Kysely sosiaalisissa tilanteissa käyttäytymisestä
Laitetaanpa kyselyä pystyyn… :-D
Kuvittele, että osallistut työn puolesta seminaariin, jossa et tunne ketään etukäteen. (Voit tietysti myös kuvitella osallistuvasi juhliin tai mihin tahansa vähän isompaan tilaisuuteen. Oleellista on, että mietit tilanteita, jossa on paljon ihmisiä etkä tunne ketään). Seminaariin kuluu vähän jotain sosiaalistakin tapahtumaa esim. seminaari-illallinen, johon osallistut. Seminaarin jälkeen ystäväsi kysyy sinulta, puhuitko enemmän miesten vai naisten kanssa. Mikä on vastauksesi? Onko sinun helpompi jutustella vieraiden miesten vai naisten kanssa?
Itselleni on selkeästi helpompi tutustua miehiin ja pieni kyselyni ystäväpiirissäni on osoittanut, että en ole ainoa :-D. Yllättävää on ollut, että useilla ystävilläni syy, miksi miesten kanssa on helpompi jutella on ollut sama: miehiä ei koeta niin tuomitseviksi, joten heitä on helpompi lähestyä.
Jätän vapaamuotoiset seminaari- tms. illanvietot väliin aina, kun niihin osallistuminen ei ole ehdottoman pakollista. Yleensä ei ole. Jätin sen tyyppisen tilaisuuden väliin viimeksi eilen. Osallistun mielelläni viralliseen ohjelmaan eli itse seminaariin ja poistun sen jälkeen. En vain jaksa katsella ja kuunnella ympärilläni ylimääräistä lätinää ja hälinää, ellei ole aivan pakko. Pakotan itseni illanviettoihin tai seminaaripäivällisille satunnaisesti (lue: ehkä kerran vuodessa) ja silloinkin vilkuilen yleensä kellosta, voisiko jo poistua hotelliin tai kotimatkalle olematta kovin epäkohtelias. Koen aloittajan mainitseman kaltaiset sosiaalisiin tilaisuuksiin osallistumisen ja niissä viipymisen lähinnä kohteliaisuuskysymyksiksi, joista pystyn olemaan helposti piittaamatta.
Jos on pakko osallistua tai osallistun johonkin muuten vain, en ole pitänyt kirjaa siitä, mille sukupuolelle puhun vai puhunko kenellekään. Se mihin sukupuoliin kuuluville puhun riippuu siitä, keitä tuttuja on paikalla tai ketkä ovat kulloinkin lähimpänä ja keiden kanssa on velvollisuus seurustella jonkin verran. Hoidan lievästi epämukavan sosiaalisen kuvion yhtä lailla miesten kuin naistenkin kanssa. Yksilöiden väliset erot ovat mielestäni seminaaripäivällisilläkin merkittävämpiä kuin sukupuolten väliset erot. Joidenkin ihmisten kanssa on helpompaa ja miellyttävämpää kommunikoida kuin joidenkin muiden kanssa. Sukupuolella sinänsä ei ole ollut havaintojeni mukaan asian kanssa tekemistä. Ja jos satun olemaan jonain päivänä erityisen huonosti ja vähän nukkunut sekä sen tuloksena äreähkö, saatan olla puhumatta kenellekään mitään, ellei joku varta vasten tule juttusille, jolloin olisi epäkohteliasta töksäytellä yksisanaisesti.
Aloittajan kysymykseen vastaamisen teki hankalaksi myös se, että ajattelen ihmisiä pääasiassa ihmisinä enkä sukupuolina. Jotkut esim. uskonnolliset tahot voivat tietenkin pitää sitä(kin) jonain vammana, koska tottahan meitä määrittää ensisijaisesti sukupuoli, toisia pitäisi kohdella sukupuolensa edustajina (miehiä ja naisia eri tavalla, stereotypioiden mukaisesti tietenkin) ja jos joku ei ajattele niin, hänen täytyy olla vielä epäkypsä yksilö tai hänessä täytyy olla jotain muuta vikaa (Huom. sarkasmi; parempi varoittaa siitä ettei kukaan ota liian tosissaan ;)). On siten vaikeahkoa palata menneeseen muistelemaan, mille sukupuolelle olen puhunut missäkin ja miten olen sen kokenut. Päällimmäinen mieleen tuleva fakta on se, että väistelen koko päivällisiä. Elämää kokonaisuutena ajatellen olen tutustunut sekä naisten että miesten kanssa suunnilleen yhtä helposti. Tuttuihini ja ystäviini kuuluu molempia, mutta vähemmän sosiaalisena persoonana tarvitsen paljon omaa tilaa ja aikaa heidänkin kanssaan. He ovat onneksi olleet kärsivällisiä kanssani.
Samoin kuin Kaarina77:kin minäkin näen ihmiset ensisijaisesti ihmisinä enkä sukupuolina mutta… Muutin jonkin aikaa sitten uudelle paikkakunnalle, ja huomasin yllättäen, että lähes kaikki uudet tuttavuuteni olivat miehiä. Sukupuolella ei ole merkitystä minulle, joten minunhan pitäisi tutustua yhtä nopeasti naisiin kuin miehiinkin ja sosiaalisen piirini pitäisi siis alkuvaiheessa koostua sekä miehistä että naisista. Näin ei kuitenkaan ollut.
Rupesin asiaa miettimään ja totesin, että ehkä sukupuolella on merkitystä siinä vaiheessa, kun en vielä tunne ihmisiä ja joutuu olemaan sosiaalinen, eli juurikin esim. jossain työtilaisuudessa. Kyse ei ole sukupuolien todellisista eroista (yksilöiden väliset erot ovat isommat kuin sukupuolten) vaan enemmänkin stereotypioista ja omakohtaisesta kokemuksesta (työskentelen miesvaltaisella alalla, joten olen ehkä vain tottuneempi tulemaan toimeen vieraiden miesten kanssa kuin naisten :-) ).
Suurin osa pitkäaikaisista ystävistäni on naisia ja kaveripiiriini kokonaisuutena kuuluu sekä miehiä ja naisia, enkä todellakaan luokittele ystäviäni sukupuolen mukaan :-D.