Aloite tasa-arvoiseksi avioliittolaiksi edelleen lakivaliokunnassa (juttukommentit)

Asia ei tule ainakaan tällä vaalikaudella etenemään, se on selvä. Turhaan tämä homoporukka vaatii etuoikeuksia lakialoitteelleen, että se otettaisiin käsiteltäväksi. Aikaisemmin on tehty lakialoitteita vaikkapa taitetusta indeksistä, ja siinä oli pitkälti yli sata nimeä, mutta ei sillekään tehty mitään.

Mitä jos hankkisit elämän taliaivo ja lakkaisit elämästä homojen kautta. Mitä sitten teet kun et voikaan enää ilakoida syrjinnästä? Päättyykö surkea olemassaolosi siihen?

Avioliittolainsäädännön kuntoonsaattamisesta ei aiheudu kuluja yhteiskunnalle eikä ole pois keneltäkään muulta. Avioliiton laajentaminen samaa sukupuolta oleviin pareihin lopettaisi kertaheitolla aiheesta käytävän keskustelun - joka aika pahasti jo toistaa itseään. Ei kertakaikkisesti ole mitään järkiperustetta vastustaa samaa sukupuolta olevien avioliittoa.

On myös typerää pistää avioliittoasia vastakkain "tärkeämpien asioiden" (kuten vaikkapa eurokriisin) kanssa. Ne eivät ole toisiinsa nähden mitenkään vastakkaisia kysymyksiä. Eurokriisinkin ratkaisemisen kannalta olisi kaiken lisäksi ihan fiksua hoitaa samaa sukupuolta olevien avioliitto-oikeus kuntoon. Säästyisi aikaa.

Kysymys taitetusta indeksistä on taas mitä suurimmin talouspoliittinen kysymys: mitä annetaan yhdelle, mitä otetaan joltain muulta pois.

Mitä järkiperusteita on sitten vastustaa vaikkapa moniavioisuutta tai ihminen-eläin -avioliittoja? Kysymys on periaatteellinen, eikä tämä avioliittokysymys tarvitse mitään järkiperusteita.

"Avioliiton laajentaminen samaa sukupuolta oleviin pareihin lopettaisi kertaheitolla aiheesta käytävän keskustelun"

Ehkäpä avioliittoasiasta, mutta homoliittojen hyväksyminen johtaisi väistämättä seuraavaan askeleeseen. Asiassa on havaittavissa selvää kaltevaa pintaa. Jo 1970-luvulta saakka homojen oikeuksia parannettaessa homotahot sanoivat, että "ei me tarvita enää muuta kuin tämä". Ensin oli kysymys homoseksuaalisuuden dekriminalisoinnista, joka piti homotahojen mielestä olla ainoa asia, joka tarvitaan. Sitten pian oli kysymys vain homouden sairausluokituksesta poistamisesta. Hetken päästä ainoa tarvittava asia oli homoseksuaalisuuteen kehottamisen pykälän poistaminen. Päätepiste piti viimeistään olla parisuhdelaki, joka oli ehdottomasti se viimeinen vaatimus. Hieman ennen parisuhdelakia homotkin sanoivat, että avioliitto on selvästi miehen ja naisen välinen, ja että ei avioliittoa tulla koskaan vaatimaan homoille. No, nyt samat tahot juuri ajavat homoliittoja.

Edellä olevan perusteella on aivan aiheellista - vaikka te jotain muuta väittäisittekin - kysyä, että mikä olisi seuraava askel? Moniavioisuus? Isä-tytär -liitot? Ihminen-eläin -liitot?

Avioliittokysymys on myös adoptioasian kannalta hankala. Lapsella tulee olla selvä oikeus äitiin ja isään. Adoptio-oikeus homoille rikkoisi tämän perusoikeuden.

Taannoisin keskustelin perussuomalaisten kansanedustaja Maria Tolppasen kanssa sukupuolineutraalista avioliitolaista. Tuo muka "edistyksellisenä" itseään pitävä vaasalaiskansanedustaja lähes hiiltyi heti kun kyseisestä laista tuli puhe. Hän perusteli kielteistä kantaansa muun muassa perintöoikeudellisilla syillä. Totesin hänelle että perintökaari nyt tuskin antaa aihetta kielteisyyteen ja sanoinkin ettei hän tietysti voisi ryhmänsä vahvojen homofoobikkojen takia muuta sanoakaan. Siihen ei arvon rouva kommentoinut muulla tavoin kuin suuta mutristamalla. Että se siitä perussuomalaisten tasa-arvo-käsityksestä.
Seurattuani nyt muittenkin puolueittenkin edustajien kannanottoja voin todeta että edistyksen aika täällä “pikkuvenäjällä” antaa yhä odottaa itseään! Tuleeko se tänne milloinkaan? Ei ainakaan useisiin vuosiin. Taantumus jyllää! Ainoa toivo näyttää olevan poliittinen vasemmisto joskin sen painoarvo nykyisessä eduskunnassa on valitettavan pieni!

Niin, tämä kuvitellun "kaltevan pinnan" pelko näyttääkin olevan suuri syy homo-ongelmaisuuteen.

Kyllä "periaatteellisetkin" kysymykset tarvitsevat taustalleen järkiperusteita, koska periaatteidenkin täytyy perustua jollekin. Järjettömistä periaatteista pitää päästä eroon.

Ihmisten ja eläinten välisiin liittoihin on yksinkertainen järkiperuste; eläin ei ole aikuisenakaan täysivaltainen ihminen, joka voisi olla tasavertaisessa asemassa tällaisessa liitossa. Lähisukulaisten välisessä heterolisääntymisessä on puolestaan mainittavia terveydellisiä riskejä. Lisäksi lähisukulaisilla on keskenään jo selvästi määritelty sukulaisuussuhde, kun taas avioliitossa kaksi lain edessä aiemmin ventovierasta ihmistä solmii keskenään sukulaisuussuhteen.

Monen (aikuisen) ihmisen keskisiä suhteita vastaan minulla ei sinänsä ole mitään, ja kyllähän sellaisia onkin, mutta ilman yhteiskunnan antamaa suojaa. Jos niille haluttaisiin etsiä virallinen ja yhteiskunnan hyväksymä muoto, niin kohdataan ensimmäisenä kysymys siitä, ovatko moniliiton osapuolet keskenään tasavertaisessa asemassa vai onko joidenkin osapuolten suhde eri arvoinen verrattuna muihin osapuoliin. Ehkä jokin keskinäinen vakuutusjärjestely olisi kuitenkin parempi vaihtoehto?

Ja lasten oikeudet. Minä näen sen perheyhteisön lapsen kannalta kaiken lähtökohtana, johon lapsi on syntynyt. Aina se ei ole miehen ja naisen vanhemmoima perhe.

Joskus lapsi ei myöskään yksinkertaisesti voi elää siinä perheessä, johon tämä on syntynyt. Jos lapsi syystä tai toisessa ei voi elää sellaisessa perheyhteisössä, niin lapsen paras voi olla jokin muu kuin mies+nainen (tai tunteisiin vetoavammalla retorikkalla isä+äiti).

Lapsen paras voi joissain tapauksissa olla yksiselitteisesti "isä+äiti" -vaihtoehdon asemesta "isä+isä" tai "äiti+äiti". Se, että nämä vaihtoehdot jätetään nykyisin täysin tutkimatta, on ongelma ja voi johtaa siihen, ettei lapsen paras toteudu. Ja tietysti joissain tapauksessa paras vaihtoehto voi myös olla yksi "isä" tai yksi "äiti".

***

Ei ole olemassa, eikä 1970-luvullakaan ole ollut olemassa mitään sellaista "homotahoa", jolla olisi oikeutus tai mahdollisuus puhua koko homoväestön nimissä ja vakuutella jonkin oikeudellisen aseman riittävyyttä.

Homoseksuaalisuus ei ole keskusjohtoinen aate tai uskonto, joten mikään yksittäinen taho ei voi tällaisia linjauksia missään oloissa vedellä. Minulle on itsestään selvä tavoite saavuttaa seksuaalivähemmistöille täydellisen tasa-arvoinen asema heteroiden kanssa. Ei enempää eikä vähempää.

Minusta esimerkiksi seksuaalivähemmistöjen syrjintä olisi pitänyt poistaa täydelleen jo vuonna 1971 tai aiemminkin, mutta kun on homo-ongelmaisia, niin asioita vain pitää edistää askel kerrallaan.

Homofobinen spammaaja, jonka nimimerkki on "Ei_avioliittoja_homoille" sättii homoja avioliiton käsitteen omimisesta ja sen ulkopuolelle rajaamisesta. Tekopyhyys huutaa sfääreihin asti. Joku voisi kysyä, että millä perusteella heterotkaan saavat mennä naimisiin, kun kukaan muukaan ei saa???

Homopallerolla ei ilmeisesti ole muuta tehtävää kuin jatkuvasti leimata eri mieltä olevia homofoobikoiksi. Tosin tyypillistä käytöstä tältä homoporukalta. Käyttäjä smo on kuitenkin hyvä poikkeus tästä perinteisestä homopallero-porukasta, sillä smo on ainakin minusta ollut hyvin asiallinen viesteissään.

Yhdenvertainen avioliitto-oikeus on olemassa aika monessa maassa ja alueella, enkä tiedä yhdenkään joutuneen syöksykierteeseen sen vuoksi. Lainsäädännön pitäisi perustua enemmän rationaalisuuteen kuin mielikuviin ja fiilistelyyn.

Avioliitto on valtion näkökulmasta lähinnä byrokratiaa, jonka voisi periaatteessa hoitaa vaikka nettipankkitunnuksilla. Argumentti avioliiton erityisestä pyhyydestä ei ole lainsäätäjän kannalta relevantti, koska Suomessa siviilivihkiminen on ollut vaihtoehto niin pitkään ja juridisesti ei ole merkitystä, että onko avioliitto solmittu kirkon vai maistraatin edustajan vahvistamana.

Avioliiton pyhyydestä meuhkaajat unohtavat mielellään monia asioita. Avioliitto itsessään ei ole enää edellytys seksille tai lapsien saamiselle. Aika suuri osa lapsista syntyy Suomessa avioliiton ulkopuolella. Enemmän olisin pyhyys-argumentin kanssa huolissani siitä, että avioliitto on toisille melkein tuo nettipankkitoimitus. Suomalaiset solmivat avioliiton keskimäärin n. 31 vuoden iässä. Keskimääräinen suomalainen avioliitto ei ole se pyhästi vannottu "kunnes kuolema erottaa" vaan noin 11 vuotta. Tietysti jos suomalaisten eliniänodote olisi n. 42 vuotta, niin tilastot natsaisivat. Suunnilleen joka toinen avioliitto päättyy eroon. Käräjäoikeuden päätös on siis kuoleman veroinen avioliiton lopettaja.

Eronneista yli 40 % on sellaisia, joille ero on vähintään toinen. Suomessa kirkkohäät saa vaikka kuinka monta kertaa. Jos nuorena aloittaa ja on oikein ahkera, niin kirjahyllyyn saa melkoisen kokoelman vihkiraamattuja elämänsä aikana. Jokaisen saamiseksi on tietysti luvattu olla yhdessä kunnes kuolema erottaa. Kai toisille sitten se viides avioliitto olla se, joka viimeinkin toimii, mutta vain eri sukupuolta olevien välillä.

Smo on todella kärsivällinen, kun jaksaa väitellä asiattoman homofobispammaajan kanssa. Kaikki asiat eivät ole mielipideasioita. Nimimerkki "Ei_avioliittoja_homoille" on tyypillinen homofobi, joka yrittää vääristellä sovinismiaan makuasiaksi. Samaa ovat yrittäneet kaikki rasisteista naisvihaajiin eikä se edelleenkään onnistu. Olet itse homoja kohtaan suvaitsematon ja silti vaadit hyväksyntää. Ilman vastavuoroisuutta se ei tapahdu ja sinun on turha syytellä homoja suvaitsemattomiksi niin kauan kun suhtaudut meihin ja itsellemme vaatimiin tasavertaisiin, reiluihin oikeuksiimme noin murhaavasti.

Homopallero, toimit juuri niin kuin tuo nimerkki "Ei_avioliittoja_homoille" haluaa sinun tekevän, eli saavan hepulin. Paras tapa suhtautua häneen on, että istut nyt näppiesi päälle ja unohdat hänet. Kyllä se piikittely josskin kohden loppuu, kun reaktiota ei enää tulekaan.

Tiedän Juhani. Minut on vain kasvatettu sillä tavalla että minun on vaikea sietää tuollaista tuottamuksellista ja pahansuopaa valehtelua. Absurdia sinänsä, sillä maailmahan pursuaa ihmisperseita. Kai yritän puhua järkeä lähinnä siksi että sisimmässäni pelkään jonkun keskivertoihmisen voivan lukea homofobien roskaposteja ja uskovan niitä.

Juu, mutta nämä asiat on sanottu jo tuhat kertaa ennen tätä. Jos joku jää vielä paitsi varoituksista ennakkoluuloisista väittämistä, niin omapa on vikansa. Et ole Jeesus! Sinun ei tarvitse kantaa kaikkia maailman syntejä ja ennakkoluuloja. ;-)

Osaako joku kertoa, vaikuttaako varapuheenjohtajan vaihtuminen asian käsittelyyn mitenkään? Tarkoittaako se, että valiokunnan jäsenmäärä pysyy samana mutta Lars-Erik Gästgivars vaihtuu johonkuhun aloitetta kannattavaan? Eli nyt kun 17 jäsenestä kuulemma kannattaa 7 ja vastustaa 10, niin tilanne olisi 8-9. Onko sillä asian kannalta käytännön merkitystä?

Joskus harvinaisissa tapauksissa trollia kannattaa ruokkia. Koska keskustelua kuitenkin seuraa useampi ihminen, niin on hyvä julkisesti ampua alas älyvapaat provosointiperustelut.

Löysin sattumalta niin hyvän puheenvuoron, että kaikkien kannattaisi se lukea.

Anette Karlsson kirjoittaa puheenvuorossaan "Suomi viimeisenä Pohjoismaana maaliin!" muun muassa:
"Tasa-arvoinen avioliittolaki ei heikennä avioliittoinstituutiota eikä se pakota kirkkoja toimimaan periaatteidensa vastaisesti. Tasa-arvoinen avioliittolaki on merkki siitä, että vihdoinkin Suomi, samoin kuin muut Pohjoismaat, ovat siirtyneet 2010-luvulle ja arvostamme ihmisiä yksilöinä entistä enemmän."

http://anettekarlsson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/110031-suomi-viimeisen%C3%A4-pohjoismaana-maaliin

Totta on, että rangaistavuuden poistuttua 70-luvun alussa oli homomiehiä, joiden asenteena oli helpotuksenhuokaus: nyt saamme olla rauhassa keskenämme ilman, että joku tekee rikosilmoituksen.

Mutta yhteiskunnallisesti orientoituneille homoille ja lesboille dekriminalisointi oli vain ensimmäinen etappi, josta jatkaa eteenpäin.

Päivi Räsänen on muun muassa eduskunnan pöntöstä mainostanut Setan tarkkaan laadittua, johdonmukaista strategiaa asioiden vyöryttämisestä eteenpäin ja etenemisestä tavoitteesta toiseen. Päiviä on kiittäminen hänen antamastaan tunnustuksesta, joka kuitenkin on yliarvioivaa.

En itse esimerkiksi osannut ajatella syksyllä 1970, kun eduskunta hyväksyi rikoslain 20. luvun muutosksen - dekriminalisoinnin -, että kaksi vuosikymmentä myöhemmin aloittaisimme kampanjan parisuhdelaista. Syrjinnän ehkäiseminen silloin oli seuraavana askeleena mielessä.

Mutta etapista toiseen tässä on edetty. Siinä Päivi on oikeassa.