Kaappihomojen Suomi

Uuden Suomen blogipaljoudessa Arhi Kuittinen totesi, ettei manipulatiivinen valtakeskeinen kirkkokristinusko ole minnekään kadonnut vaikka onkin haalistumassa ihmisten tiedostamisen kautta. Paitsi kokoomuksen, perussuomalaisten, keskustan ja KD:n puoluejyrien joukoissa vahvistumassa.
- Siellä ylimielisyyden hurmos nousee yhä kirkon seksuaalivallan ja valmiin määrittelyn tasapäistävästä hurmoksesta olla ”puhdas” ihminen, määritelty jäsen, omastatunnosta vapautettu muottinukke ja nähdä erilaiset vihollisina, purkaa määrittelemätön ahdistus yhteisön määrittelemiin ”määrittelemättömiin”. Myöhemmin jutussa mainitaan ahdistuneiden itsemurhista. Sellaisia lienee kohdannut monikin tätä ranneliike.netiä lukeva. Lukekaa tämä US-blogi.
http://arhikuittinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/136096-kaappihomojen-suomi

kyllä näitä fundis kaappihomoja on paljon, täälläkin löytyy muutama ;) kaipa he saavat lyhyellä tähtäimellä hyvän olon, vähänkuin jos on kylmä ja kusee housuun:lämmittää hetken ja sitten on vieläkin kylmempi ja ällöttävämpi olo..

itse säälin kaapissa olijoita, mutta onhan se ymmärrettävää kun ei tää suomi ole vielä kauhean suvaitsevainen, varsinkin pikkupaikkakunnilla(kaappihomoja?) ja vanhempien ihmisten sekä äärioikeistolaisten(kaappihomoja?) keskuudessa.

Mä taas puolestani säälin ihmisii, jotka kokee tarvetta julistaa oma seksielämäänsä toisille - tai kuvittelee tietävänsä jotain toisista käyttäjistä pelkkiän nimettömien nettiviestien perusteella. Kukin tyylillään...

Kuittisen blogissa silmään osui erityisesti pari asiaa. "Avioliitto on statusautomaatti, ”onnen” "kiistämätön" todiste yhteisössä eli yhteisön hyväksynnän ehto ja hyväksytyn ylpeyden aihe - katsoa muita alaspäin statusdiskurssissa ylimmän statusaseman kautta." Olen samaa mieltä, ja odotankin innolla (tai paremminkin kauhulla) sitä nokkimisjärjestyksen rakentamista joka seuraa avioliitossa olevien ja muiden välille sitten kun sukupuolineutraali laki saadaan aikaiseksi. Statuksen kohotusta se on LGB-väellekin.

Kuittinen heitti kaappihomojen luvuksi 200 000. En tiedä mistä luku on tempaistu mutta jos oletetaan että ei-heterojen lukumäärä on kuusinumeroinen, miksi tällä hetkellä miespareja on rekisterissä vajaat kahdeksansataa ja naispareja reilu tuhat? Ovatko loput kaapissa? Vannoutuneita sinkkuja vai sinkkuja vasten tahtoaan? tai ehkä luvut kertovat siitä että LGB-ihmisillä ei ole niin suurta tarvetta virallistaa suhteitaan.

niin no suthan kaikki tällä palstalla tietää kaappibiksi. toivonmukaan joskus pääset kaapista ulos :)

ja en tiedä miten seksuaalisuudestaan kertominen liittyy seksielämään tyrkyttämiseen? jos joku tyttö vaikuttaa olevan musta kiinnostunut ja sanon olevani homo onko se muka tyrkyttämistä? tai se että jos kahvipöytäkeskustelussa sanoisi esim "olin mieheni kanssa viikonloppuna elokuvissa kävimme sen jälkeen ravintolassa syömässä" onko se julistamista?? ei minusta...

"puppeliassi kirjoitti: "niin no suthan kaikki tällä palstalla tietää kaappibiksi. toivonmukaan joskus pääset kaapista ulos :)"

Tarkotat varmaan "joudun"? Kaapista ei päästä, sieltä tullaan tai joudutaan tuleen. Mulla ei oo syytä tulla. Se on vaan yks osa mua enkä mä jaksa alkaa selitellä sitä kellekään. Bissukoita ymmärretään vähemmän ku homoi.

"jos joku tyttö vaikuttaa olevan musta kiinnostunut ja sanon olevani homo onko se muka tyrkyttämistä?"

Sä voit ihan hyvin sanoo, et sä et oo kiinnostunu ja sillä siisti. Tosin, jos tyttö on kaunis, niin...

jos on kaunis ja mukava niin kai siinä tulee vähän harmitus kun ei oo bi, kun jostain syystä miehet ei pahemmin katsele mua, jännä juttu koska naiset on musta niin kiinnostuneita että on pakko sanoa ettei sori ei kiinnosta. ja on kauniita nuoria naisia ollut ei mitään rumia tai ääliöitä..

ja sit on reilua että moni heteromies ei löydä naista ja musta naiset tykkää, ihme juttu..

edit eli ei oo maailma reilu kaikille.

Ei tarvitse kuin kuunnella oman työpaikkansa muka-hauskoja tai sitten niin äärisuvaitsemattomia kommentteja, niin alkaa erittäin hyvin valkenemaan se, ettei se ulostulo ole ainakaan kovin ruusuiseksi tehty.
Oman työyhteisöni kommentit yhden työpäivän aikana: "No, hyvähän se on vaan, jos se on naistenmies. Pääasia, ettei ole miestenmies." Tai sitten joku uskoo vakaasti porttiteoriaan: "Jos me nyt suvaitaan homoliitot, niin se on menoa sitten kaikelle moraalille. Seuraavaksi pitää suvaita pedofiilit, raiskaajat ja eläimiinsekaantujat, ja sen jälkeen ei millään ole mitään väliä." "Kyllä minä tunsin meidän kyliltä yhden namusedän, joka pimeässä vokotteli lapsia. Homojahan niistä uhriraukoista sitten tuli." "Katson eilen taas sen Tanssii tähtien kanssa, hyvinhän se Antonio muuten tanssisi, mutta kun siinä on se yksi vika..."

sellasta se on jossain työpaikoilla ja pikkupaikkakunnilla, mutta eiköhän parempaan päin olla menossa, suvaitsevaisuus lisääntyy sitä mukaan kun seksuaalivähemmistöt on esillä ja ihmiset tajuavat että ihmisiähän tässä kaikki ollaan :)

mutta tärkeintä on että on kaapista ulkona tärkeimmille ihmisille ja he hyväksyvät, vaikka eihän se hyvä ole että joutuu piilottelemaan omaa itseään. turku, tampere, helsinki on aika suvaitsevaisia, tai en itse kokisi täällä turussa että jos menisin miehen kanssa käsi kädessä että jokainen vastaantulija käy päälle... osaa kannattaa tottakai varoa, mutta turpiin voi saada ihan mistä syystä vain kadulla, ei tarvitse homo olla.. isossa kaupungissa on kuitenkin helpompi olla kuin tuppukylässä, itsekin asuin parin tuhannen ihmisen kylässä lapsuuteni ja mua kiusattiin vaikkei kukaan tiennytkään että olen homo, kyllä ne kiusaajat jonkun "syyn" löytävät..

tasa-arvoinen avioliittolaki tulee kymmenen vuoden sisään tännekin ja se viestittää myös yhteiskunnalle että se on ok.

Parasta puhua kaappi-biseksuaaleista, sillä se vastannee parhaiten totuutta, koska nimenomaan heidän, etenkin uskonnolliseen mustavalkoiseen synti/hyve-lokeroinnin aatemaailmaan joutuessaan, on helpointa alkaa nimetä se toinen kiinnostuspuolensa "syntiseksi" ja korostaa toista puolta.

Esimerkkinähän oli se Nokia-mission biseksuaali johtaja, naimisissa ollut mies, homoja kiivaasti rippikoulussa ja saarnoissaan tuominnut, mutta joka paljastui sitten vikitelleen uskonliikkeessään ollutta miestä.

Ihan homoilla on paljon vaikeampaa alkaa kieltämään koko itseään.

Totta se, että "homot" = kaikki-ei-ihan-perushetero, on ollut sellainen sylkykuppi, johon kaikkin negatiivinen liitetään, kuten juurikin ne kaikki ukkomiehet, jotka avioliittonsa ohessa vikittelee nuoria "ottamaan niiltä suihin kotiinmenomatkan varrella". Jospa ne kaikki ukkomiehet avaisivat suunsa työpaikan kahvipöydässä ja toteaisivat, että "ai niin muuten, pitääkin tästä lähteä metsästämään jotain teidän lasten ikäistä teiniä ottamaan suihin, ennen kuin menee muijan luokse kotiin", niin olishan se "kaapista ulostulo" tosiaan, heikäläisille.

Avioliitto-asian käsittelyn yhteydessä on tullut aika hyvin esille "syvällä olevan uskonnollisuuden aivopesun" vaikutus näissä hlbt-piireissäkin, sillä aika monet puolustavat avioliittoa vain heteroille ja kääntävät sen asian niin, että eihän sitä avioliittoa meille tarvita, että eihän näissä piireissä kannata mennä naimisiin. Eli he puolustavat niitä uskontokäsityksiä, joita heille on taottu pienestä pitäen päähännsä.

Avioliitto-asia on kuitenkin tasa-arvoasia, tasa-arvoinen mahdollisuus, eikä mikään velvollisuus kenellekään. Itsekin kannatan sitä, mutta en mitenkään näe sitä pakko-asiana, enkä oikein yhdy siihen, että näissä piireissä ainakaan alettaisiin "jumaloida" avioliittoa, vaan kyllä se ymmärretään tasa-arvoasiana ja tavoitteena pitkällä tiellä ihmisten arvostus-epäsuhdan parantamiseen.

Sinällään kristinusko, islam ja nimenomaan niiden uskonto-kirjojen tiettyjen kohtien olemassaolon pysyminen on se "ikuisuus-ongelma" meidän ihmisarvollemme. Niitten lauseitten nojalla meitä on syrjitty yli 1000, jopa 3000 vuotta, tietyissä piireissä ja se on iskostunut sinne. Nuo uskomukset ovat jähmeämpiä kehittymään, koska niillä on ne samat kirjaset luetuttavina ja netti on täynnä viha- ja syrjintäblogeja ja kirjoituksia (googlaus "homo synti", "gay sin" kertoo karmean todellisuuden).

Uskonnot ovat myös aina olleet hallitsemisen käsikassara, vallanpitojärjestelmiä ja niiden merkityksen siinä pitävät arsenaalissaan nykypoliitikotkin - eihän sitä ole sen "suurempaa huiputuskeinoa", kuin perustella jonkin poliittisen mielipiteen tai näkemyksen olevan "itse jumalan sana" ja "uskonnon mielestä luonnotonta" - vaikkakin uskonnot itse ovat mielikuvitusolento-osaltaan sitä "luonnotonta".

Uskontoja ja niiden oppiaatepohjaa on kovin vaikeaa kehittää - senhän osoittaa jo se, että piti perustaa uusi kristinusko, eikä voitu muuttaa juutalaisuutta, tai että piti perustaa uusi uskontoversio islam siitä, tai protestanttius, eikä muuttaa katolilaisuutta sisältäpäiin.

Uskontotahot käyttävät myös torjuntailmaisua että niitä yritetään muuttaa, vaikka halut ovat kehittää niitä.

Nykyäänkin uskovaiset väittävät uskonnoista vapautta, ateismia, vain "kylmän" tiede- ja faktapohjaiseksi ja selittävät uskonnon olevan muka lämpimämpää, tunnepuoltakin ja moraalia - eli vaikka itseasiassa uskonnoillahan on tieteellisempi katsomuspohja, sillä niissähän koetetaan esim. teologia"tiede"selittää kaiken olevan niiden jumalien työtä, eli niissä on pakkotarve kaiken ja kaikkivaltaisuuden selittämiselle. Uskontojen moraalistakin ja tunnepuolesta voidaan olla montaa mieltä - aika tunteettomasti ja epäilyttävällä moraalilla niitä ainakin käytetään - verrattuna uskonnoista vapaiden ihmisten ajatteluun ja toimintaan (ja huomattava se että esim. stalinismi oli mitä suurimmassa määrin uskonto, eikä mitään ateismia).

Onhan se varsin huono ja epäilyttävä perustelu, jos jonkin joudutaan "perustelemaan" olevan jumalan tahto, ohje tai jopa jumalallista - eli siis hölynpölyllisesti luonnotonta.

Nykyään kun usko markkinatalouteen ja jatkuvaan talouskasvun tarpeeseen on koetuksella ja epäilyttävää ja hallitusvastuuta pakoilevalle populistipolitiikalle tarvitaan jotain hengissäpitoa, niin haalitaan siihen "tueksi" uskontoa. Eli kun oikein kovasti vaan uskoo tai saarnaa populistijargonia, vaikkei mitään todistettua olekaan, niin siinähän se menee, entiseen aavikkomaailmankatsomushenkeen.
Ja sillä samalla hengellä voi kieltää tai syyttää "harhaoppisia".

Olisi aika jonkun tai jonkun tahon tehdä kunnolla taas uskonpuhdistus, naulata teesit että "jumalia ei ole enään, eikä edes personal jeesuksia - ja nyt pitää ottaa vastuuta asioista ihan ihmisten, ihmiskunnan itse" ...

Viikolla istuin maaseutukaupungin lounaspaikassa. Havahduin siihen, että lähellä joku firmaporukka puhui poissaolevan kollegan mahdollisesta homoudesta. - Kyllä se varmaan on, naurettiin. Juttu eteni yleisemmäksi mollaamiseksi. Yksi keskustelijoista oli jonkinlainen esimieskymppi kai ja valitti, ettei "se ilmoita, jos on poissa". - On se minulle ilmoittanut, sanoi toinen. - Ai jaa, sanoi esimies vähän pettyneenä. Jäin miettimään, pärjäisikö se joku (nimi sanottiin, mutten laita tähän) paremmin, jos olisi ihan julkisesti, mitä on. Tuskin tietää, millaisia keskusteluja käydään. - Juttu eteni sitten koulutusviikonloppuihin ja majoituksiin. Opin, että on firmoja, joissa koulutuksissa ei tarjota talon piikkiin yhden hengen huoneita. - Se pitäisi laittaa vastakkaisen sukupuolen kanssa, heh heh.... Porukka nousi, esimies maksoi ja poistuivat aijai niin yhteenkuuluvutta ja firmahenkeä tuntien.