Tom of Finland ja rillit
Taas on Tom of Finland –juhlavuosi. Kesällä on Tomin töiden näyttely ja lehdistössä varmaan paljon juttuja taiteilijasta. Tom of Finland oli aikanaan ennakkoluuloton. Hän on lähes ainoa homotaiteilija, joka koskaan on piirtänyt rillipäisen kaverin. Olen käynyt läpi suuren määrän 60-luvun ns. poseerauslehtiä, enkä koskaan ole törmännyt silmälaseja käyttäviin malleihin. Siis: rillit on pantu piiloon – siihen aikaan ei ollut piilolaseja. Seksuaalisuus ja silmälasit ovat jostain syystä valovuoden päässä toisistaan.
Tomin rillipää oli pitkänmatkan juoksija, ja Tom kertoi haastattelussaan, että mallina oli Lasse Viren. Lassen lehtikuvaan lisättiin rillit ja pitkä letti. Kaveri oli Front Runner –kirjan päätähti, ja kuvat kuuluivat kirjan kuvitukseen.
Eläköön eroottiset rillipäät.
Juu-u, katsoin akoinaan jonkun saksalaisen dokkarin rilleistä ja siinä mainittiin että likinäköisyys oli 50- ja 60-luvuilla erittäin epätoivottava asia jota jopa salailtiin ikäänkuin jonkinlaisena vammana tuolloin patakonservatiivisessa maailmassa. Vasta sitten kun muutamat seksisymbooleiksi kutsutut elokuvatähdet pistivät lasit päälle, niin johan alkoi asenne ilmapiiri muuttua.
Näin yksinkertaisesti sanottuna.
Tänään on Tom of Finland -näyttelyyn viimeinen ilmainen päivä. Näyttely päättyy sunnuntaina.
Kuulin, että Tom of Finland -näyttelyssä kävi runsaat 3500 katsojaa. Onpa vähän. Näistäkin iso osa turisteja. Näyttely oli kaupungin ydinkeskustassa mahdollisimman hyvällä paikalla.
Mutta kiitos kuitenkin järjestäjille, kaupunginmuseolle ja MSC Finlandille. Merkkitapaus!
Kluuvin galleria on niin hyvässä piilossa sisäpihasisäänkäynteineen, ettei sinne kukaan vahingossa eksy. Kuinkahan paljon olisi kävijöitä ollut, jos näyttely olisi järjestetty Tennispalatsissa. Reilu 2,5 vuotta sitten, kun näyttelyprojekti polkaistiin käyntiin oli Tennispalatsi jo varattu toiseen näyttelyyn.
Homous (ja seksi) on jo sen verran arkipäiväistynyt, ettei edes Tomin työt herätä sellaista kohua ja pahennusta kuin esim vielä 10-15 vuotta sitten. Näyttely sai kuitenkin melko paljon positiivista näkyvyyttä lehdistössä. Valtalehtien lisäksi myös monet maakuntalehdet noteerasivat näyttelyn varsin näkyvästi. Mm Kouvolan sanomien viikkolehti 20.6. oli uhrannut Tom of Finlandille aukeaman verran sekä lisäksi koko etusivun.
Useimmin siteerattu lausuma lehtijutuissa oli Kati Mustolan heitto: "Tom of Finland oli yhden miehen gay pride jo ennen kuin kukaan oli keksinyt koko käsitettä."
Huvudstadsbladetissakin on kuulemma ollut artikkeli aiheesta kesän aikana. Olisin kovasti kiitollinen, jos joku voisi tuon artikkelin tai kopion siitä minulle toimittaa.
Oliko tuo 3500 pelkästään maksaneita kävijöitä, vai sisältääkö se myös perjantaiden maksamattomat kävijät?
Itse kävin katsomassa näyttelyn eräänä perjantaina enkä siis maksanut sisään. Mielikuvani on, että mitään tukkimiehen kirjanpitoa ei kassa pitänyt, vaan päästi sisään tosta noin vain. Näyttelyssä oli silloin aika paljon vieraita joten ihmettelen tuota kävijälukua, jos se usean kuukauden aikana jäi noin matalaksi ja sisältää silti myös maksamattomat kävijät.
Toki en poistunut paikalta jättämättä rahaa: Ostin Tom of Finlandista kertovan "Daddy And The Muscle Academy" -DVD:n. Siinä on Tom of Finlandin haastattelu kokonaisuudessaan irrallaan näytelyssäkin nähdystä dokumentista, johon oli poimittu vain oleellisimman palat haastattelusta.
Ymmärtääkseni myös vapaat perjantait laskettiin mukaan. Niitähän oli 10 perjantaita. Ainakin viimeisenä perjantaina, kun kävin siellä, oli muutama ihminen eksynyt paikalle. Hiljaista oli.
Oma johtopäätökseni: ns. HLBT-väestä vain pieni osa on ns. kulttuurisuuntautunutta. Huomattavastii isompi osa on ns. bilesuuntautunutta. Ja kaikkein isoin osa on ns. koti- tai pihlajasaarisuuntautunutta. Katselin usein, kun laiva tuli Pihlajasaaresta satamaan. Mikä vilske.
Yksi syy voi olla, että kauluspaitahomot eivät välttämättä samaistu näihin Tom of Finlandin miestyyppeihin eivätkä siksi lähteneet näyttelyä katsomaan. Ainakin itse ajattelin nuorempana, että hän itse asiassa teki karhunpalveluksen HBTL-yhteisölle esittäessään piirroksissa tällaisia henkilöhahmoja, joista heteroväki sai mieliinsä vastenmielisen ristiin rastiin naiskentelevan jykeväleukaisen nahka- ja univormustereotypian. Monelle on jäänyt käsitys, että tällainen on homo, jos se ei ole neitimäinen. Mitään totuutta välimaastosta ei löydy. Sen käsityksen oikaiseminen on ollut aikaa vievää. Vieläkin on ihmisiä, joille ei tule mieleen, että kuka tahansa vastaantuleva mukava naapurin poika voisi olla homo.
Nyttemmin arvostan Tom of Finlandin töitä erityisesti hänen teknisen piirroslahjakkuutensa vuoksi. Olkoonkin, että tuntui tekevän niitä valokuvien pohjalta vapaalla kädellä kopioiden. Ja aikuisena myös kuvien esittämät eroottiset asiat ovat saaneet minulla hyväksyntää aivan toisella tavalla kuin nuorempana. Lisäksi kuvista voi poimia, kuten Tom of Finland itse sanoi, ilmeitä ja katseita, jotka paljastivat karun ulkokuoren sisältä inhimillisiä vuorovaikutuspiirteitä, joita yleensä poseerauskuvista puuttui. Ja kyllä se tiettyjen fyysisten piirteiden suurenteleminen valokuvan tarkan kuvauksen vastapainoksi toimii Tom of Finlandille juuri sellaisena taiteellisena erikoispiirteenä, joka erottaa hänet taiteilijana muista omaksi taiteelliseksi instituutiokseen, jota ei voi kopioida.
vaeltaja2005 kirjoitti: "Oma johtopäätökseni: ns. HLBT-väestä vain pieni osa on ns. kulttuurisuuntautunutta. Huomattavastii isompi osa on ns. bilesuuntautunutta. Ja kaikkein isoin osa on ns. koti- tai pihlajasaarisuuntautunutta. Katselin usein, kun laiva tuli Pihlajasaaresta satamaan. Mikä vilske."
Jäämme henkeämme pidätellen odottelemaan vaeltajan täydellistä selvitystä HLBT-väen luokittelusta. Mitä kaikkea voikaan päätellä yhden taidenäyttelyn ja yhden saaren kävijämäärästä! :-D