokkaat kaikista yhteiskuntaryhmistä ja tulotasoilta, ja asettaa heidät samalle viivalle. Sen jälkeen kaikki on alokkaan itsensä hoteissa. Pärjäänkö vai en. "Up to me"."
Puolustusvoimat ei ota kaikkia alokkaita kaikista ryhmistä, näkyvimpänä jehovantodistajat ja ahvenanmaalaiset. Puolustusvoimiin ei myöskään oteta ihmisiä moniin muihin perusteisiin, esimerkiksi terveydentilaan, vedoten.
Suoran demokratian, jota pidetään "puhtaimpana" muotona ja johon muut demokratiamallit pohjautuvat, pointti on nimenomaan tasavertaisuus. Armeija toimii täysin päinvastoin; tottelet ylempänä arvoasteikossa olevaa ehdoitta, ilman, että sinulla on ollut edes mitään vaikutusvaltaa tuon ihmisen asettamiseen hänen valta-asemaansa. Presidentti valitaan ja hän saa valtansa demokraattisesti ja se on kansalaisten silmissä legitimoitua, koska he ovat itse voineet vaikuttaa asiaan. Upseerin valta alokkaaseen on täysin päinvastainen. Alokkaalla ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa häneen valtaa käyttävässä asemassa olevan ihmisen valintaan. Edellinen siis vain yhtenä esimerkkinä mainittakoon.
Miten laitos, joka pyrkii ehdottomuuteen ja täyteen kyseenalaistamattomaan kuuliaisuuteen, voisi olla demokraattinen? Perustelkaa se minulle paremmin.
niin, puhumattakaan siitä että naisten ei tartte suorittaa mitään tommosia velvollisuuksia. Paitsi tietenkin jos tulee sota niiden täytyy osallistua maanpuolustukseen jotenkin varmaan hoitamalla lapsia tai muuta plääppää kun niitten miehet on tuolla jossain...
On se aika rasittavaa kuunnella just jotain tyttöjä jotka uhoo että menevät sinne armeijaan "näyttämään niille aivottomille putkiaivopojille mistä kana pissii". Menisivät. Mutkun ei mene. Tästäkin järjestelmästä saatais niin paljon enemmän irti jos kaikkille asetettais samanlainen velvollisuus suoritettavaksi, SUKUPUOLESTA riippumatta. Lähtis armeijastakin semmonen "miehisen velvollisuuden" leima. Toisin sanoen sitä vois kritisoida ilman että menettää uskottavuutensa. Mä sanoisin että tässä on yks aika suuri tekijä nuorten miesten pahoinvoinnissa. On niin kaikenmoisia velvollisuuksia. Ja jos et pärjää, oot mamis, epäkelpo, homo tai jotain vastaavaa.
Kyllä musta tää on muuten ihan ok tämmönen maanpuolustusjuttu. Kun sais vaan naisetkin mukaan. Ja siviilipalveluksen ja asepalveluksen rajaa vois aika tavalla madaltaa, onhan se nyt kuitenkin aika tärkeää sotatilanteessa koko maan, sekä ns. kotirintaman ja taistelurintaman, pystyä toimimaan yhtenäisesti ja tehokkaasti.
Ja kun ajattelee uskottavaa puolustusta, meillä on nyt suunnilleen vasta puolet kapasiteetista käytössä... et olis ihan varaa poistaa taakkaa nuorten, parhaassa elämänvaiheessa olevien nuorukaisten harteilta.
Miu-Poika: "Miksi niin moni muu eurooppalainen valtio pärjää mainiosti ilman yleistä asevelvollisuutta, mutta Suomi muka ei pärjäisi? Tähän en hyväksy vastaukseksi jotain geopoliittista lätinää, se on mennyttä maailmaa ja kokenut totaalisen inflaation: en itse allekirjoita siitä sanaakaan.
Yleisen asevelvollisuuden vaihtoehto ei ole, toisin kuin monet valheellisesti väittävät, palkka-armeija, vaan esim. paljon potentiaalisempana ns. Ruotsin-malli. Tästä jostain käsittämättömästä syystä usein vaietaan."
Hei Miu,
olet varmaan seurannut ihan tällä viikolla uutisoitua uudelleenarviointia, jota Ruotsalaiset ovat alkaneet tehdä. Muuan Georgia herätti naapurit ja siellä on ilmeisesti tajuttu, että idealismia on paha lähettää rintamalle vastustamaan hyökkääjää...
Minäkin haluaisin lopettaa armeijan ja sodat vaikka heti. Mutta itse asiassa meillä on näkymyksissämme vain yksi ero; minä olen realisti....
"olet varmaan seurannut ihan tällä viikolla uutisoitua uudelleenarviointia, jota Ruotsalaiset ovat alkaneet tehdä. Muuan Georgia herätti naapurit ja siellä on ilmeisesti tajuttu, että idealismia on paha lähettää rintamalle vastustamaan hyökkääjää..."
Mihin uutisointiin viittaat? Olen ollut hieman vähemmän aktiivinen uutistenlukija tällä viikolla opiskelukiireideni takia, mutta luulen että olisin kiinnittänyt huomiota ko. aiheen uutisointiin. Löytyisikö joku linkki johonkin/joihinkin uutisiin?
Realismista puheen ollen, toki voidaan sanoa, että kaikilla valtiolla on armeija ja "uskottava" puolustus, joten mekin tarvitsemme sellaisen. Ongelmana vain on nouseva spiraalimainen kehä, kilpavarustelunakin tunnettu; kukaan ei ole vähentämässä aseitaan, ainakaan vapaaehtoisesti. Tässä herääkin kysymys, onko realistista tukea nykyjärjestystä (joka aiheuttaa lähinnä vahinkoa ja ihmisoikeusloukkauksia niin rauhan kuin sodankin aikana) vai kenties realistisempaa olla ideologinen ja avata keskustelua muista vaihtoehdoista (niin käytännössä Suomen asevelvollisuutta kuin teoreettisempaa maailmaanrauhaakin koskien)? Keskustelun aloitus kun ei välittömästi ja heti lakkauta puolustusvoimia ja lähetä kutsua naapurimaille tulla valloittamaan Suomea. Toki se ei myöskään lopeta kaikkia sotia välittömästi.
Herrat Sokrates ja toisaalta Tolstoi ovat molemmat esittäneet ajatuksen siitä (mopsin sanoin muotoiltuna), että jos maailmaa haluaa muuttaa, on ensin nostettava oma perse penkistä ja muutettava itseään. Ei järjestelmä mihinkään muutu niin kauan kuin sen pienimmät yksiköt, yksilöt, eivät muuta itseään.
Mikä siis on realistista, pitää sama ura päällä vai kenties pohtia vaihtoehtoja monilta osin kestämättömälle nykyjärjestelmälle?
Illan uutisoinnin valossa näyttää siltä, että miesten pakollinen asevelvollisuus on hiipumassa vähemmän pakolliseksi. Helsingin Sanomien mukaan jo lähes 17 % heinäkuun alokkaista on keskeyttänyt palveluksensa! Hurja luku, joka saa tällaisen Puolustusvoimien entisessä työsuhdeasunnossa asuvan vasenkätisen homosivarinkin mietteliääksi.
Kyllä silloin ennen miehet olivat jne.
Mielestäni on aika naurettavaa ajatella, että Suomen puolustusvoimat toimivat pelotteena "mahdollisille valloittajille" (lue: Venäjä.) Jos jostain käsittämättömästä syystä Venäjä alkaisi maailmanvalloitukseen (mikä on ainoa syy miksi Suomeen ylipäätään hyökättäisiin), siinä ei Suomen puolustusvoimilla olisi paljon sanottavaa. Pelkkä ylivoima olisi niin suuri, että sota olisi ohi muutamassa päivässä, ellei sitten nato &co. astuisi mukaan, jolloin Suomesta tulisi balkanin blokin kaltainen sota-alue. Henkilökohtaisesti en usko että yhdelläkään rajanaapureistamme on intressejä maa-alueidensa militaariseen laajentamiseen, varsinkaan venäjällä EU:n alueelle. Se olisi täysi ulkopoliittinen itsemurha.
Puolustusvoimien mobilisaatio maanpuolustustarkoituksiin ei ole tällä hetkellä millään tavalla todennäköinen skenaario. Tästä johtuen pakollisen armeijapalveluksen pitäminen on kallista, turhaa ja nykyisellä mallilla myös yhdenvertaisuus- ja ihmisoikeuslakeja rikkovaa.
Jepjep...
Heti alkuun tämä vanha: "Jos sinulla olisi pumppuhaulikko kätesi ulottuvilla, ja asuntoosi sisälle tunkeutuneet moottoripyöräjengiläiset raiskaisivat ja tappaisivat vaimosi ja lapsesi (meidän tapauksessa modernisoituna: miehesi ja koirasi), niin ampuisitko tappaaksesi?
No minä kyllä ampuisin.
Ei tosin ole asetta enää himassa, mutta tappelisin kyllä kynsin ja hampain kaikilla mahdollisilla välineillä, ja onneksi olen aika montaa niistä (myös mitä omituisimpia, avaimenperät ja IPodit mukaanlukien) koulutettu käyttämään.
Puolustusvoimien työntekijät, (Korkeakoulu) Upseerit, Opistoupseerit, Aliupseerit (vanha/uusi nimike muuten) ja Sotilasammattihenkilöt ovat muuten kaikki omat koulutuksensa ja kurssinsa käyneet, ja näissä esim. upseerin nykyisin parhaimmillaan yht. 13 v. tohtorin tutkintoon asti kestävissä yliopisto-, ammattikorkea/vast. kursseilla opiskelleet. Kyllä kaikki kyseiset ihmiset tietävät, mikä helvetillinen asia sota on. Monet palvelleet nykyisin ihan paikan päällä, esim. Afganistanissa asian vakuudeksi nähneet ruumiita ja itkeviä orpoja ja leskiä. (Itte kattelin sitä teurastusta Bosniassa)
Samoin tietävät poliisit, palomiehet ja ensihoitajat/lääkärit. Kaikki heistä tekevät työtä, jonka toivoisivat loppuvan.
Poliisi ei halua rikoksia, Palomies ei tulipaloja, eikä ensihoitaja/lääkäri sairaustapauksia.
Sotilas ei halua sotia.
Sotilas tietää kaikkein parhaiten, miten hirvittävä asia sota on. Samoin kuin palomies tulipalosta tai poliisi taposta, raiskauksesta tai murhasta.
Sotilaan tapauksessa kyseessä vaan on hieman isomman skaalan ongelma.
Voidakseen pelastaa potilaan ensihoitajan täytyy tehdä ne temput mitä pitääkin tehdä traumasta/tilanteesta riippuen.
Voidakseen pelastaa rikoksen uhrin tai itsensä poliisi voi joutua käyttämään jopa äärimmäistä keinoa, eli ampuma-aseen käyttöä voidakseen ehkäistä rikoksen tai estää sen tekijää pakenemasta..
Oletteko lukeneet Terry Pratchettia?
Kirjassa "Jingo", "(käsittääkseni suomennettu nimellä "Poijat urhokkaat") hän kuvasi hyvin militarismia ja sen täysin absurdia vaikutuspiirin leviämistä, mikä oli muuten täsmälleen, mitä Ensimmäisen maailmansodan aikainen brittipropaganda teki... mainosti sotahulluutta.
Suomalainen, minkä tahansa arvoinen ammattisotilas, vastuuntuntoinen reserviläinen tai kuka tahansa muu järkevä yhteiskunnan jäsen ei halua sotaa.
Puolustusvoimat on olemassa sodan ehkäisemiseksi, mutta mikäli sota syttyy, joudutaan käyttämään kaikkia mahdollisia keinoja hyökkääjän (Ja ei nyt leikitä, että puhutaan Ruotsista!) torjumiseksi. Tällöin joudutaan soveltamaan alueellista puolustusta jne. = Yleistä sodankäyntiä. Sorry. Siinä tuppaa kuolemaan ihmisiä. Sotilaan työssä kuolee paljon enemmän ihmisiä kuin poliisin tai ambulanssikuskin työssä. Se nyt on vaan niin.
Maeistä on muuten aika monet edelleen sotilaita, arvelisin...
Katsokaapa vaan sotilaspassinne...
Pete
Käsittääkseni meillä on Suomessa yleinen asevelvollisuus sen tähden, että asevoimat pysyvät näin paremmin yhteisessä kontrollissa. Mitä siitä tulisi, jos armeijaan menisivät vain ne, jotka sinne hinkuvat militaristista intoa puhkuen.
>>Heti alkuun tämä vanha: "Jos sinulla olisi pumppuhaulikko kätesi ulottuvilla, ja asuntoosi sisälle tunkeutuneet moottoripyöräjengiläiset raiskaisivat ja tappaisivat vaimosi ja lapsesi (meidän tapauksessa modernisoituna: miehesi ja koirasi), niin ampuisitko tappaaksesi?
Kyllä minäkin luultavasti ampuisin.
Kyseessä on kuitenkin kaksi eri asiaa; oman itsensä ja perheen puolustaminen suoralta hyökkäykseltä versus institutionaalisen tappamisen välineeksi pakon alla alistuminen.
Selviytymisvaisto on inhimillinen reaktio, joka pistää pasifistinkin tappelemaan kynsin hampain (esimerkissäsi myös haulikon kanssa) henkensä ja rakkaidensa puolesta. En kiellä etteikö tämä koskisi myös minua. En kuitenkaan aio asettua minkään poliittisen voiman puolesta tappamaan, tai edes siihen tieten tahtoen kouluttautumaan.
"Heti alkuun tämä vanha: "Jos sinulla olisi pumppuhaulikko kätesi ulottuvilla, ja asuntoosi sisälle tunkeutuneet moottoripyöräjengiläiset raiskaisivat ja tappaisivat vaimosi ja lapsesi (meidän tapauksessa modernisoituna: miehesi ja koirasi), niin ampuisitko tappaaksesi?"
Kuten Vermillion totesi, itsesuojeluvaisto ja yhteiskunnallis-poliittinen asevelvollisuuden opettama sodankäyntitaito ja tappaminen ovat eri asioita.
Tuskinpa kukaan myöskään kieltää sitä, että sota ja sen inhimilliset seuraukset eivät olisi kauheita. Tässä jotenkin kirkastuu taas se taso, jolla keskustelua asevelvollisuuden nykymuodosta käydään. Olen henkilökohtaisesti vain esittänyt ajatuksen siitä, että järjestelmä ei toimi monestakin näkökulmasta ja kekustelua tulisi käydä sen muodosta tai olemassaolosta yleensä. Miten tähän keskusteluun liittyy se, että jokainen puolustaa itseään ja kotiaan tarvittaessa, armeijan henkilökunta on hyvin koulutettua tai se, että monessa ammatissa on epämukavia puolia?
Em. kertovat nähdäkseni lähinnä niistä urautuneista tavoista perustella - jopa syyttävästi: etkö muka puolustaisi kotiasi -tyyliin - asevelvollisuuden ja nykymuotoisen armeijan olemassaoloa. Kaipaan täysin uutta ja tuoretta keskustelua eri vaihtoehdoista asevelvollisuudelle, en sitä, että sanotaan, ettei mikään voi muuttua, koska maailmassa on väkivaltaa (ja samalla jätetään koko keskustelunaloitus huomioimatta). Edelleenkään nykytila ei millään liity siihen, etteikö aiheesta ja vaihtoehtoisista malleista voisi keskustella!
Ja kyllä, ihmisiä kuolee koko ajan; se Nimenomaan ON syy aloittaa uutta keskustelua, ei perustelu sille, miksi armeijoiden olemassaolosta ei edes kannata keskustella. Päätöntä.
Keskustelun sivujuonteena: Ahvenanmaalla asuva ystäväni kertoi taannoin, että maakunnan irtautumishaluja liioitellaan uutisissa, koska sitä kannattava vähemmistö on äänekästä ja pääsee siksi esille. Valtaosa tavallisista ahvenanmaalaisista kuulemma tuntee kuuluvansa Suomeen ja haluaa kuulua Suomeen.
"Keskustelun sivujuonteena: Ahvenanmaalla asuva ystäväni kertoi taannoin, että maakunnan irtautumishaluja liioitellaan uutisissa, koska sitä kannattava vähemmistö on äänekästä ja pääsee siksi esille. Valtaosa tavallisista ahvenanmaalaisista kuulemma tuntee kuuluvansa Suomeen ja haluaa kuulua Suomeen."
Haluaisivatkohan he myös asevelvollisuuden piiriin?
Ruotsin yli satavuotinen yleinen asevelvollisuus on tullut tiensä päähän. Ruotsin valtiopäivät päättää iltapäivän aikana asevelvollisuusarmeijan lakkauttamisesta heinäkuun alusta alkaen. Viimeinen saapumiserä asevelvollisuusarmeijaan astui palvelukseen vasta kaksi viikkoa sitten. He ovat historiallinen saapumiserä, sillä jokainen heistä saa halutessaan keskeyttää palveluksensa jo runsaan kuukauden kuluttua.
http://www.mtv3.fi/uutiset/ulkomaat.shtml/arkistot/ulkomaat/2010/05/1126807"Jos sinulla olisi pumppuhaulikko kätesi ulottuvilla, ja asuntoosi sisälle tunkeutuneet moottoripyöräjengiläiset raiskaisivat ja tappaisivat vaimosi ja lapsesi (meidän tapauksessa modernisoituna: miehesi ja koirasi), niin ampuisitko tappaaksesi?"
Kyllä, mutta pidän Suomen väkivaltiota näinä moottoripyöräjengiläisinä.
"...Helsingin Sanomien haastattelussa Suomen pitävän säästötarpeista huolimatta tiukasti kiinni yleisestä asevelvollisuudesta."
Paras vaihtoehto on tietysti kummatkin sukupuolet käsittävä yleinen asevelvollisuus, iso monimiljoonainen sotilasreservi ja siihen päälle vielä NATO-jäsenyys ja yhteiset kriisinhallinta- ja rauhanturvajoukot EU:n ja ties minkä maiden kanssa jokaisessa maailman kriisipesäkkeessä. Myös kodinturvajoukkoja voitaisiin perustaa ja ylipäätään vapaaehtoiselle maanpuolustukselle pitäisi saada lisää resursseja.
Raha ei ole koskaan esteenä, kun pitää saada parasta, mikä on kyllä pantu merkille nykyisen hallituksen kohdalla. Ulkopuolisen silmin voisi melkein kuvitella, että Suomi varustautuu sotaan. Ehkä sitä koskevia suunnitelmiakin on jo tehty, mutta ne on ovelasti naamioitu maanpuolustusta koskeviksi strategioiksi, joissa Suomea hivutetaan kohti aktiivisempaa roolia, ellei peräti aloitteentekijäksi. Kiima kasvaa vuosi vuodelta ja kumpujen yön perinteet velvoittavat.
Ruotsin valtiopäivät hyväksyi tänään lain yleisen asevelvollisuuskoulutuksen korvaamisesta vapaaehtoisella sotilaan peruskoulutuksella. Hallituksen lakiehdotus meni läpi luvuin 145-139. Vastaan äänestivät sosiaalidemokraatit, vasemmisto ja ympäristöpuolue (vihreät).
Heinäkuun 1. päivänä voimaan tulevan lain mukaan vapaaehtoinen peruskoulutus kestää kolme kuukautta, ja sitä täydennetään tarpeen mukaan vapaaehtoisella jatkokoulutuksella. Asevelvollisuus jää kuitenkin voimaan siinä mielessä, että kaikkien miesten ja naisten on jatkossa toimitettava tiedot itsestään puolustusvoimille. Heidän on myös osallistuttava kutsuntoihin, jos maan puolustusvalmius sitä vaatii tai syntyy vakava kriisitilanne.
http://www.svd.se/nyheter/inrikes/lumpen-gar-i-graven_4741527.svdViittaan viestiini N:o 17.
Du gamla du fria...