Z-lehden mukana Madeiralle

Uusin Z-lehti esittelee värikuvin maisemien ja makujen Madeiraa. Pääkaupungissa Funchalissa asutaan pääasiassa länsiosissa, sää on oikullinen, lentokenttä pelottava.Taksilla kannattaa matkustella; taksikuski voi jopa toimia oppaana. Bussimatkaa saaren ympäri suositellaan, samoin patikointireittejä eli levadoja. Puutarhat ja orkideat ovat kauniita. Ja kalaa kannattaa syödä ja välipalana sataman kioskilla pregoa: paahdettu sämpylä, välissä liihaa.

Homomiehenä tietenkin kiinnostuin: mitähän yöelämästä kerrotaan? Mihin gay-mies tai lesbonainen suuntaa? Alussa varoitellaan, että köyhää on yöelämässä, mutta en olisi uskonut, että on niin köyhää, ettei koko jutusta löydy suurennuslasillakaan ns. gay-näkökulma. Jos ei ole gay-baareja, niin Z-lehden jutussa voisi edes olla muutama sana siitä, millaista on elää Madeiralla homona/lesbona. Varmaan yhteystietoja löytyy internetistä. Ja jos ei muuta tietoa irtoa, voisi ottaa muutaman kuvan paikkakunnan komeimmista miehistä, kun miesporukalla ilmeisesti ollaan liikkeellä. Muuten, minua jäi kiinnostamaan se puisto siinä kuninkaan palatsin edessä. Siellä kävi kova heterokuhina alkuillasta..

Neutraaleja (= neutreille, seksittömille) matkakuvauksia löytyy pilvin pimein matkailualan lehdistä ja matkaoppaista.

Onko muilla kokemuksia Madeiran yöstä?

Olin itse patikoimassa Madeiralla viime vuonna ja voin vain vahvistaa, että kaikki Z:n jutussa on totta. Loistavat patikontiretket pitkin vanhoja kastelukanavia (levadoja). Hyvää kalaa ja illalla kannattaa hörpiskellä tietysti madeiraa, johon pääsee hyvin perehtymään Madeiran madeiramuseossa, jossa saa myös maistaa!

Saarella on muutoinkin mukavia museoita ja yleisesti leppoisa ilmapiiri, mutta homoelämä rajoittuu muutamaan sekabaariin, jossa roikkuu lähinnä turisteja. Ei siis biletys- ja menomesta, vaan luontokokemuksia kartuttavien ja patikointia harrastavien kohde.

Saarella on hyvä bussiverkosto, jolla pääsee merkittyjen patikointipolkujen alkuun eri puolille saarta. Polut on hyvin merkitty ja niitä on eripituisia ja erivaikeusasteisia. Pikku kylissä on kivoja puoteja - ostin mm. kivan villatakin, jota nyt kylmänä talvena onkin tullut käytettyä ahkerasti!

En ole vielä lukenut Z-lehden juttua, mutta työskentelin Madeiralla parin kuukauden ajan kolmisen vuotta sitten. En paljon ehtinyt kierrellä saarta, mutta maisemat ovat paikoin henkeäsalpaavia, joten suosittelen patikkaretkiä levadoille ja bussikierroksia. Jotta aikaa näkemiseen jäisi enemmän, kannattaa mieluummin ottaa eri päivinä saaren itä- ja länsipuoliskojen kierros, jos yrittää nähdä kaiken samana päivänä, ei ehdi kunnolla ihailla maisemia. Mutta jos aikaa on niukalti, voi tietysti ottaa myös koko saaren kierroksen yhtenä päivänä. Saaren maisemia on verrattu Havaijiin. Korkeita jyrkänteitä (maailman toiseksi tai kolmanneksi korkein meren yllä oleva jyrkänne sijaitsee saarella), vuoria, joilla kasvaa tiheitä metsiä, paitsi korkeimmilla huipuilla, joilla on talvisin jopa lunta, vesiputouksia, jne. Ilmasto on jatkuvasti keväinen.

Pääkaupunkiin Funchaliin on tuotu kukkia ja erilaisia puita ympäri maailmaa, ja sen puistot muistuttavat kasvitieteellisiä puutarhoja. Varsinaisia kasvitieteellisiä puutarhoja, tai sellaisia jotka ovat keskittyneet vain esim. orkideoihin tms, on myös tarjolla useita. Saarella järjestetään joka kevät maalis-toukokuun aikana parin viikon pituiset kukkaisfestivaalit (ajankohta vaihtelee vuosittain).

Ruoka on edullista, jos etsii ravintola pahimman turistialueen eli sataman ja vanhankaupungin ulkopuolelta. Noilla alueilla hintataso on suunnilleen sama kuin Helsingissä. Paikallisia erikoisherkkuja on tietysti saaren nimikkoviini, espada -niminen ruma mutta maukas syvänmeren kala, espetada -niminen mehukas lihavarras ja jälkiruoista makeat hunajakakut.

Hotellit ovat melkein kaikki viiden tai neljän tähden tasoa, muutamia kolmen tähden hotelleja saattaa löytyä, mutta suurin osa niistä sijaitsee Funchalin länsiosan uudella alueella, josta on jonkin verran matkaa keskustaan, joten jos haluaa suhteellisen edullisen hotellin mahdollisimman keskustasta, kannattaa tutkia vaihtoehtoja huolellisesti etukäteen.

Hiekkarantoja on Madeiralta turha etsiä, mutta naapurisaarelta Porto Santosta löytyy monen kilometrin pituinen kultainen hiekkaranta.

Madeiralle ei kannata mennä homoelämän takia. Funchalissa on (tai ainakin oli kolme vuotta sitten) yksi baari, Teatro, joka on varsinaisesti suunnattu heteroille, mutta jossa kokoontuu jonkin verran paikallisia homoja. Kaverini kysyi joltakulta paikalliselta, miksei saarella ole homobaaria, ja vastaus oli, että "koska kuvernööri ei halua sellaista". Homoseksuaalisuus on Portugalissa laillista, mutta viranomaiset tuppaavat ilmeisesti silti panemaan moiselle moraalittomalle menolle kapuloita rattaisiin. Homot tapaavat toisiaan jossain paikallisessa puistossa yöaikaan, mutta jos sinne menee, kannattaa olla hyvin varuillaan, sillä siellä saattaa joutua ryöstetyksi, varsinkin jos näyttää ulkomaalaiselta, kuten suomalaiset yleensä Madeiralla näyttävät. Lisäksi hiukan sivummalla keskustasta on yksi jyrkkä ja kallioinen ranta, jossa käy silloin tällöin muutamia homoja uimassa ja ottamassa aurinkoa, mutta kontaktit siellä jäävät useimmiten katseen tasolle.

Suosittelen Madeiraa niille, jotka osaavat antaa arvoa luonnonkauneudelle ja haluavat viettää rauhallisen loman maisemia ja kukkia ihaillen, herkutellen ja elämän pienistä iloista nauttien. Erityisesti saari voisi sopia häämatkakohteeksi vastarekisteröityneille tai miksei muillekin pareille, jotka haluavat viettää laatuaikaa kahdestaan. Jos kaipaa homoparatiisia, kiihkeämpää menoa, vilkasta yöelämää, discon jytkettä, rantoja jne, niin kannattaa varmaan suunnata matkansa esimerkiksi Madeirasta jonkin verran etelään sijaitsevalle Gran Canarialle, tarkemmin sanottuna Playa del Inglesiin tai Las Palmasiin.

Tarkistin Aurinkomatkojen matkaoppaasta, että Z-lehden Madeira-jutussa kaikki oli totta! Mutta näissä edellä olevissa kahdessa raportissa on nyt se homopainotus, mitä Z-lehdestä etsiskelin. Nyt tiedetään, ettei se saari ole mikään homoparatiisi. Asia valkeni ainakin minulle.

Haluaisin kuitenkin korostaa, että vaikka se ei olekaan HOMOparatiisi, se on kyllä paratiisi, homoillekin, jos ei ole yöelämän perässä. Moni homokin voi nauttia lomasta ihan rentoutumisen ja virkistäytymisen merkeissä ilman biletystä, ja juuri sellaisessa tapauksessa, jossa lomalta ei edellytetä sitä biletystä, suosittelen Madeiraa. Ei se heteroillekaan ole sellainen biletyspaikka kuin joku Ibiza tai Kanaria, vaan se on suosittu erityisesti vastanaineiden ja eläkeläisten, mutta myös muiden rauhoittumisesta ja luonnosta nauttivien keskuudessa.

Ennenkaikkea se ei ole mikään teollinen turistifarmi, vaan siellä on jäljellä edelleen tiettyä aitoutta ja alkuperäisyyttä.

Itse olen ollut muutamia kertoja Madeiralla ja kuten sanottu, saari lumoaa kauneudellaan. Sen sijaan gay-yöelämää ei juurikaan ole, lukuunottamatta melkoisen aktiivista puistoa (kuninkaan palatsin edessä) pimeän laskeuduttua. Mutta tämä kiinnostanee vaan siinä tapauksessa, että cruising yleensä kiinnostaa.

Luin nyt sen Z-lehden jutun ja olen sunnilleen samoilla linjoilla. Tuli mieleen kuitenkin pari pientä lisäystä.

Köysirata on tosiaan pelottava, eikä pelko ole ihan aiheetontakaan. Ilmeisesti muutama vuotta ennen kuin minä oleskelin Madeiralla, vaijeri oli katkennut, pari-kolme gondolia putosi ja niissä olevat ihmiset kuolivat. Radan yläpäässä Montessa on mielenkiintoinen puutarha, ja kaupungista voi laskea alas erityisten ohjastajien ohjaamilla kelkoilla alas kivettyjä katuja.

Viinin lisäksi voi kokeilla paikallista passionhedelmistä tehtyä limonadia, jossa on erikoinen mutta miellyttävä maku. Myös omenalimonadi oli mielestäni erityisen hyvää.

Paikallisissa ruokakaupoissa oli hieman totuttelemista, sillä parhaimmissakin törmäsi ainakin jollain alueella pökerryttävään hajuun. Ensimmäisessä kaupassa luulin, että viemäri oli rikkoutunut, mutta haju johtuikin kapakaloista (ymmärtääkseni kuivattua turskaa) jota myydään irrallisena isoista pinoista. Kaikesta päätellen se kuuluu paikallisten perusruokavalioon, minä en voisi kuvitellakaan syöväni mitään niin tyrmäävän hajuista.

Englannilla pärjää Madeiralla tosiaan erittäin hyvin, sillä saari on ollut varakkaiden brittien suosiossa jo 1800-luvulta lähtien, ja on heidän vanhimpia matkailukohteitaan. Tämä ei silti ole pilannut paikan omaleimaisuutta, ehkä juuri noiden pitkien turismiperinteiden vuoksi saari on sopeutunut ilmiöön menettämättä omaa identiteettiään. Lisäksi se ei todellakaan ole mikään massaturismikohde, ehkä rantojen ja yöelämän puutteen takia, ja hyvä niin. Madeira on matkakohteena keskittynyt määrän sijasta laatuun, sekä palvelujen että itse turistien osalta.

"Ruoka on edullista, jos etsii ravintola pahimman turistialueen eli sataman ja vanhankaupungin ulkopuolelta. Noilla alueilla hintataso on suunnilleen sama kuin Helsingissä."

Sataman ravintolat kannattaa kiertää kaukaa, mutta vanhassa kaupungissa on ihan hyviä pikku ravintoloita, joita ei ole mitään erityistä syytä vältellä. Myös paikalliset käyvät niissä.

Levada-kävelyjä kannattaa ehdottomasti kokeilla. Kuten joku jo sanoikin, niin monille levadoille (ja pois reitin loppupäästä) pääsee julkisilla kulkuvälineillä. Turistitoimistosta saa "Madeira by bus" (tms.) opaskirjan eurolla, jossa on bussien reittikuvaukset ja aikataulut.

Turistitoimistosta voi myös bookata opastettuja levada-retkiä sekä patikkaretkiä vuoristoon, jos ominpäin kulkeminen ei houkuttele. Madeiran keskiosien korkeimmille vuorille ei käytännössä pääse julkisilla liikennevälineillä lainkaan, joten opastettu retki on hyvä vaihtoehto.

Sunflower Booksin "Landscapes of Madeira" on hyvä kirja levadoista kiinnostuneille, kirjaa voi tilata vaikka Amazonista ja löytynee paikan päältäkin. Kannattaa ostaa uusin painos.

Saarikierrokset (itä- ja länsi) ovat myös hienoja jos sää suosii. Kaikilla suomalaisilla matkanjärjestäjillä on jotain saarikierroksia (yleensä isolla bussilla), mutta suoraan turistitoimistosta varaamalla voi tehdä saman kierroksen pikkubussilla paikallisen oppaan kanssa.

Itse suosittelisin Madeiran matkan ajankohdaksi syys-lokakuuta (keskikesällä sinne ei taida Suomesta päästäkään jos haluaa ottaa valmismatkan). Myöhemmin syksyllä ja ns. "talvella" voi olla sateista ja pilvistä jolloin hienot maisemat jäävät näkemättä (itselläni oli hieman huono tuuri säiden suhteen - pakko mennä uudestaan ;-) ).

<Kirjoittaja on piilottanut kirjoittamansa viestin>

"Sataman ravintolat kannattaa kiertää kaukaa, mutta vanhassa kaupungissa on ihan hyviä pikku ravintoloita, joita ei ole mitään erityistä syytä vältellä. Myös paikalliset käyvät niissä."

Tarkoitin nyt "vanhalla kaupungilla" sitä vilkkainta turistialuetta, jossa hintataso on, kuten kaikilla turistialueilla, korkeampi. Kyllä keskustassa löytyy edullisia paikallisten suosimia ravintoloita.

"Madeiralla en ole käynyt, mutta kaikille lainelautailusta kiinnostuneille paikka on varmasti hyvä paikka. Ehkäpä jonain vuonna surffikurssille sinne."

Öh, en kyllä nähnyt siellä ainuttakaan lainelautaa. Johtuu varmaan siitä, ettei siellä ole hiekkarantoja, melkein ainoastaan jyrkkiä kallioita jotka nousevat suoraan merestä. Viereisellä Porto Santon saarella saattaisi lainelautailu onnistuakin.

<Kirjoittaja on piilottanut kirjoittamansa viestin>

Palasimme juuri Madeiralta. Luin nyt uudelleen tämän ketjun kirjoitukset. Patu on erittäin hyvin kuvannut tilannetta siellä ja muutkin kävijät.

Madeiralle kannattaa mennä porukalla. Yksin ei ole oikein kiva siellä kulkea. Toki luontoystävälle riittää itsellistäkin katseltavaa ja koettavaa monenlaista. Yksinäisiä levada-vaelluksia en lainkaan suosittele. Levadoista pitää tietää etukäteen jotakin, ainakin vaikeusasteista. Yllätyksiäkin voi olla kuten tällä kerralla, myrskyn kaadettua puita reitille ja maanvyörymien haitatessa myös kulkua. Kohtuullinen fyysinen kunto pitää olla. Yllätyksenä voi tulla myös korkeanpaikankammo, jollainen ilmeni ryhmässämme. Polku voi olla kapea ilman kaidetta ja pudotusta muutamia satoja metrejä. Onneksi siitä selvittiin, mutta pelon kokijalle se ei ollut mukavaa.

Kokeilimme myös opastettua vaellusta. Pohjois-rannikon reitti oli kiinnostava ja turvallinen.

Ajoimme köysiradalla ylös Montelle parin myrskypäivän seisokin jälkeen. Ei se köysirata vaaralliselta tuntunut. Todennäköisyys kuolla köysirataonnettomuudessa on vähäinen vaikkapa mahdollisuuteen kuolla liikenteessä. Varallisuus on saarella lisääntynyt. Se näkyy koko ajan kasvavana autokantana, mikä ei ole aivan miellyttävä asia valmiiksi kapeilla kaduilla ja kujilla.

Madeiralla kannattaa kesän ulkopuolella varautua niin sateeseen kuin paisteeseenkin. Rantalomapaikkana en saarta pidä. Hotelleissa on uima-altaita, mutta voihan sitä liotella itseään kotimaassakin uima-altaissa.

Hinnoissa on merkittäviä eroja Funchalin keskustan ja vähän sivummalla olevien ravintoloiden kesken. Etsimme ruokapaikkoja sivummalta, katsoen paikallisten suosimia ravintoloita. Niissä oli hyvää ruokaa, ei aivan yhtä komeissa ympäristöissä tarjoiltuina kuin turistipaikoissa. Kukkaro keveni selvästi vähemmän kuin turistiravintoloissa.

Jos harrastaa valokuvausta, erityisesti luontokuvattavaa löytyy monenlaista. Meille lisäkuvattavana oli sattumalta raivoisa Atlantti.

Mieli tekee jo sinne uudelle matkalle.