Nin rasistiselta kuin tämä kuullostaakin, niin herran väitteissä linee hiukan perää. Afrikkalaiset saattavat olla älykkyydeltään valkoihoisia heikompia, koska he eivät ole saaneet tarpeeksi ravintorikasta ruokaa. Aivan samalla tavalla valkoihoinen tyhmentyy, jos sukupolvesta toiseen jatkuu ravintoaineiden puute.
Jaa että tummaihoisilla vahvempi lipido? Tämä väite pitää omien kokemuksieni perusteella täysin paikkaansa! Fakta on myös se. että tummaihoiset ihmiset tulevat aikaisemmin sukukypsiksi kuin valkoihoiset.
Minkä lisäksi koulutus, ympäristö yms vaikuttaa mitattavaan älykkyysosamäärään.
Se on ihan todellinen havainto mitä on tehty että keskimäärin mustat saavat huonompia lukemia älykkyystesteissä kuin valkoiset. Se mitä tuosta havainnosta pitäisi päätellä on sitten ihan eri juttu...
Mun serkun äö on mensan mukaan 135 eli parempi kuin 99 % Suomalaista. Koulussa hän oli ongelma-oppilas keskittymisvaikeuksineen etc ja hänen paras keskiarvonsa oli 8.3 . Peruskoulun jälkeen hän muutti USA:n ja pelaa ammatikseen lätkää. Hänen yleissivistyksensä ei koskaan ollut edes "normaalilla" tasolla. Se siitä Mensan älykkyystestista. Olen myös itse suorittanut kyseisen testin vanhempieni pakottamana, tulokseksi sain98 mikä on about Suomalaisten keskiarvo. Koulussa huonoin keskiarvoni oli 9.8 , ylppäreissä kirjoitin 6 laudaturia. Mensa testi on mielestäni täysin perseestä. Jos se nyt jotakin mittaa, niin matemaattista päättelykykyä . Kuinka älykkyyttä sitten tulisi testata? Ehdotan palikkatestien comebackia :-)
Tieto ei ole sama kuin äly. Jos yleissivistykselliset asiat eivät kiinnosta, niitä ei opi. Se ei tarkoita, etteikö henkilön päättelykyky voisi olla loistava. Peruskoulu on niin helppo, että normaaliälyllä varustettu selviää siitä läpi hyvin arvosanoin ahkeruudella ja motivaatiolla, toisaalta se on myös niin helppo, että nopeasti asiat hahmottava pitkästyy kuoliaaksi ja alkaa helposti häiriköidä. Opetus tapahtuu siellä tietenkin sen mukaan, mikä sopii valtaosalle ihmisistä, eli ne aikuisena n. öo:n 100 omaavat, se ei sovi henkilöille, joiden ajattelu on selkeästi hitaampaa tai nopeampaa kuin ihmisten keskimäärin. 135 ei kylläkään ole mitenkään erityisen korkea tulos, eihän sillä pääse vielä edes sinne Mensaan jäseneksi.
Älykkyys on sisäsyntyinen taipumus, yleissivistys on opittu taito. Aika monelle tulee yllätyksenä, ettei Mensan jäsenistö suinkaan ole pelkkiä professoreita ja tohtoriksi väitelleitä, koulutustaso ei kerro älykkyydestä. Putkimies tai postinkantaja voi olla akateemikkoja paljon älykkäämpi, vaikka hänen elämänvalintansa ja kiinnostuksenkohteensa ovatkin toisenlaiset. Kiinnostuksenkohteet tai mielipiteet eivät ole älykkyydestä riippuvia asioita.
Armeijassa meidät jokainen testattiin aikoinaan jollakin älykkyystestillä. Tuloksia ei meille koskaan kerrottu, mutta käsittääkseni testin tulokset kulkevat kantakortin mukana. Pataljoonassa oli yksi kaveri kaukaa pohjoisesta. Hän ei osannut lukea eikä kirjoittaa. Testi meni tietenkin kurjasti häneltä. Tuolla kyseisellä kaverilla ei minun mielestäni ollut älykkyydessä yhtään mitään vikaa.
Älykkyys ja elämässä pärjääminen ovat eri asioita.
Kesäpoika, itse asiassa peruskoulu on niin helppo, ettei siellä tarvita edes ahkeruutta saatika motivaatiota päästäkseen sieltä hyvin arvosanoin. Samoin lukio. Nimim. Lukio lukematta läpi.. ;)
Nojoo, älykkyystestejä voidaan kritisoida monestakin syystä (itse en ole mitään Mensan testejä tehnyt, mutta varmaan saisin ihan hyvän lukeman, abstrakti ajattelu ja kuvioiden pyörittely sujuu hyvin).
Siinä mielessä on ihan hyvä puhua vaikka niistä eri sosiaaliluokkien, etnisten ryhmien yms. erilaisesta testautuvuudesta että samalla voidaan pohtia mitä se älykkyys oikein on, voiko sitä testata ja miten, onko nykyisissä testeissä mieltä, mikä on sen ympäristön vaikutus ja mitä sille pitäisi tehdä. Jos ei ole mahdollisuutta kunnolliseen koulutukseen tai edes monipuoliseen ravintoon, niin se heikentää mahdollisuuksia saavuttaa oma älyllinen potentiaalinsa, ja näin edesauttaa tilannetta että köyhät pysyvät köyhinä.
Luin joskus tutkimuksesta, jossa slummiolosuhteista huostaanotettuja lapsia oli testattu älykkyystestein. Tulokset olivat selkeästi ikäistensä keskiarvoa huonommat. Samat lapset testattiin myöhemmin uudelleen heidän asuttuaan vakaissa olosuhteissa sijaisperheissä ja tuona aikanat he olivat kehittyneet testituloksissa normaalille tasolle. Arvoitukseksi jää, mahdollistiko vakaampi elämä paremman kehityksen (jonka päätelmän tutkimuksen tekijä oli tehnyt) vai oliko kehitysaste kokoajan sama, mutta vakaammat olosuhteet mahdollistivat tasa-arvoisemman testattavuuden. On selvää, että sekasorron keskellä jatkuvassa nälässä tai väkivallan kierteessä elävän ihmisen on vähän hankala keskittyä kuviotestiin, kun hänet siihen äkkiä tempaistaan.
Mä olen ajatellut, että älykkyys on nimenomaan taipumus. Jokaisella on omalle älylleen synnynnäinen yläraja, korkein äo, jonka hän voi elämässään saavuttaa. Eletystä elämästä riippuu, saavuttaako henkilö oman täyden rajansa vai ei. Silti on täysin mahdollista, että joku on älykkäämpi kuin toinen, vaikka älykkäämpi ei olisi edes saavuttanut omia rajojaan ja vähemmän älykäs on. Niin tai näin, älykkyyden yläraja ja ihmisen kehitysolosuhteet ovat ihmisestä itsestään riippumattomia tekijöitä.
Tässä rotujen välisessä älykkyysvertailussa mua häiritsee kovasti se, että jossain rivien välissä elää voimakkaasti ajatus, että mikäli jokin rotu on vähemmän älykäs kuin toinen, se tarkoittaa heidän olevan jollain tavoin vähemmän arvokkaita ihmisiä. Ei ihmistä voi arvottaa tärkeäksi ja vähemmän tärkeäksi minkään hänessä olevan ominaisuuden perusteella, oli se sitten ihonväri tai äly. Kumpikin on aivan yhtä huono peruste. Ehkä juuri tämä ajatus älykkyyden ja tärkeyden vääjäämättömästä liitosta tekee rotujen välisten erojen vertailusta niin suuren tabun.
Samoin se tekee tabun eri yksilöiden välisen älyn vertailusta. Osaisitko itse olla tuntematta alemmuutta, mikäli tietäisit vieressäsi seisovan olevan huomattavasti älykkäämpi kuin itse olet? Aika moni ei osaa. Silloin on puolustautumiskeinona tapana joko lytätä älykkyystestit ja niiden mielekkyys, tai yrittää lytätä se älykkäämpi ihminen persoonana maanrakoon. Aika moni hyvät tulokset äo-testissä saanut oppiikin pitämään suunsa visusti kiinni omasta tuloksestaan, koska se herättää niin suurta vastustusta ympäristössä. Hyvästä testituloksesta kertominen mielletään hyvin helposti itsen ylentämiseksi, vaikka sellaiseen ajatteluun ei ole mitään perusteita. Älykkyyden osa-alueet ovat ominaisuuksia siinä missä pituus, hiustenväri tai puheliaisuuskin ovat, eivät uhka kenellekään.
Mistä nousee ajatus, että ollakseen yhtä hyviä, kaikkien pitäisi olla samanlaisia?
Mensa kertoo seuraavaa: "Oma älykkyys voi kuitenkin monelle olla arka paikka. Sellainen luulo on yleinen, ettei oman älykkyyden tasoon voi vaikuttaa tai että vain huippukouluja käyneillä on mahdollisuus saavuttaa korkea älykkyys. Tutkijat ovat jatkuvasti keskustelleet älykkyyden olemuksesta ja vallalla olevan teorian mukaan älykkyys muodostuu puoleksi geneettiseltä pohjalta ja puoleksi riippuu siitä, millaisessa ympäristössä ihminen varttuu ja elää.
Ihmisarvo ei kuitenkaan riipu älykkyysosamäärästä. Huippuälykkyys ei läheskään aina korreloi elämässä menestymisen kanssa. Joidenkin tutkimusten mukaan vähän keskimääräistä älykkäämpi menestyy elämässä paremmin kuin huippuälykäs. On myös muistettava, että älykkyyden lajeja on useita. Mensan testi mittaa yleisälykkyyttä eli g-faktoria. Joku älykkyystestissä heikommin menestynyt voi olla huippukyky jonkin älykkyyden lajin osa-alueella.
Tieto älykkyysosamäärästä voi auttaa ihmistä. Tunnetaan useita tapauksia, joissa luokan häirikkö on osoittautunut älykkääksi lapseksi, joka vain tarvitsee virikkeitä rauhoittuakseen. Lapsi ei voi saada sitä viestiä ympäristön tajuttavaksi, etteivät muut ymmärrä hänen sanomaansa siksi, että hän on älykäs, kun jotkin pitävät innokasta lasta häirikkönä. Älykkyys on itsevarmuuskysymys niin hyvässä kuin pahassa. Itsensä testaaminen antaa varmuuden omasta älykkyydestä."
Mä korjaan tässä samalla edellistä viestiäni: Mensan jäsenyyteen oikeuttaa äo 135, raja on 131. Mä muistelen rajan olleen aiemmin 148. Mensa on siirtynyt käyttämään uutta testiä elokuussa 2007, jonka tuloksen keskijakauma on eri kuin edellisen. Vaadittu älykkyystaso on siis edelleen sama, jäseneksi pääsee älykkäin 2%, mutta nyt tuota tasoa kuvaava numero on vain muuttunut.
Älykkyystesti mittaa ajattelun loogisuutta ja nopeutta. Mä väitän omaan kokemukseen pohjautuen, että niillä kyllä on väliä, ja että älykkään ihmisen voi tunnistaa keskustelussa, joskaan ei aina. Mielipiteet, arvot tms. eivät mittaa älyä sellaisenaan, mutta niiden syntyyn johtavan ajattelun loogisuus mittaa. Niinpä mielipide ei kerro älystä, mutta perusteet kertovat. Tosin on mahdollista että henkilön sosiaaliset ja itseilmaisulliset taidot ovat heikot, eikä hän osaa selittää perusteitaan sanoin ymmärrettävällä tavalla. Verbaalista tai sosiaalista lahjakkuutta Mensan testit eivät mittaa, koska ne ovat älykkyyden osa-alueina voimakkaasti riippuvaisia opituista asioista.
Elämässä menestymiseen sosiaaliset taidot ja sosiaalisuudessa menestyminen vaikuttavat olennaisesti. Ehkä siihen perustuu se, miksi huippuälykäs ei menesty elämässä yhtä hyvin kuin vähän keskivertoa lahjakkaampi, ihmisillä tosiaan on taipumus ärtyä "liiasta" älystä, varsinkin jos ajattelu on kovin nopeaa. Sosiaalisuudessa nopeat, osuvat vastaukset tulkitaan jossain määrin hyökkääväksi käytökseksi ja jos keskustelukumppanin on vaikea pysyä toisen ajatelun perässä, se ei edistä hyvien sosiaalisten suhteiden syntyä.
Mitä rotujen välisiin älykkyyseroihin tulee, on koko ajatus minusta vähän oudosti kasattu. Älykkyys ei ole mikään yksi asia, se koostuu monesta osa-alueesta, jotka tuskin periytyvät tai kehittyvät yhtenä nippuna. Älykkyydestä puhuttaessa tarkoitetaan yleensä sitä, että samassa ihmisessä on hyvin kehittyneenä monta älykkyyden osa-aluetta yhtä aikaa. Se voi vaatia monien älyyn edullisesti vaikuttavien geenien kasaantumista sukupolvien takaa yhteen henkilöön tavalla, jota ei välttämättä hänen suvussaan ilmene taas pitkään aikaan. Kaikki samaan rotuun kuuluvat ei suinkaan ole samaa sukua.
