Vaikuttaako homous työpaikan saantiin?

  • 1 / 11
  • Geschwitz
  • 11.9.2008 18:20
ensin olisin luullut että sillä ei oliisi ollut mitään vaikutusta. Tänään kun juttelin pomon kanssa kävi ilmi että se oli ollut plussaa...
  • 2 / 11
  • Public eye
  • 11.9.2008 18:24
Hmm... positiivista syrjintää?

Sitä tapahtunee myös ainakin valittaessa joidenkin TV:n stailaus- ja sisustusohjelmien vetäjiä...
  • 3 / 11
  • Geschwitz
  • 11.9.2008 18:37
olen viestintäalalla. kai ne ajattelee talossa että osaan haastatella ihmisiä tilanteessa kuin tilantaassa. Ihan kiva tieo kuitenkin. kai siinä painaa se että osaan olla hyvin kohtelias ja sensitiivinen kaikkia ihmisiä kohtaan.
  • 4 / 11
  • Statisti
  • 11.9.2008 19:50
Näkyykö homoutesi kilometrien päähän vai erehtyikö pomosi kysymään epäasiallisia asioita työhaastattelussa? Vai änkesitkö asian itse sopivasti johonkin väliin?
  • 6 / 11
  • Pora-liike
  • 11.9.2008 21:19
Aika moni paikka on jäänyt saamatta epäheterouden takia. Olisinkohan viihtynytkään. Saan kyllä epäheterousvähennystä niissä paikoissa, jossa käteni jälki ei ole tunnettua. Paikat, joissa käteni jälki taas tunnetaan tuovat minulle kiitosta. Ilmaiseksi en ole ainakaan mitään saanut.

Heteroilla on heteroinen ihmissuhdeverkosto. Minun ihmissuhdeverkostoni on minulle työn saannin suhteen merkityksetön. Toisaalta minulta voidaan odottaa asianmukaisen syrjimätöntä käytöstä, se ei ole aina tällaisella kurjalistoalalla itsestäänselvyys.
  • 7 / 11
  • Resander
  • 11.9.2008 21:55
Multa on jäänyt nuorena miehenä yksi työpaikka saamatta. Kysessä oli ulkomaanhommiin liittyvä tehtävä, johon hakeneille tehtiin psykologiset soveltuvuustestit. Testejä oli useammanlaisia: palikkatestit mateemaattisine sarjoineen, yleistietoa mittaavat raksi ruttuun -hommat, ryhmätyötaitoja mittaavat yhteispeliharjoitukset jne.

Osana testeja tutkimuslaitoksen psykologi haastatteli jokaisen hakijan. Ainakin tuohon aikaan suomalaisten hakijoiden kohdalla yritettiin kovasti selvittää näiden viinakäyttäytymistä ja siksi kysymykset olivat aika henkilökohtaisia. Jossain vaiheessa sellainen nutturapäinen psykologitäti kysyi jotakin perheestä ja sen tuesta, jos muuttaisin ulkomaille ja minä sanoin, että olin homo ja että minulla ei ollut perhettä.

Minä *näin* kuinka se täti säikähti ja kuinka hänen konseptinsa menivät aivan sekaisin. Samalla tiesin, että tältä tädiltä ei tule puoltavaa lausuntoa, niin kauhuissaan hän oli siitä, että hänen edessään istui elävä homosexuelli :D

Niinhän siinä sitten kävi. Kun olin saanut tiedon siitä, etten ollut saanut ko. virkaa, otin yhteyttä em. laitokseen ja pyysin saada tiedot minua koskeneesta lausunnosta. Siinä minä olin horjuva ja huojuva ja kaikin puolin epäluotettava erityisesti ulkomaille laskettaessa..... Harkitsin pitkään, että valittaisin, mutta sitten päätin kuitenkin antaa asian olla ja katsoa eteenpäin ja hyvinhän tässä on sitten mennytkin...
  • 8 / 11
  • marianna
  • 13.9.2008 15:47
Geschwitz kirjoitti: "ensin olisin luullut että sillä ei oliisi ollut mitään vaikutusta. Tänään kun juttelin pomon kanssa kävi ilmi että se oli ollut plussaa..."

Joskus näinkin päin. Hyvä, hyvä :).

Omista työpaikoistani en osaa sanoa. En ole koskaan tuonut lesbouttani esiin työhaastattelutilanteissa. Mutta tuskin sillä merkitystä olisi. Ei ainakaan ole kenenkään suhtautuminen muuttunut niistä työkavereista, joille olen myöhemmin tullut kaapista.

Henkilökohtaisesti kyllä koen, että oma vähemmistöön kuuluminen on auttanut minua ymmärtämään paremmin myös muiden erilaisuutta. Opettanut avarakatseisemmaksi. Taidan siis olla hieman parempi psykologi lesbona, kuin jos olisin hetero ;).
Olen palkannut työtehtävissäni kymmeniä henkilöitä. Kuten liki kaikki tietävät, suuntautumiseen tai edes perhe-elämään kuuluvat tunkeilevat kysymykset ovat ehdottomasti lain vastaisia ja siten kiellettyjä. Vaikutelmille tai suoranaiselle gaydarin signaaleille ei kuitenkaan voi mitään. Ne eivät saa vaikuttaa, mutta myönnettäköön että kahden täysin tasavahvan hakijan välillä on tullut silloin tällöin valittua se vinokkaalta vaikuttava...
Valitettavan usein vain työhaastatteluissa noita "laittomia kysymyksiä" edelleenkin esitetään. Joissakin isommissa yrityksissä on onneksi jopa ohjeet siitä,
mitä työnhakijalta saa kysyä ja mitä ei. Tiedot on pääsääntöisesti saatava työntekijältä itseltään, ja mikäli hakijasta haetaan muuta kautta tietoja (esim. googlettamalla).
"Jos työntekijää koskevia tietoja on kerätty muualta kuin työntekijältä itseltään, työnantajan on ilmoitettava työntekijälle saamistaan tiedoista ennen kuin niitä käytetään työntekijää koskevassa päätöksenteossa." (Laki Yksityisyyden suojasta työelämässä). http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2004/20040759
Työelämässä pätee markkinoiden lait. Jos asiakas ei maksa, niin ei voida palkata.
Kun oli kysely, haluttiinko siivojille lisää palkkaa, ihmiset kyllä halusivat. Kun kysymys asetettiin, olivatko ihmiset valmiita maksamaan enemmän siivouksesta, vastaus oli ei.

Minä olen sellaisia hommia tehnyt, että minulle lyödään asiakkaan kodin avaimet käteen. En kovin monen suomalaisen ajattelisi antavansa kotinsa avaimia neekerille tai (muulle) maahanmuuttajalle, valitettavasti. Suomalaisiltakin tarkistetaan herkästi luottotiedot (vaikka eiväthän ne ole mikään tae rehellisyydestä).

Ikä, sukupuoli, sukupuolen heteroseksistinen ilmentäminen, arvot, lävärit, asenne, seksuaalisuus... kaikki ovat kauppatavaraa ja kaiken perusteella kilpaillaan. Kuubassa määrätään markkinoita laeilla, ei Suomessa.