taloustieteen maailmasta: Gay Glass Ceilings
Sattui oman alan eräässä varsin tasokkaassa journalissa tänään silmään artikkeli nimeltä Gay Glass Ceilings
(Jeff Frank, Economica Volume 73 Page 485 - August 2006), jossa on sovellettu ekonometrisiä menetelmiä LGB-henkilöiden palkkatulojen ns. normiväestöstä eroavaisuuden selvittämiseksi (olipa kökkö lause).
Tässä tiivistelmä, ja lopputulemahan voisi olla huonompikin:
The UK Association of University Teachers conducted a 2000/01 survey of staff in six British universities to determine the experience of lesbian, gay and bisexual (LGB) employees holding academic and non-academic appointments. We analyse the salaries and ranks held by LGB individuals, guided by a new model of the interaction of 'tastes for discrimination' and the decision to 'come out'. We find no evidence that LGB staff suffer any disadvantage in salaries relative to heterosexuals. We do find evidence that gay/bisexual men suffer from glass ceilings comparable to those faced by heterosexual women.
(
http://www.blackwell-synergy.com/doi/abs/10.1111/j.1468-0335.2006.00516.x)
(ps. olen hyvin tietoinen käytettyjen menetelmien ja lähdeaineiston puutteista, joten niistä ei tarvitse alkaa keskustelua käymään; mutta olisiko vastaavalle tutkimukselle tarvetta Suomessa???)
Kiitos. Voisiko tiivistelmän saada tänne vaikka swahiliksi? Kiitos etukäteen.
Ei voi, valitettavasti; kielivalikoimaani kuuluvat vain ruotsi, saksa ja venäjä. Kelpaako joku niistä?
Suomeksi TODELLA lyhyesti: tutkimuksessa ei löydetty tukea olettamukselle, että LGB-henkilöt kokisivat palkkasyrjintää.
Mutta: homoseksuaalit miehet törmäävät samanlaiseen lasikattoo kuin naiset tyypillisesti urakehityskessään (jota siis tässä kuvasi ansiokehitys).
Ja koskapa luin ko. artikkelin, lisään vielä tiivistelmän ulopuolelta, että tutkimus löysi (melko heikosti tilastollisesti merkittävästi, mutta kuitenkin) näyttöä siitä, että lesbonaiset itse asiassa kokivat urallaan parempaa palkkakehitystä kuin heteroseksuaaliset naiset. Jee.
Pikakäännös
Yhdistyneiden kuningaskuntien yliopisto-opettajien liitto teki 2000/01 selvityksen kuudessa brittiläisessä yliopistossa saadakseen selvää lesbo- homo- ja biseksuaalien (LBG) akateemisten ja ei-akateemisten viran ja toimenhaltijoiden kokemuksista. Tarkastelimme LGB-ihmisten palkkoja ja virka-asemia. Käytimme uutta vuorovaikutusmallia ’syrjinnän kokeminen’ ja päätös ’tulla ulos kaapista”. Emme löytäneet mitään todistetta siitä, että LBG-ihmiset olisivat palkkojen suhteen mitenkään huonommassa asemassa kuin heterot. Löysimme näyttöä siitä, että homo- ja biseksuaalit miehet kärsivät ’lasikattoefektistä’, joka on verrattavissa heteronaisten kohtaamaan vastaavaan ilmiöön.
Juhani
Cheers!
Muistissani on kaksi toisilleen vastakkaista tapausta lasikattoefektistä taikka sen puuttumisesta. Molemmat monien vuosien takaa ja eri maista ja kulttuureista.
USA:ssa erittäin suuren konsernin ylimpään tehtävään oli tarjolla heti seuraavalla alemmalla portaalla ollut ja erittäin pätevä mies, joka ei ollut mitenkään ohitettavissa. Hän eli parisuhteessa miehen kanssa. Häntä ei voitu ylentää, koska häneltä puuttui amerikkalaiseen statukseen kuuluvat vaimo ja lapset. Hänelle maksettiin merkittävän suuri korvaus, että hän pyysi eroa yrityksestä ja jäi eläkkeelle.
Suomessa suuren yrityksen korkeaan johtoon oltiin nimeämässä uutta johtajaa. Kun ehdokas esiteltiin, totesi joku kokouksen osannottajista, että emme voi häntä valita, koska hän on homo. Siihen toinen kokousedustaja vastasi, että mitä sen seikan kanssa on tekemistä avoimen tehtävän ja henkilön ammattitaidon kanssa. Ehdokas tuli valituksi tehtäväänsä ja hoiti sitä ansiokkaasti eläkkeelle siirtymiseensä asti.
Juhani
Kun olin hakemassa paikkaan jossa oli paljon ulkomaalaisia, minä sain testissä 2x enemmän pisteitä kuin seuraavaksi tullut, joka tuli valituksi minun sijasta. Perustelu päätökselle oli se, ettei minun voitu olettaa sopeutuvan tiimiin, koska ulkomaalaisten käsitys sateenkaarivähemmistöistä oli negatiivinen ja valintatiimi halusi välttää konflikteja.
Mä hain kerran nuorra miessä yhtä nuoren asiantuntijan virkaa kansainvälisissä kuvioissa. Virkaan vaadittiin soveltuvuustestaus, jonka suomessa hoiti Työterveyslaitos. Raksi ruttuun -kokeet menivät lähes loistavasti aina psykologin haastatteluun saakka. Kun tämä nainen kysyi jotakin perhesuhteistani ja lasten hankkimisesta - kyseessä oli kehitysmaaposti, jossa lastensairaalat yms. olisivat saattaneet muodostua ongelmaksi. Kun kerroin olevani homo ja ettei lastensairaudet muodostuisi ongelmaksi, *näin* kuinka tätireppana säikähti. Lopputuloksena oli psykologin lausunto, jonka mukaan olin ailahtelevainen ja minältäni epävarma enkä lausunnon mukaan sopinut paineenalaiseen tehtäviin vierailla mailla. Harmitti tietysti silloin, mutta olen sitten ottanut takaisin kaksin verroin. Toivottavasti Työterveyslaitoksen täti oppi hallitsemaan omia pelkojaan...