Tärkeät asiat ja hallituskysymykset

Vihreiden Ville Niinistö ilmoitti maanantaina, että puolue lähtee hallituksesta, jos ydinvoimalupa hyväksytään. Näppärästi pois hallitusvastuusta oppositioon seuraavia eduskuntavaaleja silmälläpitäen. Se lienee sitä poliittista peliä. Niinistö sanoi, että yksi puolueen ehdoista hallitukseen mukaan lähtemiselle oli se, ettei uusia lupia myönnetä tällä vaalikaudella.

Kysyn vaan, että miksi yhtenä ehdoista ei ollut tasa-arvoisen avioliittolainsäädännön ottaminen hallitusohjelmaan. Oi miksi? Kenpä kertoisi?

Onko niin, että Vihreille - sen paremmin kuin muillekaan hallituspuolueille - avioliittolain uudistaminen ei sittenkään ole ollut niin keskeinen kysymys, että sen vuoksi kannattaisi sittenkään laittaa mitään sen suuremmin peliin? Ehkä Vihreissäkin on vain laitettu asioita tärkeysjärjestykseen?

Minulla ei ole vastausta, vaikka minulla Vihreiden jäsenkirja onkin. Olen monta kertaa taivastellut joitakin Vihreitä loputtomasta kulttuurinpalvonnasta ja ylirakastamisesta, ihmeellisestä haihattelusta ja puiden halailusta. Kaikki tuntuu välillä olevan silkkaa päivänpaistetta, pesupähkinää ja ympäristöystävällistä, jopa niin paljon, että olen miettinyt, elääkö heistä kukaan ns. normiarkea.
Muutakaan puoluetta en kuitenkaan osaa itselleni valita.
Toisaalta olen samaa mieltä, että ei Fennvoimalle, ja kuinka arveluttavan kuvan se antaa, että samaan aikaan on talouspakotteita Venäjää vastaan - ja sitten tämä Fennovoima.
Toisaalta taas, miksi ei avioliittolakia todellakaan nostettu ns. kynnyskysymykseksi.

Yleisesti ottaen itselläni ei ydinvoimaa kohden ole mitään suuntaan tai toiseen mutta kyllä suomalaisomistus pitäisi olla enemmistössä.

Vihreät eivät voi olla hallituksessa kääntämättä takkiaan kunnolla jos ydinvoimalan lupa tulee vaalikaudella koska olivat sitoutuneet että hallituksessa ei tule lisää ydinvoimala päätöksiä. Ydinvoiman vastustus on vihreiden ydinkysymyksiä mutta tasa arvoinen avioliitto laki ei ole, tosin voi olla että saattoi jotkut uskoa että sen saisi läpi vaikkei ole hallituksen ohjelmassakaan.

Periaatteessa voi laskea taktiikaksi erota hallituksesta mutta ei puolue voi ydinkysymyksistään tinkiä, ihan sama jos rkp lähtisi hallitukseen joka kannattaisi pakkoruotsin poistamista tai perussuomalaiset Eu tukia jakelemaan kreikalle(minkä takia eivät lähteneet hallitukseen jytkyn jälkeen).

Vastaus on yksinkertainen. Hallitusneuvotteluissa vuonna 2011 vihreät sai hallitusohjelmaan kirjauksen, ettei uusia ydinvoimalupia myönnetä. Vihreät sen sijaan ei saaneet sinne kirjausta tasa-arvoisesta avioliittolaista, koska kokoomukselle oli tärkeää saada kristillisdemokraatit tasapainottamaan hallituksen valtasuhteita.

Lienee tolkullisempaa yrittää saada mahdollisimman paljon omia tavoitteita läpi hallitusohjelmaan kuin heittää pyyhe kehään jo ennen lähtöruutua. Lisäksi minusta on kohtuutonta syyllistää tasa-arvoisen avioliittolain kannattajia päähallituspuolueen prioriteeteista.

Niin, ydinvoimakysymys taisi olla Vihreille se syy, miksi oltiin jo kävelemässä ulos silloin hallitusneuvotteluissa. Tai vähän jo käveltiinkin. Avioliittokysymys ei ehkä näyttäytynyt sen mittaluokan asiaana, että siitä olisi kannattanut vääntää.

Jos valittavana on kaksi kynnyskysymystä, tasa-arvoisen avioliittolain säätäminen tai myönteisen ydinvoimalapäätöksen estäminen, yleisen edun nimissä jälkimmäinen on ilman muuta asetettava tärkeys- ja kiireellisyysjärjestyksessä etusijalle. Jos nimittäin ydinvoimalapäätös on kerran mennyt läpi, sen pyörtäminen on käytännössä mahdotonta. Tehty mikä tehty.

Tasa-arvoinen avioliitto taas on ilman muuta tulossa, jos ei ennemmin niin sitten myöhemmin. Sen näkee sokea Reettakin vaikka otsaluullaan (Lipposta ja Tynkkystä mukaillen).

Onko siis jatkossa pitäydyttävä arvostelemasta etenkin perussuomalaisten suunnalta kuuluvaa jaottelua tärkeisiin asioihin ja epätärkeisiin asioihin? Jälkimmäisiin ovat pistäneet esimerkiksi hlbti-aihepiiriin liittyvät asiat.

Tähän tällä viikolla käsiteltävään ydinvoimapäätökseen en suoranaisesti ota kantaa, mutta noin yleisesti olen sitä mieltä, ettei ydinvoimasta tai sen lisärakentamisestakaan pitäisi ainakaan luopua.

Mustakin on aika eri mittakaavan asioita fission käyttö suomalaisessa energian tuotannossa ja tasa-arvoinen avioliittolaki.

Edellisellä on kytköksiä koko pallon biosfäärin suhteen, jälkimmäisellä lähinnä yhden ihmisryhmän sosiaalisen aseman suhteen.

Mutta en ole koskaan ollut puolueen jäsen, joten lienen jäävi ottamaan kantaa sen suhteen, mihin Vihreät-niminen puolue keskittyy.

Perussuomalaisten harrastama jaottelu tärkeisiin ja vähemmän tärkeisiin asioihin tarkoittaa yleensä sitä, että he haluavat jättää omasta mielestään vähemmän tärkeät asiat kokonaan käsittelemättä sillä verukkeella, että kaikkia heidän tärkeämmiksi luokittelemiaan ei ole vielä saatu päätökseen. Sitä saa ilman muuta arvostella, kuten tietysti kaikkea muutakin.

Siitä huolimatta on oikeasti tärkeys- ja kiireellisyysluokaltaan eritasoisia asioita. Ne eivät kuitenkaan normaalisti sulje toisiaan pois. Jos valintatilanne tulee eteen, esimerkiksi kokoomusvetoisissa hallitusneuvotteluissa, silloin on luonnollisesti asetettava etusijalle se tärkeämpi ja lykättävä vähemmän kiireellinen asia tulevaisuuteen.

En tunne minkäänlaista periaatteellista tarvetta puolustella vihreiden päätöksiä. Olen heidän ehdokastaan muutaman kerran elämäni aikana äänestänyt - useimmiten kuitenkaan en. Tässä asiassa vain näyttää siltä, että heidän linjansa on kerrankin ainakin siedettävän johdonmukainen.

smo kirjoitti: "Kysyn vaan, että miksi yhtenä ehdoista ei ollut tasa-arvoisen avioliittolainsäädännön ottaminen hallitusohjelmaan. Oi miksi? Kenpä kertoisi?"

Kristilliset asetti sen kynnyskysymykseks, ei Virheet. Jos avioliittolaki hyväksytään, kristilliset lähtee hallituksesta. Jos ydinvoimalupa hyväksytään, Virheet lähtee hallituksesta. Tuubin hallitus on ehtiny olla pystyssä vasta muutaman kuukauden.

Ei hallitusohjelmalla pystytä eikä edes pyritä kahlitsemaan eduskuntaa mihinkään päätöksiin tai päättämättä jättämisiin.
Hallitusohjelmassa on sovittu kristillisten vaatimuksesta siitä, että hallitus ei tuo esitystä tasa-arvoisesta avioliittolaista eduskuntaan. Jos eduskunta sen hyväksyy muuta kautta tulleena (mitä nyt meneillään oleva prosessi tarkoittaa), ei kristillisillä ole nokan koputtamista.

Mun mielestä vihreät toimivat nyt linjansa mukaisesti, jos jättävät hallituksen. Toki tässä on selvää vaalitaktikointiakin ja uppoavasta laivasta yleensä kannattaa hypätä pois.. Tästä ydinvoimalahankkeesta oon samaa mieltä, että en haluaisi Suomeen venäläistä ydinvoimalaa, siis venäläsiten omistamaa. Mitä tulee avioliittolakiin, kokoomus olisi voinut tehdä asiasta kynnyskysymyksen, varsinkin kun monet kokoomuspolittikot esim Stubb, Männistö ja TVsta tuttu Pelkonen profiloituivat tässä asiassa ennen vaaleja ja moni äänestäjä saattoi kuvitella kokoomuksen tätä asiaa erityisesti ajavan. Nyt kuitenkin lakivaloikunnassa asia näyttää jämähtäneen juurikin kokoomuslaisten toimesta. Minua ihmetyttänyt koko ajan tälläkin foorumilla takertuminen perussuomalaisten kantoihin tässä asiassa, kun suuri suvaitsevaisuuspuolue kokoomus yhdessä vihreiden ja toisen suuren demareiden kanssa on hallituksessa ja eduskunnan enemmistössä. Sinänsä tämä avioliittolaki ei ole edes niin iso tasa-arvo-ongelma kuin miesten pakollinen asevelvollisuus, mutta yhdelläkään puoleella ei näytä olevan munaa puuttua siihen.

Kristillisillä on äänioikeus eduskunnassa, joten kristillisillä on asiaan nokan koputtamista. Sitä paitsi, ei oo ollenkaan sanottuu, et homoliittolaki hyväksyttäs.

Eli... voimme todeta, ettei avioliittokysymys näyttäydy joidenkin muiden kysymysten rinnalla ihan yhtä tärkeänä. Ja että jotkut ratkaisut ja prioriteetit ovat perusteltuja, jotta jokin asia tulisi turvatuksi - vaikkapa sitten jonkin muun asian kustannuksella.

Pakeneeks Virheet vastuuta, jos ne jättää hallituksen? Vai oliks se niin, et vaan Persut voi "paeta vastuutaan" jättäytymällä ulos hallituksesta, joka ei vastaa niiden arvomaailmaa.

Tietyn asian "tärkeys" eli sen yleinen merkittävyys on jokaisen arvioijan omassa harkinnassa.
Toinen aspekti on asian kiireellisyys, joka voidaan mitata myös objektiivisin perustein esimerkiksi sillä perusteella, onko asiaa mahdollista lykätä vai onko myöhemmin itse asiassa jo liian myöhäistä. Ydinvoimapäätöstä ei saa tekemättömäksi (ainakaan järkevin kustannuksin) sen jälkeen, kun se on lopullisena tehty. Avioliittolain uudistus pysyy tekemättömänä niin kauan, kunnes se tehdään, mutta silti se on koko ajan tulossa lähemmäksi.

Valitettavasti hallitusneuvotteluissa vihreiden mielipiteellä tasa-arvoisesta avioliittolaista ei ollut painoarvoa. Puolueella oli mahdollisuutena joko 1) osallistua Kataisen hallitukseen, joka ei esitä avioliittolain muuttamista tai 2) olla osallistumatta Kataisen hallitukseen, joka ei esitä avioliittolain muuttamista.

Minusta on edelleen tolkullisempaa maksimoida käytettävissä oleva valta ja siten yrittää edistää joitain tavoitteitaan kuin jäädä suoraan oppositioon räksyttämään. Tämä ei tarkoita sitä, etten olisi surullinen siitä, ettei tasa-arvoisesta avioliittolaista tullut hallituksen esitystä.

Jos siitä välttämättä haluaa syyttää jotakuta, niin minusta johdonmukaisempaa on syyttää lain vastustajia kuin sen kannattajia.

Jolloin taas tullaan siihen, että pitääkö valokeila suunnata kokonaisiin puolueisiin vaiko jaa/ei-nappia painaviin yksilöihin.

Neuvoteltaessa hallituskysymyksistä sitä nappia painavat eri voimalla hallituksen muodostaja puolueineen kuin hallitukseen pyrkivät muut puolueet. Muodostettaessa nykyistä hallitusta sen alkuperäisessä kokoonpanossa tuo painokkain päätösvalta oli kokoomuksen puheenjohtaja Kataisella, joka teki valinnat muiden hyväksyttäviksi tai hylättäviksi.

Nythän meillä on tiettävästi vallassa enää toimitusministeristö, joka panee toimeen aiemmin tehtyjä päätöksiä mutta pesee vaalien alla kätensä niiden sisällöstä.

Lain vastustajien — puhumattakaan sen kannattajien — syyttämisen sijaan pidän tehokkaampana tapana tukea lain ja ylipäänsä arvoliberalismin kannattajia puolueesta riippumatta. Jos kampanjointi ei innosta, niin pienen rahalahjoituksen tekeminen on kannatettava keino.

Janne Hakkarainen kirjoitti: "Valitettavasti hallitusneuvotteluissa vihreiden mielipiteellä tasa-arvoisesta avioliittolaista ei ollut painoarvoa."

Ei noin pienellä puolueella kuulukaan olla painoarvoo.

Kokoomuksella on tässä suhteessa merkittävä vastuu ensisijaisesti äänestäjille. Kysymystä tasa-arvoisesta avioliitosta voisi tarkastella byrokratian vähentämisen kannalta, jota tänään vedettiin esille sekä säästö-, että tehostamiskeinona. Monta päällekkäistä järjestelmää kuluttaa turhaan resursseja.

Loistavaa polikointia!

Vihreät varmasti myös päättivät lisäyduinvoiman rakentamisesta vain siksi, että saattavat jättäytyä hallituksesta juuri ennen vaaleja!


*Ironometer saattaa osoittaa vihreää...

Omalta osaltani tämä on tosiaan aika tarkoitushakuista. Haluaisin nimittäin ihmisten havahtuvan oikeasti siihen, että vaikkapa hlbti-asiat ovat yhtäällä korostetummin agendalla, niin silloinkin ne voivat jäädä muiden asioiden jalkoihin, vaikka halua olisikin parantaa asioiden tilaa. Milloin mistäkin syystä.

Ihan oikeasti olennaisinta olisi tarpeen näiden asioiden osalta unohtaa poliittiset jakolinjat ja etenkin lakata luomasta hlbti-aihepiirin kohdalle sellaisia - sillä nuo rajat ovat haitaksi asian menestykselle. Pitäisi haastaa aihepiiriin liittyviä virheellisiä otaksumia, perusteettomia väitteitä ja kohdentaa valokeila väärää tietoa levittäviin yksilöihin. Pitäisi lakata politikoimasta hlbti-asialla.

Tämä ei tietenkään muuta miksikään sitä tosiasiaa, että vaalit lähestyvät ja yksi puolue jo loikkasi veneestä. Toista loiskahdusta odotellaan.

Poliittisilla asioilla politikointia on vaikea välttää.
Ei ole yllättävää, että hallituksesta liukenee pienpuolueita, jotka jo alusta alkaen joutuivat tekemään suurimpia myönnytyksiä päästäkseen jättämään edes vähäisen puumerkkinsä tehtäviin päätöksiin. Sen sijaan tuskin kukaan osasi kolme ja puoli vuotta sitten aavistaa, että myös hallituksen pääpuolueet vaihtaisivat hallituksessa istuvat keulakuvansa aivan uusiin kasvoihin vielä vajaa vuosi ennen seuraavia vaaleja. Luottamus siihen, että äänestäjien muisti on lyhyt, elää vahvana puoluekentän laidasta laitaan - eikä valitettavan todennäköisesti mitenkään turhaan.

"Omalta osaltani tämä on tosiaan aika tarkoitushakuista.2

Samanlaista värikästä aloitusta tuskin näkee vaikkapa Sinertävistä (KoK)..?


Politikointia tämäkin.

Pitäisi pyrkiä ennenaikaisiin vaaleihin, mikäli tasa-arvoinen avioliittolakialoite ei etene.

Rubix kirjoitti: "Pitäisi pyrkiä ennenaikaisiin vaaleihin, mikäli tasa-arvoinen avioliittolakialoite ei etene."

Tollasen syyn takii?

Siitähän tässä on keskusteltu koko ketju. Persuilla on ollu paljon mitättömämpiä syitä, mutta tähän ne vois oikeesti sitoutua.

Rubix kirjoitti: "Siitähän tässä on keskusteltu koko ketju. Persuilla on ollu paljon mitättömämpiä syitä, mutta tähän ne vois oikeesti sitoutua."

Onks Suomelle vahingollisten tukipakettien vastustaminen mitätön syy?

Persut vois tehdä välkysymyksen tasa-arvoisesta avioliittolaista,, johon vasemmistoliitto ja vihreät tulis mukaan silloin, kun Junger on myöhässä.

Kyllä tollanen välikysymys kannattaa jättää Virheille.

Mielestäni vihreät ovat koko ydinvoima-asiassa niin pahasti hakusessa, että voi että...
Ydinvoimahan on sitä ainoaa todistettavasti ympäristöä saastuttamatonta voimantuotantoa.
Turpeet, kotitalousjätteet ja metsänhakkuista jäljelle jääneet risut ja kannot pelleteiksi puristettuina vaan voimaloihin palamaan ja energiaa tuottamaan.
Jos perkele Wienin keskustassa on jätevoimala (nätisti koristeltu muuten) joka ei tuota yhden yhtä saastehiukkasta suodattimiensa takia, niin miksi ei meillä? Turvekin on uusiutuvaa...

Vähenisi myös tuo venäjästä riippuvaisuus. (venäjä tietoisesti kirjoitettu pienellä halveksunnan vuoksi)

Kraftwerkin lyriikoita lainatakseni: "Fukushima, Chernobyl, Harrisburg, Sellafield, Hiroshima..."

Loviisa ja Olkiluoto.
Eipä ole pahempia katastrofeja sattunut...

Herätkää viherihmiset nyt herran tähden!
Ydinvoima on puhtainta energiaa, jota voimme tällä hetkellä tuottaa. Kaikki muu vaihtoehtoinen energia aurinkovoima mukaanlukien on vielä niin piirustuspöydällä, ettei siitä riitä ratkaisuksi.

"Ydinvoima on puhtainta energiaa, jota voimme tällä hetkellä tuottaa. Kaikki muu vaihtoehtoinen energia aurinkovoima mukaanlukien on vielä niin piirustuspöydällä, ettei siitä riitä ratkaisuksi."

Suomen ydinvoimapäätökset parin vuosikymmenen ajalta ovat tuottaneet pyöreät nolla megawattituntia sähköä. Samaan aikaan Ruotsi ja Tanska ovat viidessä vuodessa rakentaneet yhteensä Fennovoiman vuosituotannon verran pelkästään tuulivoimaa.

Vaikka tämän ketjun aihe ei ole energiapolitiikka, niin silti... Tuulivoima on ihan hyvää voimaa (paitsi kuka suojelisi esimerkiksi roottorin lapoihin törmäileviä viattomia tipusia) ja aurinkovoimakin, kunhan tulevat taloudellisesti mielekkäällä hinnalla hyödynnettäväksi. Se, että rakenteilla olevan ydinvoimalan synnyttämisprojekti on ollut kaaos, on aika populistinen ja köykäinen argumentti ydinvoimakeskustelussa. Eikä kai Hiroshimassa ole ydinvoimalaa? Ydinpommin ja ydinaseen rinnastaminen on myös aika kyseenalainen argumentti.

Vaan... viheriä vaalitemppu on nyt tehty. Tärkeään asiaan on puututtu asian vaatimalla ankaruudella. Vähemmän tärkeään yhdenvertaisuuskysymykseen ei konkreettisia paukkuja viitsitty pistää.

"Vähemmän tärkeään yhdenvertaisuuskysymykseen ei konkreettisia paukkuja viitsitty pistää."

Mutta onneksi meillä on vaalitemppuja tekevä Kokomus, joka jaksaa olla puolesta ja vastaan! On muuten aika naiivia ajatella että politiikkaan ei kuulu mitään "vaalitemppuja" tai populisia harrastaisi muut puolueet kuin populistipuolueet. Vihreät kuitenkin ensisijaisesti vihreitä arvoja ajava puolue, joskin vihreys ja muut sen esiintuomat agendat, kuten yhdenvertaisuupolitiikka ovat vuosien saatossa tulleet myös muiden puolueiden asialistoilille. Hyvä niin.

Edelleen on aivan totta, ettei vihreät asettaneet tasa-arvoista avioliittolakia kynnyskysymykseksi hallitusneuvotteluissa. Jos olisi, niin Katainen olisi näyttänyt vihreille ovea jo kesällä 2011.

Vihreiden jäsenenä, puolueen puoluevaltuuskunnan varajäsenenä ja oululaisena kaupunginvaltuutettuna iloitsen, että hallitukseen osallistuttiin siitä huolimatta, koska monta vihreästä näkökulmasta hyvää asiaa saatiin edistettyä. Kaikkien tavoitteiden saavuttamista samalla kertaa pienpuolueen ei edes kannata yrittää, jos se haluaa saavuttaa ylipäätään mitään.

Ja edelleen: jos jotakuta haluaa arvostella tasa-arvoisen avioliittolain takkuilusta, niin johdonmukaisempaa on kohdentaa kritiikki lain vastustajiin kuin sen kannattajiin.

PS. Tuulivoimaloihin kuolee satoja lintuja vuodessa. Rakennusten ikkunoihin satojatuhansia. Tieliikenteessä miljoonia.

Kyllä. Kohdistan arvosteluni sopivassa asiayhteydessä sinne, missä vastustus on. Mutta kohdistan kritiikkiä myös sinne, missä homma on jäänyt puolitiehen. Ettei unohtuisi asioiden suhteellisuus. Ja vuonna 2011 olisi voinut käydä niinkin, että hallitus olisi pakosta ollut aivan toisenlainen, ja hallitusvastuuta olisikin kantanut eräs nimeltä mainitsematon protestihenkinen puolue. Olisi kenties saatu selvä merkki kyseisen kuppikunnan yhteistyökyvyttömyydestä ja joudutettu historian hämärän laskeutumista sen ylle. Nyt kävi niin, että se rakki on saanut räkyttää räkyttämästä päästyäänkin, eivätkä asiat ole oikein tulleet hoidetuksi kunnolla.

Siitä on helppoa olla samaa mieltä, miksi hallituksen muodostaminen oli niin vaikeaa ja miksi tällaiseen hallituskokoonpanoon päädyttiin. Toivon kovasti, että kansalaisaloite tasa-arvoisesta avioliittolaista ehditään käsitellä ja että se hyväksyttäisiin vielä näillä valtiopäivillä. Voi nimittäin olla, että seuraavien vaalien jälkeen hallitukseen päätyy asiaan hyvin nihkeästi suhtautuvia puolueita.

Kolme kuukautta joululomaan ja vaalithan ovat viimeistään sunnuntaina 19.4.

Kohdistan arvosteluni etenkin kokoomukseen, joka pääministeripuolueena olisi voinut ottaa tasa-arvoisen avioliittolain hallitusohjelmaan eikä niin tehnyt. On kummallista että syytetään oppositiota asiasta, jonka hallitus olisi voinut hoitaa. Yleensäkin kait hallituksella on ns valtit käsissään ja pääministeripuolue voi valita kanssapelaajansa. Kokoomus valitsi KD:n tietäen mitä se tarkoittaa. Ei siitä voi syyttää muita puolueita. Kummaliseksi tämä syyttely menee kun sekä kokoomus että vihreät pitivät asiaa vireillä vaalien alla - siinä sitä vaalitemppua oli. Miten kummassa oppositio voisi estää tavallisen lain hyväksymisen? Lain vastustajat vastuvat lakia omasta näkökulmastaan, mutta se ei ole ongelma, ongelma on se, että näennäisesti kannateaan, mutta sitten ei kuitenkaan. Kokoomus on pelannut kaksilla korteilla, ei sen kummempaa. Mutta tietysti kokoomuslaisten on vaikea nähdä asioita muusta kuin omasta virheettömästä ja täydellisestä mielikuvamaailmastaan, jonka mainostoimisto on heille rakentanut.

Avioliittokysymyksen siirtäminen "pois puoluepolitiikasta", tai erilliskysymykseksi tms, palvelee etenkin kokoomusta, joka on asiassa pahasti hajallaan. Kokoomuksen liberaali viesti aihepiiristä ennen vuoden 2011 vaaleja oli taktikkaa, joka sittemmin petti. Vihreät ovat johdonmukaisesti kannattaneet tasa-arvoista avioliittolakia, mutta kokoomusvetoisen hallitusratkaisun puitteissa hanketta ei voinut hallituksessa enää edistää. Aloitetoimenpiteetkin kaatuivat vastustajien suureen määrään eduskunnassa - ja etenkin kokoomuksessa.

Varmaankin aihepiiri on näkyvästi esillä ennen vaaleja, en usko vihreiden jättävän aihepiiriä viestinnässään käyttämättä. Vanhoillisen liiton (ps, kepu, kok) vastapainoksi voi syntyä vapaamielisyyden aalto..

Kokoomuksen menettely avioliittoasiassa vie siltä liberaaleja äänestäjiä. Mutta paluumuuttajia voi tulla persuista ja SFP:n kerrotaan vähästään vuotavan kokoomuksen suuntaan Stubbin takia - tosin Stubbin, Wallinin ja Haglundin profiilit eivät kovasti eroa. Raamattuvyöhykkeellä ruots pohjanmaalla KD voi vuotaa kokoomukseen päin. Joten ei kokoomuksen ehkä kannatakaan kovasti avioliittolakia esillä pitää. Avioliittolaki voi olla kokoomuksella kerrassaan marginaali kysymys. Stubbin varaan voidaan yrittää rakentaa liberaalia markkinakuvaa, mutta sen uskottavuus voi olla helposti tuhottavissa.

Vihreille ja vasemmistoliitolle avioliittolaki voi olla hyvinkin keskeinen, demareillekin jonkin verran.

Minä taas katson, että avioliittokysymyksen siirtäminen "pois puoluepolitiikasta" palvelisi etenkin asian menestymistä.

Lakimuutoksia tekevät kansan äänestämät poliitikot eduskunnassa (ja hallituksessa). Poliitikot kuuluvat puolueisiin ja ajavat, kannattavat tai vastustavat asioita puolueiden johdon valvonnassa ja puolueohjelmien puitteissa. Miten avioliittolain muuttamisen ajaminen - tai sen vastustaminen - voitaisiin erottaa puoluepolitiikasta? Mihin se siirrettäisiin?

Edellä on ilmiselvää haluttomuutta ymmärtää sitä näkökulmaa, jota olen yrittänyt tuoda esiin.

Tämä avioliittokysymys nyt vain on sellainen asia, että se on monissa puolueissa annettu yksittäisten edustajien henkilökohtaisesti harkittavaksi. Niiltä osin se on siis siirtynyt henkilökohtaiseksi asiaksi.

Toki kaikkien asioiden pitäisi olla ihan lain mukaankin kansanedustajalle henkilökohtaisia asioita, ja edustajan pitäisi olla vastuussa vain omille henkilökohtaisille äänestäjilleen. Meillähän äänestetään yksittäistä ehdokasta ja puoluetta suunnilleen 50/50.

Minun katsannossani nyt vaan on niin, että meidän yhteiskuntajärjestelmässämme yhteisiä asioita hoidetaan politiikan kautta. Politiikka huipentuu tasaisin (ja joskus epätasaisinkin) väliajoin pidettäviin vaalehihin, joissa äänestetään pääasiassa poliittisiin puolueisiin sitoutuneita ehdokkaita.

Ihmisoikeus- ja tasavertaisuuskysymykset ovat mielestäni mitä suurimmassa määrin poliittisia arvovalintoja, ja en voi ymmärtää halua sysätä niitä politiikan ulkopuolelle jotenkin kaikesta muusta ihmisten jokapäiväiseen elämään vaikuttavista kysymyksistä erilliseksi kokonaisuudeksi. Jos omaatuntoa kuulutetaan vaikuttamaan päätöksiin "politiikan ulkopuolisissa" asioissa, hetää kysymys, pitäisikö omantunnon kuuleminen sitten sulkea kokonaan pois niitä poliittisia asioita käsiteltäessä?

Samaa mieltä kuin Public Eye. Kyse on lainsäädännöstä yhdenvertaisuudesta jne. Miten tämä voi olla "omatunnon" asia. Se juuri kertoo siitä, että oikeasti ei ole halua käsitellä asiaa asiana muiden joukossa, vaan lakaista se maton alle. Ei lainsäädännössä voi omaatuntoa, moraalia tai arvoja yhtäkkiä erottaa omaksi saarekkeekseen tai voidaanko?. Puolueet kilvan julistavat toimivansa arvojensa pohjalta, mutta ilmeisesti tämä on vaan sanahelinää niin kuin kaikki muukiin. Ilmesesti on "poliittisia" asioita ja sitten "muita" asioita. Ovatkohan esim. varhaiskasvatus, perusopetus tai vanhempainvapaa "polliittisia" tai "omatunnon asioita"?

"Must nyt vain tuntuu tältä", "Sattu huono päivä, ku kissa kuoli" ovat myös hyvin henkilökohtaisia syitä perustella mitä tahansa toimintaa. Jos henkilökohtaisuus on politiikan perusteena, sitä suuremmalla syyllä soisi pääministeri Stubbin ottavan asian nyt esille ja käsittelyyn, koska hän on henkilökohtaisesti ottanut kantaa tasa-arvoisen avioliittolain puolesta. Samoin Rinne ja Haglund? Yhtä huonoja perusteluja on vastustaa tasa-arvoista avioliittoa "yhteiskunnan kokonaisedulla". Kyseessähän on tiedostettu epätasa-arvo ja yleensä näiden kysymysten ratkaiseminen parantaa yhteiskunnan toimivuutta ja lisää hyvinvointia kaikilla. Sitä varten demokraattiset järjestelmät ovat kehittyneet. Liberalismissa yritetään entistä vähemmän asettaa esteitä ihmisten onnen tavoittelulle. Sekä vastuu että vapaus kuuluvat ihmiselle itselleen. Erikoista on, että tässä asiassa heitetäänkin kapuloita rattaisiin. Puolue, joka on sitoutunut markkinatalouden edistämiseen ehkäisee markkinoiden kehittymistä ja ylläpitää byrokratiaa.

Esimerkiksi tämän avioliittokysymyksen edistämisessä ollaan hankalan tilanteen edessä silloin, kun riittävän moni asiaan vaikuttava ei hahmota kysymyksen ihmisoikeuksiin, tasa-arvoon tai yhdenvertaisuuteen liittyvää ongelmaa, vaan ehkäpä vilpittömästi ajattelee nykytilanteen kahden erillisen instituution olevan aivan tyydyttävän ratkaisun - suomeksi: kyseessä ei ole tiedostettu epätasa-arvo.

Pelkillä yhdenvertaisuus- ja tasa-arvopuheilla on vaikea kääntää uusia päitä, koska ne puheet näyttäytyvät vain perusteettomana valittamisena. Tuo Rubixin esiinnostama huomio siitä, että markkinatalouden edistämiseen sitoutuva toimillaan ehkäisee markkinoiden kehittymistä ja ylläpitää byrokratiaa, on puolestaan oikein hyvä: sillä voi haastaa uudistusta jarruttavia.

Toinen asia on sitten se, että kuinka paljon mikäkin taho (tai jotenkin määritellyn tahon osa) on valmis pistämään peliin tilanteen muuttamiseksi suuntaan tai toiseen. Jos annetaan ymmärtää, mutta ei ymmärretä antaa, niin on olemassa ristiriita sanojen ja tekojen välillä.

Tänään eduskunnassa keskustelussa ollut välikysymys eriarvoistumisesta ja pienituloisten toimeentulosta osoitti, kuinka lamaantunutta puoluepolitiikka Suomessa on tällä hetkellä. Hallitus on aivan toimintakyvytön työttömyyden, köyhyyden ja muiden ongelmien edessä eikä oppositiollakaan ole paukkuja uusiin ratkaisuihin. Puolueet kaivavat jo poteroitaan eduskuntavaaleja varten täyttä häkää ja vähät välittävät eriarvoistumisesta Suomessa.

Yksikään edustaja, puolueesta tai eduskuntaryhmästä riippumatta, ei kyennyt tekemään yhteistyötä tai luomaan edes yhteistä visiota päämäärien suhteen. Se on erittäin huolestuttavaa. Tuntikausien liirumlaarum tuntui turhauttavalta ajanhukalta varsinkin, kun huomenna kello 14 alkavan äänestyksen tulos hallituksen luottamuksesta tulee olemaan ennakoitu.

Torstai on kuitenkin toivoa täynnä, sillä valtiovarainministeri Antti Rinne (sd.) tuo oman esityksensä TVO:n ydinvoimalaluvan jatkosta hallitukselle. Se tulee sekoittamaan kvartetin pasmat täydellisesti ja sen vaikutus myös eduskunnan työskentelyyn tulee olemaan merkittävä. Uskon, että molemmat ydinvoimalaluvat tullaan käsittelemään eduskunnassa. Äänestystulos ei sinänsä ole niin tärkeä kuin keskustelun sähköistämä poliittinen ilmapiiri. Uskon että tämän keskustelun ydin tulee säteilemään myös muihin yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Viittaan jnston 23.9.2014, 00:43 kommentissaan esiin tuomiin asioihin.