- 1 / 6
- ERKKI - VAASA
- 11.4.2013 12:55
Hyvä Uruguay!
Tätä uutista lukiessa ei parhaalla tahdollakaan voi välttyä saamasta mielikuvaa, että uskonto on joka paikassa tullut pelkäksi kehityksen jarruksi.
Katolinen kirkko on täysin jäävi puhumaan ”ihmisoikeuksista” ja ”perheen asemasta” kun kautta maailman on uutisoitu pedofiilien ja perverssien toiminnasta pappeina ja saarnaajina! Heidän aiheuttamansa lapsien vammauttaminen on salattu kirkon tai lahkon toimesta vuosia tai vuosikymmeniä. Onko kyse maailmanlaajuisesta katolisesta kirkosta tai sitten kotosuomalaisista lahkoista, tällainen salailu ei onnistu mitenkään muuten, kuin että yhteisön perusta on ehdoton autoritäärisyys, jossa papin tai saarnaajan asemaa ei kyseenalaisteta, tekipä mitä hyvänsä.
Ehdotonta kuuliaisuutta ja uskollisuutta. Ei uskonnolle, vaan omalle johtajalle.
Uskonnon nimessä on harjoitettu satoja vuosia mielipuolista väkivaltaa, tappamista, raakuutta ja sortamista kautta koko ihmiskunnan historian.
Tuntuu olevan oiva keino sairaaseen alistamiseen edelleenkin.
Uskonto on osaltaan oikeuttamassa tänäänkin tappamista mm. Irakissa ja Afganistanissa. Puolin ja toisin.
Tuleeko fanaattinen uskonnon harjoittaminen joskus maailmassa WHO:n tautiluokituksiin psyykkisenä sairautena? Mielestäni syytä olisi.
"Uskonto on oopiumia kansalle."
Tätä uutista lukiessa ei parhaalla tahdollakaan voi välttyä saamasta mielikuvaa, että uskonto on joka paikassa tullut pelkäksi kehityksen jarruksi.
Katolinen kirkko on täysin jäävi puhumaan ”ihmisoikeuksista” ja ”perheen asemasta” kun kautta maailman on uutisoitu pedofiilien ja perverssien toiminnasta pappeina ja saarnaajina! Heidän aiheuttamansa lapsien vammauttaminen on salattu kirkon tai lahkon toimesta vuosia tai vuosikymmeniä. Onko kyse maailmanlaajuisesta katolisesta kirkosta tai sitten kotosuomalaisista lahkoista, tällainen salailu ei onnistu mitenkään muuten, kuin että yhteisön perusta on ehdoton autoritäärisyys, jossa papin tai saarnaajan asemaa ei kyseenalaisteta, tekipä mitä hyvänsä.
Ehdotonta kuuliaisuutta ja uskollisuutta. Ei uskonnolle, vaan omalle johtajalle.
Uskonnon nimessä on harjoitettu satoja vuosia mielipuolista väkivaltaa, tappamista, raakuutta ja sortamista kautta koko ihmiskunnan historian.
Tuntuu olevan oiva keino sairaaseen alistamiseen edelleenkin.
Uskonto on osaltaan oikeuttamassa tänäänkin tappamista mm. Irakissa ja Afganistanissa. Puolin ja toisin.
Tuleeko fanaattinen uskonnon harjoittaminen joskus maailmassa WHO:n tautiluokituksiin psyykkisenä sairautena? Mielestäni syytä olisi.
"Uskonto on oopiumia kansalle."