Daniel - autisti

Daniel Tammet (28-v) on englantilainen, omalla tavallaan nero ja homo. Sen lisäksi hän on jonkin verran autisti. Hän on kirjoittanut itsestään kirjan, ja joulukuun Siegessäule-lehdessä kerrotaan Danielista ja hänen kirjastaan.

Autistinen lapsi ehkä tunnetaan käsitteenä parhaiten. Hän ei ota kontaktia ulkomaailmaan. Kun hänelle puhuu, kaikki menee "ohi". Toisten ihmisten puheet ja ajatukset eivät kosketa millään tavalla. Ei synny kontaktia. Nykyään aika lievissäkin kontaktiongelmissa on alettu puhua "lievästä" autismista. Jos lapsi elää tuntikausia omassa maailmassaan eikä ota muihin kontakteja, hän on autistinen. Asiantuntijoilla on tarve luokitella ihmisiä.

Mutta Daniel Tammetissa kiinnostaa enemmän se, että hänellä on outoa lahjakkuutta. Numerot ovat hänelle tärkeitä. Hän pystyy luettelemaan piin 22 000 numeron tarkkuudella. Lisäksi hänellä on synesteettistä kykyä. Erilaiset aistimukset sekoittuvat. Sanotaan, että joillakin lapsilla on synestesioita ennen 12 vuoden ikää. Sitä voisi rajusti yksinkertaistaen kuvata ehkä näin: kun lapsi näkee jossain vihreää väriä, hän tuntee suolaisen maun. Aistimukset sekoittuvat. Daniel Tammet sanoo, että hänellä on erityinen ystävyyssuhde numeroihin ja niihin liittyy synestesioita. Esim. yksitoista on ystävällinen, viisi on kovaääninen. Jokaisella numerolla on oma persoonallisuutensa. Numeroiden avulla hänen sisäinen maailmansa pysyy jotenkin koossa.

Daniel Tammet on kielellisesti niin lahjakas, että hän pystyy kirjassa kuvaamaan, mitä hänen päässään liikkuu. Pitkän harjoittelun jälkeen hän on alkanut tuntea myös tunteita, ja tällä tavoin hän on päässyt lähemmäksi muita - esim. homoja. Ensimmäinen rakkauskokemus oli jo 16-vuotiaana, mutta siinä tilanteessa häneltä puuttui kyky kommunikoida. Neljännestunnin hiljaisuuden jälkeen se toinen lähti, mutta onneksi hän ei ollut röyhkeä tai ylimielinen, vaan sanoi vain, että hän ei valitettavasti ole Danielin etsimä ystävä.
Daniel sai 22-vuotiaana tietokoneen, ja sen avulla hän löysi itselleen elämänkumppanin: Neilin. He elävät yhdessä, ja Danielin poikkeuksellisesta kielellisestä lahjakkuudesta on tehty liikeidea: on-line-kielikoulutusta, jossa käytetään hyväksi ihmisten synesteettisiä kykyjä.

Kieli-teema on Danielilla vahvasti esillä. Hän kuvittelee mielessään, että eräänä päivänä hänellä olisi oma kieli, joka kuulu vain hänelle. Kukaan ei soimaisi tai moittisi sen käyttämisestä ja sillä kielellä hän voisi ilmaista tarkasti omat tuntemuksensa. Hän on keksinyt sille kielelle myös nimen: "mänti". Nimi tule suomen kielen sanasta mänty! Daniel sanoo, että männyt kasvavat suurina ryhminä, ystävällisesti keskenään

Siegessäule-lehdessä kirjan arvostelija valittaa sitä, että kirja on sujuvaa, mutta se heijastaa jotenkin tunteiden puuttumista. Lukijalle jää mielikuva, että kirjoittaja ei kirjoittaessaan ole tuntenut minkäänlaisia tunteita. Se olisi autistille tyypillistä.

Daniel Tammetista on suomenkielisessä wikipediassa lyhyt kuvaus.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Daniel_Tammet
  • 2 / 6
  • JuhaniV
  • JuhaniV
  • 2.1.2008 1:30
Vaeltajan kirjoittama tarina kuvaa erityislahjakasta ns. savant-ihmistä. TV:ssä on ollut viime vuonna useita ohjelmia savant-henkilöistä. Minusta he ovat kuitenkin mieluummin asiantuntijoiden kiinnostuksen kohteita. Heistä ei pitäisi tehdä "sirkuksen partaisia naisia". Joillekin savanteille julkisuus on pelkästään pahasta.

Haluan tässä yhteydessä ottaa esille meille muille paljon läheisemmän autismin muodon, nimittäin Aspergerin oireyhtymän, joka on eräs lievä autismin muoto. Asperger-ihmiset saattavat olla joillakin elämän alueilla erityisen lahjakkaita, mutta saattavat olla kömpelöitä tai jopa eristäytyviä sosiaalisissa suhteissaan. Heillä voi olla myös aistiyliherkkyyttä, vaikkapa tavallista hajuaistia tai kuuloa monin verroin herkempi kyky havaita hajuja tai kuulla. Heillä saattaa olla huippuhyvä muisti taikka todella hyvä kyky keskittyä tekemään jotakin erityistehtävää ja saamaan siitä myös nopeasti tuloksia.

Asperger-ihmiselle on tyypillistä se, että hänen on vaikea tai joskus lähes mahdoton tajuta ihmisten eleitä, ilmeitä ja lukea nk. rivien välistä. Esimerkkinä tästä: Asperger-lapsi vastaa puhelimeen. Soittaja kysyy, että onko äiti kotona. Lapsi vastaa, että kyllä on ja sulkee puhelimen. Hän ei oivalla sitä, että kysymykseen sisältyi lausumaton viesti pyytää äiti puhelimeen. Asperger-henkilöt voivat opiskella ja oppia non-verbaalisen viestinnän merkityksiä. Heille sosiaaliset kontaktit aivan turvallisimpia ihmisiä lukuun ottamatta voivat olla jonkinlaisia työsuorituksia. Osa heistä selviää hyvin, osa ei ja aiheuttaa käytöksellään kanssaihmisten kummeksumista.

Aspergerin syndroomaa esiintyy selvästi enemmän miehillä kuin naisilla. Olen itse huomannut aikaa monella tietokonenörtillä tähän viittaavia piirteitä. Joku nörtti kertoi minulle, että hän tekee töitä mieluummin tietokoneen kanssa, koska se toimii juuri sillä tavoin kuin hän haluaa. Ihmiset eivät toimi niin ja ovat siksi hankalia.

Itselleni suuri oivallus ja helpotus oli Asperger-ilmiöön tutustuminen. Tiedostin elämänpiiristäni useita Asperger-henkilöitä, joiden kanssa olin joutunut erilaisiin projekteihin ja kiukustunut välillä heidän käytöksestään. Kateellisena olen joskus ihmetellyt joidenkin käsittämätöntä kykyä keskittyä yhteen asiaan kerrallaan. Itse olen täydellinen vastakohta heille, eli varsinainen huithapeli. Se taas saattaa ärsyttää Asperger-ihmistä pahastikin.

Nyt kun ymmärrän ilmiötä, olen pystynyt aikaisempaa paljon parempaan yhteistyöhön heidän kanssaan. En ärsyynny tarpeettomasti asioista, joilla on selvä tausta. En ärsytä heitä tarpeettomasti. Olen myös huomannut, että esimerkiksi kaltaiseni epäjärjestelmällisen huithapelin ja huippupedantin Asperger-ihmisen pistäminen työskentelemään yhdessä saattaa tuottaa hyviä lopputuloksia, kunhan he ensin oppivat sietämään toisiaan.

Suosittelen lukemaan ainakin Wikipedian kuvauksen Aspergerin oireyhtymästä. Jotkin ihmissuhdejutut saattavat helpottua tuon tiedon myötä.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Aspergerin_oireyhtym%C3%A4
  • 3 / 6
  • Masa
  • 14.3.2008 22:43
Asperger ja lievä autismi ovat myös kiisteltyjä diagnooseja, koska monien mielestä niillä yritetään vain medikalisoida poikkeavuutta.
  • 4 / 6
  • JuhaniV
  • JuhaniV
  • 14.3.2008 23:08
Masa, tarkentaisitko mitä tarkoitat tässä poikkeavuudella?
Tarkoitan esimerkiksi niitä nerouden piirteitä, mielenkiinnon vastustamatonta kiinnittymistä tiettyyn aihepiiriin, sosiaalista kömpelyyttä, ja muuta sellaista.
  • 6 / 6
  • JuhaniV
  • JuhaniV
  • 15.3.2008 9:47
Onko sitten niin, että kun suurin osa pyyhkii oikealla kädellä ja vain muutama vasemmalla kädellä, ovatko nuo väärällä kädellä pyyhkivät poikkeavia? ;-)

Jos medikalisoinnilla ymmärretään lääketieteen käyttämistä sorron välineenä, silloin olen kanssasi tässä kohden samaa mieltä. Wikipediassa ei löytynyt mitään suoraan, mutta kiinnostavan kirjoituksen, jossa yhtenä kohtana on juuri medikalisointi, "Vammaisuuden sosiaalinen malli". Kirjoituksessa esitellään 2007 julkaistua väitöskirjaa ”Vammaisuuden sukupuolittuneet ja sortavat diskurssit”.

”Vammaisuuden yhteiskunnallisen mallin mukaan vammaisuus ei ole yksilön ominaisuus, vaan se kuvaa niitä yksilön kannalta haitallisia sosiaalisia ja yhteiskunnallisia seurauksia, joihin vammaiset ihmiset törmäävät ei-vammaisille suunnitellussa ja heidän ehdoillaan toimivassa yhteiskunnassa.”

Entäpä jos sana vammainen korvataankin tuossa viimeisessä lainauksella vaikka sanalla "homo"? Minkälaisen näkökulman se antaisi?

http://fi.wikipedia.org/wiki/Vammaisuuden_sosiaalinen_malli

Toisaalta tiedän Asperger-ihmisiä, joiden elämää heidän luonteenpiirteensä haittaa merkittävästi vaikkapa tavanomaisten arkipäivän sosiaalisten asioiden estymisenä. Ne saattavat olla sellaisia, että henkilö ehdottomasti tarvitsee tukea ja apua. Kun ominaisuudelle on nimi, voi hän tässä yhteiskunnassa saada apua ja tukea. Häntä ei silloin luokitella vain jotenkin höperöksi ja jätetä selviämään yksin.