Hyvää uutta vuotta kaikille. Olimme Herkussa viettämässä uutta vuotta, mutta eipä ollut ravintola sen kummemmin valmistautunut uuteen vuoteen. DJ ei edes maininnut - suoraan sanoen ei ollut tehtäviensä tasalla, että uusi vuosi vaihtui(olisi voinut kuuluttaa Herkun puolesta hyvää uutta vuotta kaikille juhlijoille à la Priscilla - aavikon kuningatar) ja henkilökunta oli kuin marraskuinen arkinen perjantai-ilta käynnissä. No, eipä ollut kyllä yleisökään muutamaa poikkeusta paitsi mukana uuden vuoden tunnelmissa - ainakaan päällisin puolin. Olisi hienoa jos uutta vuotta voitaisiin juhlistaa kunnolla muiden maiden tyyliin ja ravintolakin huomioisi tämän "pienen" vuotuisen tapahtuman edes koristeluilla, ohjelmalla tai edes pukeutumalla kerrankin juhlallisesti meidän asiakkaiden mieleksi ja toivottamalla asiakkailleen HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2007!
Homoravintolat ja uusi vuosi
Muutama vuosi sitten satuin olemaan Hercussa vuoden vaihtuessa. Dj. huomio h-hetken musiikissa ja count downin jälkeen tarkalleen puolilta öin tanssilattian valoshow muistutti ilotulitusta. Saman olen kokenut monessa muussa yökerhossa. Harmi jos ei sen vertaa viitseliäisyyttä enää ole.
Ennen tanssittiin illan viimeiset hitaatkin, kaikki hyvä on mennyttä...
Ennen tanssittiin illan viimeiset hitaatkin, kaikki hyvä on mennyttä...
Jo useamman vuodenvaihteen Herculesissa kokeneena petyin tänä vuonna kyllä aika pahasti. Kaikki edellä mainittu piti paikkansa. Itseäni alkoi puolen yön lähestyessä stressaamaan onko baarissa edes saatavissa riittävästi minikuohuviinipulloja kaikille halukkaille. Vuosi sitten paikka oli varautunut asiaan laittamalla näitä pulloja tiskille jäälaariin. Tänä vuonna ei mitään elettäkään tähän suuntaan. Itse asiassa baarimikolta kesti "yllättävän kauan" aikaa kaivaa tällainen pullo kylmäkaapista esille, kun tilasin sellaisen juuri ennen H-hetkeä.
Koska näitä vuodenvaihteita on nyt vietetty useampi samassa paikassa, ensi vuonna täytyykin miettiä minkälaisen elämysriskin haluaa ottaa ja josko sitten viettäisi vuodenvaihteen jossain muualla, jos tämä klubi ei vuodenvaihteeseen enää panosta.
Koska näitä vuodenvaihteita on nyt vietetty useampi samassa paikassa, ensi vuonna täytyykin miettiä minkälaisen elämysriskin haluaa ottaa ja josko sitten viettäisi vuodenvaihteen jossain muualla, jos tämä klubi ei vuodenvaihteeseen enää panosta.
Oletteko sitten muuten sitä mieltä että Herkku tai samaan firmaan kuuluva Manns Street panostaisi enää nykyisin muutenkaan yhtään mihinkään? Esim. Mannsin pikkujoulut oli harvinaisen huono vitsi. Kolme 0.4 litran tuoppia kaljaa ja kattilallinen riisipuuroa, jee. Sit oli joku _maksullinen_ arvonta, voittona jotain risteílylippuja jotka oli juuri menossa vanhaksi. Surkuhupaisaa touhua. Koko illanviettoa ei edes mainostettu mitenkään, suuri osa kantiksista ei tiennyt mitään olevankaan.
Paikan uudestavuodesta en tiedä ja johtuen viime aikojen alasajomeiningistä en taida enää hirveästi jaksaa kantaa rahaa kumpaankaan.
Paikan uudestavuodesta en tiedä ja johtuen viime aikojen alasajomeiningistä en taida enää hirveästi jaksaa kantaa rahaa kumpaankaan.
Parisen viikkoa sitten Kauppalehti julkisti Helsingin tuottoisimmat kapakat. Sedu Koskisen Baarikärpänen (?) oli ykkösenä ja heti perässä tuli Mann´s Street. Yllättävää, vaikka tottahan on, että Mannisella on aina porukkaa. Oli sitten päivä, alkuilta tai keskiyö. Mutta myös harvinaisen humalaista porukkaa.
Oli sitten päivä, alkuilta tai keskiyö.
Harmi, jos eivät enää viitsi panostaa paikkoihinsa. Herculeksenkin remontista on jo niin monta vuotta, että uuden remontin aika olisi jo. Paitsi mitäs minä... viime vuonnakin taisin ehtiä kolmesti kyseiseen kapakkaan.
Varsinainen party animal.
Oli sitten päivä, alkuilta tai keskiyö.
Harmi, jos eivät enää viitsi panostaa paikkoihinsa. Herculeksenkin remontista on jo niin monta vuotta, että uuden remontin aika olisi jo. Paitsi mitäs minä... viime vuonnakin taisin ehtiä kolmesti kyseiseen kapakkaan.
Varsinainen party animal.
Missasinpa tuon kauppalehden artikkelin. Olisi kiva tietää, mihin tiedot perustuivat ja minkälaisiin tunnuslukuihin. Ravintola-alan ihmiset heittelevät noita tuottavuuslukuja aika monesti aivan lonkalta.
Uuden vuoden osalta olin ainakin itse varsin tyytyväinen siihen tapaan, jolla Kasper huudatti uuden vuoden vastaan Mannssilla. Ihan onnistunut uusi vuosi muutenkin ;)
Uuden vuoden osalta olin ainakin itse varsin tyytyväinen siihen tapaan, jolla Kasper huudatti uuden vuoden vastaan Mannssilla. Ihan onnistunut uusi vuosi muutenkin ;)
Viime kesänä Talous-Sanomien Yrittäjä-liitteessä oli taulukko, johon oli listattu Suomen kannattavimmat yritykset kategoriasta Olut- ja drinkkiravintolat. Ko. yrityksen sijoitetun pääoman tuotto oli yli 60%. Muut vastaavaan tuottoon päässeet yritykset olivat huomattavasti pienempiä - tällä oli usean miljoonan liikevaihto. Tuolloin laskin, että omistaja pääsee annetuilla lukemilla 20-30.000 euron puhtaaseen kuukausituottoon.
Tarkemmin en lukemia valitettavasti muista. Vertailuna, että n. 15% on jo hyvä tuottoprosentti esim. vähittäiskaupan yrityksille.
Ihan hienoa sinänsä että homoravintolat pärjäävät taloudellisesti ja jauhavat omistajilleen muhkeita voittoja. Sitä sitten kuitenkin asiakkaana toivoisi tiettyjä satsauksia; että paikat olisivat kunnossa, musiikkilaitteet ehjiä jne, ja jopa remonttiakin voisi joskus tehdä. Lisäksi hyvistä, asiakkaille tutuksi tulleista työntekijöistä kannattaisi pitää kiinni :-)
Aamen.
Tarkemmin en lukemia valitettavasti muista. Vertailuna, että n. 15% on jo hyvä tuottoprosentti esim. vähittäiskaupan yrityksille.
Ihan hienoa sinänsä että homoravintolat pärjäävät taloudellisesti ja jauhavat omistajilleen muhkeita voittoja. Sitä sitten kuitenkin asiakkaana toivoisi tiettyjä satsauksia; että paikat olisivat kunnossa, musiikkilaitteet ehjiä jne, ja jopa remonttiakin voisi joskus tehdä. Lisäksi hyvistä, asiakkaille tutuksi tulleista työntekijöistä kannattaisi pitää kiinni :-)
Aamen.
Muutama vuosi sitten hankin julkisista lähteistä tietoa SK-ravintoloista. Tuolloin tilanne oli kärjistäen se, että SK-ravintoloiden kuluina oli käytännössä (ilmeisesti) vain kirjanpidosta aiheutuneet kulut ja tuloina (oletettavasti) tytäryhtiöistä tuloutettuja voittoa. Tytäryhtiöiden taloudesta ei sitten vapaasti saatavaa tietoa ollutkaan.
Tuollainen emoyhtiö, jolle ei kohdisteta lainkaan kuluja, mutta tuloutetaan rahaa tytäryhtiöistä, näyttää varmasti millä tahansa tunnusluvuilla arvioituna hyvältä ja saa parhaan mahdollisen luottoluokituksen. Ja voihan siitä toki tehdä myös sen johtopäätöksen, että ainakin osa tytäryhtiöistä tekee vuositasolla myös positiivista tuloa / voittoa, joka voidaan emoyhtiölle tulouttaa.
Useampikin talousalan ammattilainen on käyttänyt kahdenkeskisissä keskusteluissa SK-ravintoloista termiä "suuri kupla". Niin tai näin, aikamoisen yritysryppään Koskinen on luonut ravintola-alalle. Ei mikään aivan pieni saavutus sekään, kun tietää, miten kovaa vääntöä alalla vaatii edes kohtuulliseen tulokseen pääseminen. Tähän perään voisi kirjoittaa loputtoman listan helsinkiläisistä suurella kohulla avatuista ja suuren suosionkin saavuttaneista ravintoloista, jotka ovat 1-2 v avaamisestaan suljettu suuren hiljaisuuden vallitessa, kun talous ei ole pysynyt hallinnassa suuresta suosiostakaan huolimatta. Kuka muuten muistaa vielä nurin menneen Soup (?) ravintolan. Ao yrittäjä pariskunta kunnostautui oman paikkansa alasajamisen jälkeen konsultoimalla muita ravintolayrityksiä liikeidean ja liiketoiminnan kehittämisessä =)
Enkä voi olla tässä kohtaa lainaamatta Eatzin nykyisen tj:n mottoa suurten ilta/yöravintoloiden taloudesta: "se vaan on niin että sitä rahaa joko tulee aivan helevetisti tai sitten sitä menee aivan vitusti".
Sedu on muuten siitä mielenkiintoinen ravintoloitsija, että hänen julkiset lausuntonsa ja kirjoituksensa ovat olleet varsin hyvin harkittuja ja jopa analyyttisia. (Analyyttisyys tuntuu puuttuvan useimmilta ravintola-alan toimijoilta). Sedu on lisäksi uskaltanut lausua ääneen sellaisia totuuksia, joista ravintola-alan työnantajaliitto ja suuremmat ketjut haluaisivat vaieta, vaikka käytännössä joutuvatkin ottamaan samat ongelmat huomion päivittäisessä toiminnassa. Ravintola-alan imago ei kuulemma kestä mm sitä, että tunnustettaisiin polauksen eli henkilökunnan varastamisen taas nousseen yhdeksi ravintolabisneksen arkihuoleksi. 90-luvulla tuota polaamista esiintyi kohtuullisen vähän. Nykytilanne tuon ongelman suhteen muistuttaa jo hurjimpia 70- ja 80-luvun vuosia. Viime vuosien aikana olen ollut per vuosi tekemisissä epäiltyjen / todistettujen polaamistapausten kanssa useammin kuin koko 90-luvun aikana yhteensä. Kun kaikkein pöljimmät vielä kehua retostelevat noilla tekemisillään kännipäissään, olen aika usein joutunut aivan vieraillekin ihmisille toteamaan kapakassa istuessani, että ei kauheasti kannattaisi korvieni vieressä kehuskella varastamistaidoillaan.
Tuollainen emoyhtiö, jolle ei kohdisteta lainkaan kuluja, mutta tuloutetaan rahaa tytäryhtiöistä, näyttää varmasti millä tahansa tunnusluvuilla arvioituna hyvältä ja saa parhaan mahdollisen luottoluokituksen. Ja voihan siitä toki tehdä myös sen johtopäätöksen, että ainakin osa tytäryhtiöistä tekee vuositasolla myös positiivista tuloa / voittoa, joka voidaan emoyhtiölle tulouttaa.
Useampikin talousalan ammattilainen on käyttänyt kahdenkeskisissä keskusteluissa SK-ravintoloista termiä "suuri kupla". Niin tai näin, aikamoisen yritysryppään Koskinen on luonut ravintola-alalle. Ei mikään aivan pieni saavutus sekään, kun tietää, miten kovaa vääntöä alalla vaatii edes kohtuulliseen tulokseen pääseminen. Tähän perään voisi kirjoittaa loputtoman listan helsinkiläisistä suurella kohulla avatuista ja suuren suosionkin saavuttaneista ravintoloista, jotka ovat 1-2 v avaamisestaan suljettu suuren hiljaisuuden vallitessa, kun talous ei ole pysynyt hallinnassa suuresta suosiostakaan huolimatta. Kuka muuten muistaa vielä nurin menneen Soup (?) ravintolan. Ao yrittäjä pariskunta kunnostautui oman paikkansa alasajamisen jälkeen konsultoimalla muita ravintolayrityksiä liikeidean ja liiketoiminnan kehittämisessä =)
Enkä voi olla tässä kohtaa lainaamatta Eatzin nykyisen tj:n mottoa suurten ilta/yöravintoloiden taloudesta: "se vaan on niin että sitä rahaa joko tulee aivan helevetisti tai sitten sitä menee aivan vitusti".
Sedu on muuten siitä mielenkiintoinen ravintoloitsija, että hänen julkiset lausuntonsa ja kirjoituksensa ovat olleet varsin hyvin harkittuja ja jopa analyyttisia. (Analyyttisyys tuntuu puuttuvan useimmilta ravintola-alan toimijoilta). Sedu on lisäksi uskaltanut lausua ääneen sellaisia totuuksia, joista ravintola-alan työnantajaliitto ja suuremmat ketjut haluaisivat vaieta, vaikka käytännössä joutuvatkin ottamaan samat ongelmat huomion päivittäisessä toiminnassa. Ravintola-alan imago ei kuulemma kestä mm sitä, että tunnustettaisiin polauksen eli henkilökunnan varastamisen taas nousseen yhdeksi ravintolabisneksen arkihuoleksi. 90-luvulla tuota polaamista esiintyi kohtuullisen vähän. Nykytilanne tuon ongelman suhteen muistuttaa jo hurjimpia 70- ja 80-luvun vuosia. Viime vuosien aikana olen ollut per vuosi tekemisissä epäiltyjen / todistettujen polaamistapausten kanssa useammin kuin koko 90-luvun aikana yhteensä. Kun kaikkein pöljimmät vielä kehua retostelevat noilla tekemisillään kännipäissään, olen aika usein joutunut aivan vieraillekin ihmisille toteamaan kapakassa istuessani, että ei kauheasti kannattaisi korvieni vieressä kehuskella varastamistaidoillaan.
Kauppalehti 27.12.2006
Helsingin paras ravintoloitsija on Nisu-Aitta
- Baarikärpäsen omistaja tekee tulosta keskustan yökerhoilla
Helsingin parhaat ravintolat ovat Baarikärpänen, The Club ja Onnela. Näin ainakin tilinpäätösten perusteella. Ravintolat omistava Nisu-Aitta oli Kauppalehden selvityksen mukaan viime vuonna pääkaupungin parhaiten kannattava ravintolayhtiö. Ravintoloitsija Seppo Koskisen konserniin kuuluva yhtiö teki liikevoittoa yli 30 prosenttia myynnistään.
Yli 20 prosentin liikevoittoon pääsi kolme muuta ravintolayhtiötä. Mann´s Street Mannerheimintiellä kertoo olevansa letkeän viihtyisä miesten kohtaamispaikka. Alcatraz Club on ”maailman eroottisin vankila”. Se tuli äskettäin tunnetuksi prostituutioratsiasta. Sijalla neljä oleva Lost and Found on heteroystävällinen homoyökerho.
Kauppalehden otoksessa oli 88 yli 600.000 euron liikevaihtoa tekevää helsinkiläistä ravintolayhtiötä. Otos ei ole täydellinen. Sen keräsi yritysanalyyseihin erikoistunut Balance Consulting.
jne (juttua on aukeaman verran).
Mannisen (ravintolayhtiö Moek Trading) liikevoitto oli muuten lehdestä löytyvän tilaston mukaan yli 30 %. Ainoana Nisu-Aitan lisäksi.
Helsingin paras ravintoloitsija on Nisu-Aitta
- Baarikärpäsen omistaja tekee tulosta keskustan yökerhoilla
Helsingin parhaat ravintolat ovat Baarikärpänen, The Club ja Onnela. Näin ainakin tilinpäätösten perusteella. Ravintolat omistava Nisu-Aitta oli Kauppalehden selvityksen mukaan viime vuonna pääkaupungin parhaiten kannattava ravintolayhtiö. Ravintoloitsija Seppo Koskisen konserniin kuuluva yhtiö teki liikevoittoa yli 30 prosenttia myynnistään.
Yli 20 prosentin liikevoittoon pääsi kolme muuta ravintolayhtiötä. Mann´s Street Mannerheimintiellä kertoo olevansa letkeän viihtyisä miesten kohtaamispaikka. Alcatraz Club on ”maailman eroottisin vankila”. Se tuli äskettäin tunnetuksi prostituutioratsiasta. Sijalla neljä oleva Lost and Found on heteroystävällinen homoyökerho.
Kauppalehden otoksessa oli 88 yli 600.000 euron liikevaihtoa tekevää helsinkiläistä ravintolayhtiötä. Otos ei ole täydellinen. Sen keräsi yritysanalyyseihin erikoistunut Balance Consulting.
jne (juttua on aukeaman verran).
Mannisen (ravintolayhtiö Moek Trading) liikevoitto oli muuten lehdestä löytyvän tilaston mukaan yli 30 %. Ainoana Nisu-Aitan lisäksi.
Selvyyden vuoksi vielä, että aiemmassa viestissä mainitsemani Talous-Sanomien liitteessä analysoitu ravintolayritys on Moek Trading, eli pulju johon kuuluvat Manns Street ja Hercules. Sedun ravintolat on sit juttu erikseen :-)
Aika kovia tuollaiset 20-30% voittolukemat liikevaihdosta.
Ihan vertailun vuoksi: Suomen McDonalds ylpeili joskus saavuttaessaan jopa 15-17% voittolukemat
Hieman skeptisesti olen oppinut suhtautumaan noihin tilinpäätöstietoihin. Tilinpäätöksethän ovat yksi osa verosuunnittelua. Suuret voitto % voivat olla viesti siitä, että omistajat haluavat tulouttaa mahdollisimman paljon rahaa itselleen pääomatulon muodossa. Useamman vuoden tilinpäätösvertailu kertoisi jo paljon enemmän.
Kauppalehti on kaiken kaikkiaan osoitautunut kirjoituksissaan aika kritiikittömäksi. Parempia tilinpäätösanalyyseja voi lukea vaikka Ilta-sanomista.
Ihan vertailun vuoksi: Suomen McDonalds ylpeili joskus saavuttaessaan jopa 15-17% voittolukemat
Hieman skeptisesti olen oppinut suhtautumaan noihin tilinpäätöstietoihin. Tilinpäätöksethän ovat yksi osa verosuunnittelua. Suuret voitto % voivat olla viesti siitä, että omistajat haluavat tulouttaa mahdollisimman paljon rahaa itselleen pääomatulon muodossa. Useamman vuoden tilinpäätösvertailu kertoisi jo paljon enemmän.
Kauppalehti on kaiken kaikkiaan osoitautunut kirjoituksissaan aika kritiikittömäksi. Parempia tilinpäätösanalyyseja voi lukea vaikka Ilta-sanomista.
Ainakin katteet tuntuvat olevan kohdallaan: Twist-lonkero maksaa Alkon hyllyssä 2,50 €, Herculesissa sama pullo maksaa muistaakseni 5,60 €. Eli katetta on vähintään 124 %, kun ei Alkokaan sitä pulloaan tappiolla myy. Eli 3,10 € menee omistajalle toiminnan kulujen kattamiseksi ja voitoksi. Kysymys on sitten vain siitä kuinka paljon näitä pulloja myy. Jos ravintola onnistuu pitämään salinsa täynnä perjantain ja lauantain iltojen lisäksi myös arkena, ja vieläpä pitempään kuin ne yön 2-4 primetime-tuntia, varmasti ravintola tuottaa hyvin.
No olikos niissä muissa homoravintoloissa kuin Herkussa sitten jotenkin huomioitu uusi vuosi, ja miten onnistuttiin?
Nimim. Uusivuosi turvallisesti kotioloissa, ympäristön räiskeestä ja paukkeesta huolimatta
Nimim. Uusivuosi turvallisesti kotioloissa, ympäristön räiskeestä ja paukkeesta huolimatta
Olin vuoden vaihtuessa Tampereen Mixeissä. En muista, huomioiko alakerran dj jotenkin vuoden vaihtumisen, mutta huomasihan sen nyt muutenkin. Sen sijaan jälleen kerran kävi ilmi, että Mixei ei ole otollinen paikka live-esiintyjille. Uudenvuoden kunniaksi paikalle oli tilattu Raisa ja Ritva Show, joka alkoi vuoden vaihduttua. Onnettoman äänentoiston vuoksi en ota mitään kantaa parivaljakon osaamiseen tai osaamattomuuteen, vika ei ollut heidän.
Ainoa kerta, kun olen nähnyt Mixeissä jonkin toimivan esityksen, oli teatteriesitys Marjorie vuosi tai pari sitten. Sitä varten alakertaan oli rakennettu oma tilapäinen katsomo, mikä on tietysti turhan vaivalloinen ratkaisu pitemmän päälle.
Totean vielä, että suhtaudun kyllä Mixeihin periaatteessa myönteisesti ja toivoisin siellä käyvän enemmän porukkaa, mutta tällaiset episoodit kieltämättä nakertavat lojaaliutta.
Ainoa kerta, kun olen nähnyt Mixeissä jonkin toimivan esityksen, oli teatteriesitys Marjorie vuosi tai pari sitten. Sitä varten alakertaan oli rakennettu oma tilapäinen katsomo, mikä on tietysti turhan vaivalloinen ratkaisu pitemmän päälle.
Totean vielä, että suhtaudun kyllä Mixeihin periaatteessa myönteisesti ja toivoisin siellä käyvän enemmän porukkaa, mutta tällaiset episoodit kieltämättä nakertavat lojaaliutta.
Ottakaapa huomioon sijoitetun pääoman tuottoa arvioidessanne että erilaisissa yrityksissä numeroiden kuuluukin näyttää ihan erilaisilta. Yksi ravintoloitsija saattaa vuokrata tilan joka ennestäänkin oli jo ravintola, ei tarvitse sijoittaa pääomaa juuri kuin kassakoneen ja viinakaapin sisällön verran että pääsee alkuun. Toinen ravintoloitsija rakennuttaa kokonaan uuden oman rakennuksen monella miljoonalla. Kolmas teettää vuokratiloihin ison ja kalliin remontin. Eli käytännössä yhden ravintolan omaisuutena voi olla koko talo, toisella pelkkä sisustus, kolmannella ei ehkä se kassakonekaan kun niitäkin saa vuokrattua. Pitäisi nähdä eri firmojen kirjanpidosta eriteltynä itse ravintolaliiketoiminta ja kiinteistöbisnes ennen kuin sijoitetun pääoman tuottoluvut kertovat yhtään mitään.
Statistin laskelmasta saatu 3,10e arvailtu kate lonkerolle on myös luku josta pitää muistaa että halvatun monta lonkeroa pitää myydä ennen kuin ravintolan kaikki kulut on maksettu. Varsinkin kun monet yökerhot elävät vain kahtena yönä koko viikossa, vuokra ja lämmitys pitää maksaa kuitenkin joka päivältä. Ennen kuin sanoisin katteen olevan kohdallaan, pitäisi nähdä mitä viivan alle jää. Harva ravintola näitä liikesalaisuuksiaan julkistaa kun eivät pörssiyrityksiäkään ole.
Statistin laskelmasta saatu 3,10e arvailtu kate lonkerolle on myös luku josta pitää muistaa että halvatun monta lonkeroa pitää myydä ennen kuin ravintolan kaikki kulut on maksettu. Varsinkin kun monet yökerhot elävät vain kahtena yönä koko viikossa, vuokra ja lämmitys pitää maksaa kuitenkin joka päivältä. Ennen kuin sanoisin katteen olevan kohdallaan, pitäisi nähdä mitä viivan alle jää. Harva ravintola näitä liikesalaisuuksiaan julkistaa kun eivät pörssiyrityksiäkään ole.
Pakko kai tuota statistin katelaskelmaa on kuitenkin kommentoida:
1. Myyntikatetta laskettaessa jaetaan myyntihinnan ja ostohinnan erotus myyntihinnalla eikä päinvastoin kuten statisti on tehnyt. Ihan käytännössä: se ei siis koskaan voi olla yli 100 %.
2. Myyntikatetta laskettaessa käytetään verottomia hintoja ei verollisia kuten statisti on tehnyt eli ao luvut jaetaan 1,22:lla
3. Ravintolat eivät (nykyään enää) maksa juomista samaa hintaa kuin Alkon hyllyssä, vaan ne on tukkuhinnoiteltu ja niihin tulee lisäksi erilaisia "laatikko" ja vuosialennuksia.
Eri hintaluokkaisissa ravintoloissa nuo myyntikatteet vaihtelevat ja lisäksi myyntikatteita laskevat erilaiset happyhour ym tarjoushinnoittelut. Eri juomaryhmissä myyntikate % vaihtelevat ja myynnin rakenne alko/viini/olut jne vaikuttaa kokonaismyyntikatteeseen
Kaiken kaikkiaan ravintoloiden (kokonais)myyntikatteet liikevaihdosta vaihtelevat about välillä 60 - 80%.
Henkilöstökulut syövätkin sitten noin 30 % liikevaihdosta (HS 7.1.07) eli jos myyntikate olisi 70 % jäisi osto- ja henkilöstökulujen jälkeen liikevaihdosta 40 %, jolla pitäisi pystyä kattamaan vuokrat, sähkö, markkinointi, siivous, koneet ja laitteet ym ym.
Moni on tullut ravintola-allalle vuolemaan kultaa, moni on jäänyt nuolemaan näppejään.
Statistin laskelma sinänsä ei ole mitenkään yllättävä amatööriltä. Samantasoisia (virheellisiä) laskelmia olen nähnyt/kuullut tekevän myös monien niin sanottujen ravintola-alan ammattilaisten ml jopa suurempien ketjujen ylempää johtoa.
Enempää en viitsi kommentoida.
1. Myyntikatetta laskettaessa jaetaan myyntihinnan ja ostohinnan erotus myyntihinnalla eikä päinvastoin kuten statisti on tehnyt. Ihan käytännössä: se ei siis koskaan voi olla yli 100 %.
2. Myyntikatetta laskettaessa käytetään verottomia hintoja ei verollisia kuten statisti on tehnyt eli ao luvut jaetaan 1,22:lla
3. Ravintolat eivät (nykyään enää) maksa juomista samaa hintaa kuin Alkon hyllyssä, vaan ne on tukkuhinnoiteltu ja niihin tulee lisäksi erilaisia "laatikko" ja vuosialennuksia.
Eri hintaluokkaisissa ravintoloissa nuo myyntikatteet vaihtelevat ja lisäksi myyntikatteita laskevat erilaiset happyhour ym tarjoushinnoittelut. Eri juomaryhmissä myyntikate % vaihtelevat ja myynnin rakenne alko/viini/olut jne vaikuttaa kokonaismyyntikatteeseen
Kaiken kaikkiaan ravintoloiden (kokonais)myyntikatteet liikevaihdosta vaihtelevat about välillä 60 - 80%.
Henkilöstökulut syövätkin sitten noin 30 % liikevaihdosta (HS 7.1.07) eli jos myyntikate olisi 70 % jäisi osto- ja henkilöstökulujen jälkeen liikevaihdosta 40 %, jolla pitäisi pystyä kattamaan vuokrat, sähkö, markkinointi, siivous, koneet ja laitteet ym ym.
Moni on tullut ravintola-allalle vuolemaan kultaa, moni on jäänyt nuolemaan näppejään.
Statistin laskelma sinänsä ei ole mitenkään yllättävä amatööriltä. Samantasoisia (virheellisiä) laskelmia olen nähnyt/kuullut tekevän myös monien niin sanottujen ravintola-alan ammattilaisten ml jopa suurempien ketjujen ylempää johtoa.
Enempää en viitsi kommentoida.
Joo, myönnetään, että amatööristi tässä kommentoin katteita. Talouslaskelmille on olemassa omat kaavansa ja sääntönsä, jota en em. viestiä kirjoittaessani tarkastanut. Oma alani ei nimittäin ole talouslaskelmat. Mutta rahan päälle kyllä ymmärrän.
Halusin vain tuoda esille, että asiakkaan näkökulmasta ravintolatason hinnat ovat jo nyt hirveän korkeat alkoholituotteiden vaihtoehtoiseen hankintakanavaan nähden. Siis moninkertaiset absoluuttisilla euroilla mitattuna. Jos ei niillä myyntihinnoilla pärjää, sitten ravintolan konsepti ei toimi. Ravintolan kannattaakin huomata, että se päätuote, jota firma myy asiakkaalleen, ei itse asiassa ole alkoholi, vaan olosuhde: Paikka, jonne voi tulla tapaamaan ystäviä, tanssimaan, kuuntelemaan musiikkia, rentoutumaan. Siinä sivussa sitten nautitaan alkoholia. Joku enemmän, joku vähemmän. Jos olosuhde mättää, niin kuin nyt uutena vuotena tapahtui em. ravintolassa, ei kassakonekaan pitemmän päälle laula. Tämä näkökulma lienee helpointa ymmärtää, kun todetaan, että on paljon asiakkaita, jotka ihan vain velvollisuuden vuoksi ostavat jonkun limun, jotta saavat ravintolan näkökulmasta perusteen olla ravintolassa. Jos känni olisi perimmäinen motiivi ravintolaan tulolle, halvemmaksi tulisi pitää kotipippalot ystäväpiirin kesken.
Halusin vain tuoda esille, että asiakkaan näkökulmasta ravintolatason hinnat ovat jo nyt hirveän korkeat alkoholituotteiden vaihtoehtoiseen hankintakanavaan nähden. Siis moninkertaiset absoluuttisilla euroilla mitattuna. Jos ei niillä myyntihinnoilla pärjää, sitten ravintolan konsepti ei toimi. Ravintolan kannattaakin huomata, että se päätuote, jota firma myy asiakkaalleen, ei itse asiassa ole alkoholi, vaan olosuhde: Paikka, jonne voi tulla tapaamaan ystäviä, tanssimaan, kuuntelemaan musiikkia, rentoutumaan. Siinä sivussa sitten nautitaan alkoholia. Joku enemmän, joku vähemmän. Jos olosuhde mättää, niin kuin nyt uutena vuotena tapahtui em. ravintolassa, ei kassakonekaan pitemmän päälle laula. Tämä näkökulma lienee helpointa ymmärtää, kun todetaan, että on paljon asiakkaita, jotka ihan vain velvollisuuden vuoksi ostavat jonkun limun, jotta saavat ravintolan näkökulmasta perusteen olla ravintolassa. Jos känni olisi perimmäinen motiivi ravintolaan tulolle, halvemmaksi tulisi pitää kotipippalot ystäväpiirin kesken.
Statisti ymmärtää, että ravintolan päätuote on "palvelu, mutta ei ole valmis maksamaan sitä hintaa, mikä palvelun tuottamisesta syntyy.
Kovin kummoisia puitteita ei voi ylläpitää pelkästään "velvollisuuden tunnosta yhden limun juovien" asiakkaiden tuloilla. Pelkän humalatilan hankkimiseen ravintolat ovat epärationaalinen ratkaisu. Ravintolat eivät kuitenkaan ole vaihtoehtoinen hankintakanava alkoholituotteille (tai limulle) vaan paikkoja, joissa mm voi tavata muita ihmisiä, luoda uusia sosiaalisia kontakteja, ym.
Konsertit ja teatteri ovat mm aika hyviä vaihtoehtoisia hankintakanavia, kun haluaa nauttia esim tanssimisesta/musiikista/jonkin sortin esityksestä samalla, kun tapaa ihmisiä ja nauttii sivussa alkoholia tai limua. Ooppera-, konsertti- tai teatterilipun hinnalla maksaakin ravintoloissa jo aika monta juomaa läsnäolonsa korvikkeeksi.
Kannattaa myös muistaa, että siinä "vaihtoehtoisessa" alkoholin hankintakanavassa Alkossa myydään paljon suurempia volyymimääriä erittäin paljon pienemmillä henkilöstö ym kuluilla. Ravintoloiden myyntikatteella katetaan suhteessa paljon suurempia henkilöstökuluja ja muita pakollisia muuttuvia ja kiinteitä kuluja samalla, kun volyymit ALKO:on verrattuna pysyvät kuitenkin varsin vaatimattomina.
Ihan vain ajatusleikkinä: ajatelkaa minkälainen myyntiromahdus ja kulujen kasvu tapahtuisi ALKO:issa, jos asiakkaiden täytyisi nauttia ostamansa juomat niiden sisällä sen sijaan, että juomat kannetaan niistä itsepalvelukassalinjastojen läpi kotiin.
Kovin kummoisia puitteita ei voi ylläpitää pelkästään "velvollisuuden tunnosta yhden limun juovien" asiakkaiden tuloilla. Pelkän humalatilan hankkimiseen ravintolat ovat epärationaalinen ratkaisu. Ravintolat eivät kuitenkaan ole vaihtoehtoinen hankintakanava alkoholituotteille (tai limulle) vaan paikkoja, joissa mm voi tavata muita ihmisiä, luoda uusia sosiaalisia kontakteja, ym.
Konsertit ja teatteri ovat mm aika hyviä vaihtoehtoisia hankintakanavia, kun haluaa nauttia esim tanssimisesta/musiikista/jonkin sortin esityksestä samalla, kun tapaa ihmisiä ja nauttii sivussa alkoholia tai limua. Ooppera-, konsertti- tai teatterilipun hinnalla maksaakin ravintoloissa jo aika monta juomaa läsnäolonsa korvikkeeksi.
Kannattaa myös muistaa, että siinä "vaihtoehtoisessa" alkoholin hankintakanavassa Alkossa myydään paljon suurempia volyymimääriä erittäin paljon pienemmillä henkilöstö ym kuluilla. Ravintoloiden myyntikatteella katetaan suhteessa paljon suurempia henkilöstökuluja ja muita pakollisia muuttuvia ja kiinteitä kuluja samalla, kun volyymit ALKO:on verrattuna pysyvät kuitenkin varsin vaatimattomina.
Ihan vain ajatusleikkinä: ajatelkaa minkälainen myyntiromahdus ja kulujen kasvu tapahtuisi ALKO:issa, jos asiakkaiden täytyisi nauttia ostamansa juomat niiden sisällä sen sijaan, että juomat kannetaan niistä itsepalvelukassalinjastojen läpi kotiin.
Korjataan Irokeesin kommenttia sen verran, että limuasiakkuus ei ollut kommentti itsestäni, vaan havainto muiden ihmisten käyttäytymisestä. Itse kyllä ostan olutta, siideriä ja paukkuja. Mutta silti ostovoimani rajoittuu tiettyyn keskimääräiseen euromäärään per käyntikerta. Eli olen ravintolalle kyllä ihan keskiverto asiakastyyppi.
Se juttu mihin aiemmin viittasin oli Taloussanomien Yrittäjä-liitteestä 9.5.06 otsikolla "Parasta liikevoittoa tehneitä olut- ja drinkkibaareja: vuoden 2004 tilinpäätöstiedot".
"Oy MOEK Trading Ltd:
liikevaihto: 1.784.000 euroa
liikevoittoprosentti: 16
omavaraisuusaste: 30%
sijoitetun pääoman tuotto: 61%"
Vertailussa oli mukana 30 parhaiten menestynyttä olut- ja drinkkibaariyritystä ympäri Suomen; tämä oli niistä kolmanneksi suurin. Sijoitetun pääoman tuotto oli Moekilla selvästi parempi kuin muissa vastaavan kokoluokan yrityksissä. Eli jos nyt oikein ymmärsin niin jollekulle on ollut erittäin kannattavaa pitää rahojaan ko. firmassa kiinni.
Hyvä niin. Ei muuta kuin paikat kuntoon, henkilökunnalle sen verran hyvät olosuhteet ettei sakki vaihdu koko ajan ja kanta-asiakkaiden kunnollista huomiointia sekä Herkussa että Mannsillä, niin menestys on taattu jatkossakin :-)
"Oy MOEK Trading Ltd:
liikevaihto: 1.784.000 euroa
liikevoittoprosentti: 16
omavaraisuusaste: 30%
sijoitetun pääoman tuotto: 61%"
Vertailussa oli mukana 30 parhaiten menestynyttä olut- ja drinkkibaariyritystä ympäri Suomen; tämä oli niistä kolmanneksi suurin. Sijoitetun pääoman tuotto oli Moekilla selvästi parempi kuin muissa vastaavan kokoluokan yrityksissä. Eli jos nyt oikein ymmärsin niin jollekulle on ollut erittäin kannattavaa pitää rahojaan ko. firmassa kiinni.
Hyvä niin. Ei muuta kuin paikat kuntoon, henkilökunnalle sen verran hyvät olosuhteet ettei sakki vaihdu koko ajan ja kanta-asiakkaiden kunnollista huomiointia sekä Herkussa että Mannsillä, niin menestys on taattu jatkossakin :-)