Monenlaista seksuaalisuutta

Toisenlaisesta seksuaalisuudesta näyttely Kölnissä

Kölnin Ludwig-museossa on näyttely, jossa kolkutellaan seksuaalisuuden marginaalialueita. Näyttelyn nimi ”Das achte feld” tulee shakista. Kun sotamies pääsee vastustajan ensimmäiseen ruutuun, siitä tulee kuningatar, joka saa liikkua mielin määrin. Miehestä tulee nainen, heikosta vahva. Näyttely esittelee, miten 1960-luvulta lähtien on voinut muuttua miehestä naiseksi tai päinvastoin. Aiheena ovat trans-, homo- ja interseksuaalisuus, transgenderasiat ja transvestisuus. Näyttelyssä on 250 teosta, joissa luodaan näkymää seksuaalisen halun erilaisiin ilmenemismuotoihin, ja nimenomaan heteroseksuaalisen mainsstreamin ulkopuolella. Mukana on teoksia mm. näiltä taiteilijoilta: Francis Bacon, Brassaï, Gilbert & George, Nan Goldin, David Hockney, Jonathan Horowitz, Robert Mapplethorpe, Bruce Nauman ja Wolfgang Tillmans. Ludwig-museon ja Reinin välissä on ollut jo neljä viikkoa vaaleanpunainen Daavid, düsseldorfilaisen taiteilijan luomus.

Näyttely pyrkii myös etsimään vastausta siihen, missä tällä hetkellä mennään. Onko helppoa olla toisenlainen. Se ainakin voidaan sanoa, että taide on viime vuosikymmeninä tullut rohkeammaksi.

Näyttely alkoi tänään ja jatkuu marraskuun 12. päivään saakka Kölnissä. Vaaleanpunainen Daavid on kuvassa tällä internetsivulla. Taustalla Kölnin tuomiokirkko.
http://www.ard.de/kultur/kunst-ausstellung/das-achte-feld/-/id=8394/nid=8394/did=447688/4km034/

Seksuaalista toisinajattelua

Kölnissä jatkuu marraskuulle saakka tämä näyttely, jonka aiheena ovat ”sukupuoli, elämä ja intohimot taiteessa vuoden 1960 jälkeen”.

Museo Ludwig on Kölnin tuomiokirkon ja Reinin välisellä maakaistaleella. Se on ollut siinä jo parikymmentä vuotta. Kölnin CSD-paraatista alkaen ulkona tulijaa on tervehtinyt vaaleanpunainen, suurikokoinen Daavid-patsas. Kaappihomot luikkivat ohi vähän kauempaa.

Näyttely on provosoiva, jos sitä vertaa museon muuhun tarjontaan. Museon perustaja, teollisuusmies ja taidemesenaatti Peter Ludwig (1925-1996), keräili sodanjälkeistä amerikkalaista avantgardea. Hänellä oli jo joidenkin homotaiteilijoiden teoksia (esim. Robert Rauschenberg, Jasper Johns ja Andy Warhol), mutta sellaisia, joissa ei ollut homosisältöä. Nyt Andy Warhol on omakuvassaan Drag Queenina ja Jonathan Horowitz sateenkaarilippuineen.

Näyttelyn ytimessä on newyorkilainen 60-luvun avantgarde, sellaiset taiteliijat kuten Jack Smith tai Peter Hujar, jotka juhlivat homoseksuaalisuttaan ja transvestismiaan ja joiden hurjissa happeningeissa taide ja elämä yhtyivät. Taidekriitikko Douglas Crimp alkoi puhua ”queer kulttuurista”. 1980-luvulla juhlat loppuivat, kun alkoi aids-aika, mutta vaikutukset näkyvät yhä.

Kölnin näyttelyssä käsitellään mennyttä vallankumousta, mutta myös sitä, millaisia muotoja erilaisella seksuaalisuudella on nykyään ja millaista poliitista vaikuttavuutta sillä on. Jotkut tiateilijat kuten Del LaGrace Volcano asettavat sukupuoliroolit kyseenalaisiksi ja nostavat esiin interseksuaalisuuden. Judith Butler käsittelee näyttelyluettelossa sitä aihetta, miten laajan homoliikkeen pirstouduttua erillisiin suuntauksiin pitäisi suhtautua.

Näyttelyn nimi ”Das achte Feld”, kahdeksas kenttä, viittaa shakissa tilanteeseen, jossa sotilas pääsee vastustajan ensimmäiselle riville ja muuttuu kuningattareksi. Näyttelyssä käsitellään Cross Dressingiä ja transvestismia. Deborah Kass pani mm. Andy Warholin naisten vaatteisiin. Näytttelyssä muistetaan myös Robert Mapplethorpe ja Gilbert ja George, samoin David Hockney ja Wolfgang Tillmans. Kahdeksasssa salissa on yhteensä 80 taiteilijaa.

Thomas Meinecken oheiskirjasessa on tarinoita newyorkilaisesta undergroundista, aidsista ja gender-keskusteluista. Kölniin matkaavat: käykää katsomassa näyttelyä, joka on laajalti huomioitu ainakin saksalaisen kielialueen lehdissä.

(yksityiskohdat kerätty JungeWeltin tämänpäiväisestä artikkelista)

Kunstamarkt.com-sivulla kerrotaan myös tästä näyttelystä. Erityisesti nostetaan esiin hauska näytteillepano. Jo heti sisäänkäynnin vieressä on pahvimalli Stonewall Inn –baarista, josta amerikkalainen homojen vapautusliike sai alkunsa. Näyttelyssä monet teemat esitetään vakavasti, mutta ne rikotaan sitten yllättävästi tai hauskasti.

Tällä sivulla on muutama kuva näyttelystä.
http://www.kunstmarkt.de/pagesmag/kunst/_id104576-/ausstellungen_berichtdetail.html?_q=%20