2) Euroopan maat ovat naimisissa keskenään haliusivat tai eivät.
Parempi kehittää yhdessä ja houkutella lisää porukkaa yhteisen kontrollin alle kuin sysätä reuna-alueella olijat eristyksiin jatkamaan vanhan aikansa eläneen yhteiskuntamallin mukaisesti.
Kannatan rikkaiden solidaarisuutta köyhiä kohtaan, kun samalla sovitaan ehdoista yhteiskunnan kehittämiseksi. Siitä hyötyvät ajan mittaan kaikki, vaikka kvartaalitaloudessa seuraukset näyttäisivät päinvastaisilta.
Eiköhän Euroopan tulevaisuus oo paremmin turvattu itsenäisten kansallisvaltioiden kautta, jotka kuuluu korkeintaan jonkinlaiseen talous- ja vapaakauppa-alueeseen ja tekee yhteistyötä keskenään. EU sen sijaan on ylikansallinen hallintokoineisto, joka vähitellen näivettää demokratian Euroopassa sekä johtaa lopulta sotaan.
Tavallaan mä osasin jo odottaa meidän tietoviisaan tuloo tänne. ;D
Eurooppa ei ole koskaan ollut rauhallisempi, vauraampi ja demokraattisempi kuin EU:n aikana. Historiattomasta näkökulmasta tarkasteltuna sitä on tietysti mahdoton käsittää.
Ymmärrän, että Neuvostoliiton vallan romahtamisen jälkeen syntyneet eivät hahmota sitä Eurooppaa, joka oli tosiasia 1980-luvun loppuun asti. Suomen jonkinlainen erikoisasema riippumattomuutensa osittain luovuttaneena takasi kuitenkin taloudellisesti kohtuullisen tilanteen meille.
Historiasta ei voi ammentaa tukea pienille ns. kansallisvaltioihin perustuville poliittis-taloudellisille yksiköille. Ne voivat olla romanttisia unelmia, mutta sellainen Eurooppa ei ole kestävällä pohjalla. Liittovaltioksi yhteisin voimin kehitettävä EU on riittävän kestävä pohja, jahka jakautuneen Euroopan jälkeinen siirtymä on jäänyt taakse. On muistettava, että sellaisessa yhä elämme - ja vaikea sanoa, että miten pitkään.
Surullisinta tässä tosiaan on se, et eurooppalaiset ei oo osannu ottaa oppii menneistä virheistä. Tällaset monikansalliset viritykset ei oo toiminu koskaan: ei toiminu Jugoslavia, ei toiminu Neuvostoliitto eikä toimi myöskään EU.
Toisen maailmansodan ajoista on jo tultu pitkälle. Ainoo senaikanen muinaismuisto on EU. Kohta sitäkään ei enää oo ja voidaan kirjottaa uus luku historiankirjaan. Jännä nähdä, miten 2050-luvun historioitsijat käsittelee teoksissaan tätä EU-vaihetta Suomen historiassa. ;D
*****
Oi, miten viisaita ajatuksii tossa alla meille esittelikään tän palstan viisain vakiokommentoija!
Aika absurdia vertailla pakkoa ja vapaaehtoista intergraatiota. Ne aika tavalla sulkevat toisensa pois. Luulisi, että niiden rinnastaminen toisiinsa ymmärrettäisiin järjestään täysin virheellisenä analogiana, siis jos oikeasti tietäisi asioista pintaraapaisua enempää...