Mielenkiintoisia oikeustapauksia

Lehdissä on usein kiinnostavia oikeustapauksia. Ja vaikka ne eivät olisi suomalaisia, päätöksillä on kuitenkin merkitystä, koska ollaan yhteisessä Euroopassa. Kerään jatkossa näitä oikeusjuttuja tämän otsikon alle.

=====

Tageszeitung kertoo tapauksesta, joka on Saksassa jo korkeammassa oikeusasteessa. Avioliittoa oli jatkunut 26 vuotta. Vaimo löysi toisen naisen, ja avioliitto katkesi. Pitääkö miehen maksaa elatusapua naiselle?

---

Netistä löytyy eurooppalaista lainsäädäntöä ja asiasta mainitaan näin:

"Ketkä ovat elatusvelvollisia toista henkilöä kohtaan?

Eronnut puoliso entistä puolisoaan kohtaan? Avioeron myöntävä tuomioistuin voi määrätä jommankumman osapuolen maksamaan elatusapua toiselle osapuolelle. Elatusavun on vastattava saajan tarpeita ja oltava suhteutettu maksajan varallisuuteen.

Osapuoli, jonka syyllisyyden takia on myönnetty avioero määritellystä syystä tai joka asuu yhteisessä taloudessa kolmannen osapuolen kanssa, ei ole oikeutettu minkäänlaiseen elatusapuun.

Elatusapua voidaan aina tarkistaa, ja se voidaan lakkauttaa. Se lakkautetaan, jos se ei enää ole tarpeellinen. Jos elatusavun saaja menee uudelleen naimisiin, elatusvelvollisuus lakkaa ilman eri toimenpiteitä häitä seuraavan kuukauden 1. päivänä. Se lakkautetaan hakemuksesta, jos elatusavun saaja muuttaa yhteiseen talouteen kolmannen osapuolen kanssa."
http://ec.europa.eu/civiljustice/maintenance_claim/maintenance_claim_lux_fi.htm

___

Ja nyt tämä tapaus. Avioliittoa 26 vuotta ja viisi lasta, nyt jo aikuisia. Avioero tuli miehelle yllättäen. Hän kieltäytyy maksamasta elatusapua. Naisella toteutuvat elatusapuun tarvittavat syyt. Pitkä avioliitto, hän on työtön ja ruumillisesti ja henkisesti rajoitteinen. Mies sanoo, että elatusapu merkitsisi suurta kohtuuttomuutta häntä kohtaan. Lakipykälien mukaan elatusvelvollisuutta ei syntyisi, jos ex-vaimo olisi tehnyt rikoksen miestä kohtaan. Mutta elatusapua voidaan pienentää myös sen takia, että ex-vaimo lähtee toisen mukaan. Siis: pitääkö miehen maksaa, kun vaimo ottaa jalat alleen ja lähtee toisen kelkkaan. Jos syntyy uusi avioliitto tai vastaava, asia on selvä: elatusapu lakkaa. Mutta entä jos ex-vaimo lähteekin pois ja hänellä on uusi suhde, tosin lesbosuhde.

Asiaa käsiteltiin ja alemmassa oikeusasteessa vuonna 2003 ja oikeus asettui miehen puolelle, koska nainen oli lähtenyt "velvollisuutensa vastaisesti avioyhteydestä". Se, että uusi elämänkumppani on nainen, on yksi syy tähän riitaan.

Päätös tulee tänään torstaina.

Ruotsi: Natsipomon tuomio ennallaan


Vuonna 2006 Kristianstadissa Skånessa katseltiin RFSL:n tiloissa euroviisuja. Uusnatsipomo Simon Lindberg (24v) päätti kavereineen mennä juhliin mukaan veitset mukanaan. Jo ovella huudettiin, että kuolema kaikille hinteille. Onneksi mitään vakavaa ei kuitenkaan tapahtunut. Lindberg tuomittiin 3 kuukaudeksi vankilaan. Eilen hovioikeus piti rangaistuksen voimassa. Samalla määrättiin korvaussumma uhreille, 72 000 kruunua.
(QX)

Elatusapu

Saksan Korkein oikeus käsitteli avioeron jälkeistä elatusapuasiaa. Päätös: Entiselle aviopuolisolle on kohtuutonta maksaa elatusapua, kun toinen osapuoli on uudessa, kestävässä suhteessa (vaikkakin lesbosuhteessa). Samat säännöt sovelletaan nyt myös samaa sukupuolta oleviin suhteisiin. Tässä on yksi hyvä asia: Jos joku on homo tai lesbo, sillä ei ole oikeudessa merkitystä. Samaa sukupuolta oleville ei tule mitään erityiskäsittelyä.

Suomessa varmaan on jo ennestään voimassa samanlainen käytäntö. Esim. lesbon ei tarvitse pelätä menettävänsä lasta tai tapaamisoikeutta lesboutensa takia.

Sisarusten liitto


Eurooppalainen oikeusistuin on tänään päättänyt, että kahden sisaruksen "yhdessä elämisen liitto" Englannissa ei ole verrattavissa avioliittoon, eikä sen takia oikeuta minkäänlaiseen alennukseen perintöverossa. Kaksi sisarusta, jotka ovat jo yli 80-vuotiaita, ovat asuneet samassa talossa vanhempiensa kuoleman jälkeen 30 vuotta. He pelkäävät, että jos toinen kuolee, toinen joutuu maksamaan ison osan talosta perintöveroina.

Päätöksessä todetaan, että avioliitto ja rekisteröity parisuhde tarjoavat perintöverotuksessa helpotuksia. Pelkkä yhdessä eläminen ei anna mitään vastaavia helpotuksia. Euroopan neuvoston 47 jäsenmaassa on erilaisia perintöverokriteerejä.
http://www.tirol.com/politik/international/79758/index.do

*****

Oikeustapauksen aikaisempia vaiheita
http://ranneliike.net/keskustelu.php?act=rthrd&grpid=41&thrdid=5882

Ja tässä lisää
http://ranneliike.net/keskustelu.php?act=rthrd&grpid=41&thrdid=5323

Tuohon elatusvelvollisuuteen... onko Suomessa mitään tällaista entistä puolisoa kohtaan? Yhteisiin lapsiin tietenkin on.

Ja mitä tulee noihin oikeusperiaatteisiin siitä, että elatusvelvollisuutta ei synny, jos elätettävä on syy avioeroon, niin muistaakseni enää Suomessa ei kukaan kysele, kenen syy avioero on? Ellei tuota sitten sovellettaisi niin, että eron hakija ei saisi tällaisia tukia.

Kyllä elatusvelvollisuus ex-puolisoon on, ainakin mikäli elatuksen tarve johtuu avioliitosta - eli jos toinen on ollut vaikka kotiäitinä/-isänä, eikä ole näin ollen kiinni työelämässä tai kouluttautunut.

Mun käsityksen mukaan, mitään elatusvelvollisuutta entisellä puolisolla ei ole jätettyyn puolisoon nähden Suomessa. Tätä epäkohtaa käsiteltiin eräässä "naistenlehdessä", jota selasin lääkärikeskuksen vastaanotolla parisen vuotta sitten.

Lehdessä haastateltiin muutamia suomalaisen elinkeinoelämän ja politiikan vaikuttajien vaimoja, jotka oli jätetty about viiskymppisinä. Aika tylyä toimintaa, että vaimo on uhrannut oman nuoruutensa miehensä uran tukemiseen, kodinhoitoon ja lapsiin ja lopputulos on se, että ukko nai oman lapsensa ikäisen naisen ja vaimo jää puillepaljaille ja saa luultavasti vain kansaneläkettä.

Luulen, et Saksassa ja monessa muussa maassa, jossa kotiäitiyttä (hausfrau) pidetään "normina", perhettä pidetään eräänlaisena sosiaaliturvan jatkeena ja eri osapuolilla on omat vastuunsa, jotka on myös lakiin kirjattu esim. miehelle kuuluu lasten ja vaimon elättäminen. Suomessa taas avioerot ovat kansainvälisesti huippuluokkaa, kun eron saa kädenkäänteessä ja olkapäitä vaan kohautellaan sille, kun kuullaan tuttavien tai sukulaisten erosta. Suomessa naisten työssäkäyntiä pidetään myös sellaisena itsestäänselvyytenä, että epäilen vahvasti, että laissa olisi kotiäitien elämäntilanteita sen erityisemmin huomioitu. Nainen ottaa suuren riskin tekemällä päätöksen kotiäidiksi ryhtymisestä.

Avioliittolaki 48 §

"Kun tuomitaan avioeroon ja puolison katsotaan tarvitsevan elatusapua, tuomioistuin voi velvoittaa toisen puolison suorittamaan elatusapua sen mukaan kuin hänen kykyynsä ja muihin seikkoihin nähden harkitaan kohtuulliseksi."

Sama käsittääkseni pätee rekisteröityyn parisuhteeseen, joka rinnastetaan lainsäädännössä avioliittoon paitsi erikseen mainituissa kohdissa (yhteinen nimi ja adoptio). Yhteinen omaisuus jaetaan, jollei ole avioehtoa, ja tuomioistuin voi harkintansa mukaan, ei siis automaattisesti, määrätä elatusapua.

Onko tällaisia ratkaisaju rek.suhetiden osalta tehty? olsi mielenkiintoista kuulla.

Wikipedia, joka ei ole välttämättä paras tietolähde, kertoo seuraavaa elatusavusta liittyen entiseen puolisoon:

"Avioeroon tuomittaessa tuomioistuin voi velvoittaa puolison suorittamaan elatusapua toiselle puolisolle sen mukaan kuin hänen kykyynsä ja muihin seikkoihin nähden harkitaan kohtuulliseksi jos toisen puolison katsotaan tarvitsevan elatusapua. Näin tapahtuu nykyisin kuitenkin hyvin harvoin...." http://fi.wikipedia.org/wiki/Elatusapu

Kannattaa kuitenkin kiinnittää huomiota sanoihin harkitaan ja kohtuullinen, sillä Kokoomuksen kansanedustajan, Marja Tiuran, mukaan kohdassa 48 pääsääntöisesti oletetaan, että kumpikin puoliso vastaa itse omasta elatuksestaan. Kyseinen kohta antaa siis poikkeuksellisen laajat vapaudet tuomioistumelle päättää elatusavusta - tai pikemminkin jättää päättämättä. Tämän lisäksi tätä lakipykälää ei todellakaan sovelleta siten, kuten Saksassa, missä esim. eläketurvakin katsotaan avioeron yhteydessä yhteiseksi omaisuudeksi.

En siis yhtään ihmettelisi, etteikö tuomioistuin katsoisi asiaa siltä kantilta, että kansaneläkkeen perusosalla/peruspäivärahalla tulee hyvin toimeen, eikä mitään erityisiä korvauksia tarvita, puhumattakaan erillisistä korvauksista niistä vuosista, kun on oltu kotona hoitamassa lapsia ja ukon uraa ja on jätetty sen vuoksi koulutus/työ käymättä.

Kansanedustaja Tiura toteaakin, että: "Avioliittolaissa pääsäännöksi säädetty vaatimus siitä, että myös pitkään kotona palkatta työskennelleen puolison tulee lähtökohtaisesti vastata kokonaisuudessaan itse avioeron jälkeisestä elatuksestaan, saattaa kuitenkin varsin usein olla täysin kohtuuton.Työnsaanti työmarkkinoilta vuosien poissaolon jälkeen ei ole tänä päivänä helppoa, eikä se kaikkien kohdalla ole käytännössä mahdollistakaan. Muutamankin vuoden yhtäjaksoinen tauko työelämästä merkitsee lähes alalla kuin alalla syrjäytymistä tai ainakin vakavaa syrjäytymisen uhkaa..."

Lisää vuonna 2003 käydystä puolison elatusapua koskevasta keskustelusta löytyy täältä:
http://www.parliament.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/la_114_2003_p.shtml

Elatusavuissa ja eroissa on hauska ero Suomen ja monien muiden Euroopan maiden välillä siinä, että joissakin maissa metsästetään edelleen syyllisiä avioerossa. Todennäköisesti jossakin ei eroa edes saa ilman, että se on toisen vika, mutta monin paikoin ainakin pyritään etsimään syyllinen. Ja se vaikuttaa sitten elatusapuihin sun muihin.

Jep, ja mikäli Hesarin parin viikon takaiseen uutiseen on uskominen, voi lähitulevaisuudessa käydä niin, että ne, joilla on ulkomainen puoliso, eivät avioeroa saakaan niin helpolla, kuin Suomessa ovat tottuneet saamaan.

EU tahtoo nimittäin harmonisoida evioeroja koskevaa lainsäädäntöä, mikä saattaa johtaa siihen, että Suomessakin etsitään pitkästä aikaa syyllisiä ja avioeroa joutuu odottamaan vuosia. Sinänsä hauskaa spekuloida ajatuksella, että meillä täällä Suomessa sovellettaisiin jotain Turkin avioerolainsäädäntöä 10 vuoden päästä ja joissain EU-maissa, kuten Maltalla, ei edes avioeroa tunneta ja kaiken lisäksi laki saattaisi koskea jopa EU:n ulkopuolisiakin maita. Jeppajee.

Läntisessä naapurimaassa moiset suunnitelmat saivat kunnon kiukunpurkauksen aikaan, kun taas Suomi tuttuun, lammasmaiseen tapaansa ei kommentoinut asiaa juuri nimeksikään, mutta eiköhän siitä huutoa ja hammasten kiristystä sitten aikanaan synny Suomessakin.

http://www.svd.se/nyheter/inrikes/artikel_811209.svd