Matkailukohteista...

"Egypti on oivallinen lomakohde syksyn pimeydessa ja kevatta odotellessa..."
Noin sanotaan Ranneliikkeen matkailujutussa.... (Linkit > Matkailu)
Saattaapa ollakin jos viihtyy vankilaolosuhteissa.

110 miesta pidatettiin juuri Saudi-Arabiassa homoseksuaalisuudesta epailtyina. Homoseksuaalisuus on Saudi-Arabiassa laitonta ja siita seuraa vankilatuomio, jopa kuolemanrangaistus.
Tama ei suinkaan ollut ensimmainen kerta, kun homoseksuaaleiksi “epailtyja” pidatettiin.

Monen muun islamilaisen maan tavoin mm. Egyptissa homoseksuaalisuus on samalla tavoin kiellettya ja rangaistukset ovat kovat.
Minun on vaikea ymmartaa, miksi Ranneliikkeen matkailuosastossa mainostetaan Egyptia hyvana matkailukohteena.
Kuinkahan moni meista haluaa tukea taloudellisesti maata, jossa olemme rikollisia pelkan seksuaalisen suuntautumisemme perusteella? Eiko kannattaisi valita joku sivistyneempi matkailukohde?

Ohessa patka Planetout.com’in raportista perjantaina 18.3. 2005.

“These latest arrests are reminiscent of similarly high-profile arrests in nearby Egypt, where homosexuality is also taboo.
Egypt's government has also been accused of regularly rounding up gay men, most notably in the 2001 arrest of more than 50 people at a boat party.
Since then, the country has been under continuous attack by human rights groups, gay activists and celebrities.
Saudi Arabia is also known to regularly block gay Web sites such as gaymiddleeast.com and international gay sites, including Gay.com. “

Moi,

"Monen muun islamilaisen maan tavoin mm. Egyptissa homoseksuaalisuus on samalla tavoin kiellettya ja rangaistukset ovat kovat."

On ilahduttavaa huomata, että vinokkailta löytyy innostusta kansainvälisiinkin ihmisoikeuskysymyksiin, emmekä ole peräämässä oikeuksia pelkästään "itsellemme" ja tyydy siihen pisteeseen, kun meillä on asiat enemmän tai vähemmän hyvin. Kukahan ryhtyisi puuhaamaan vakavaa kampanjaa aiheesta vaikka Amnestyssä? Asioiden nostaminen pinnalle täällä "meidän" keskuudessamme on toki erittäin paikallaan, mutta vielä mukavampaa olisi, jos tällaiset kansainväliset vakavat ihmisoikeuspuutteet saataisiin yleisempäänkin tietoisuuteen. Ihmisoikeusjärjestöistä tietysti löytyisi myös valmiuksia analysoida asialliselta pohjalta jonkun uskonnon tai kulttuurin koko skaalan sekä erilaisten lakiin tai tapaan perustuvien käytännön sortomekanismien eroja -- se kuuluu niiden työhön.

"Minun on vaikea ymmartaa, miksi Ranneliikkeen matkailuosastossa mainostetaan Egyptia hyvana matkailukohteena."

Tähän väliin on boikotoijan huomautettava, että on hyvä erottaa boikotit ja osallistumattomuus. Osallistumattomuudella tarkoitan tilannetta, jossa joku toteuttaa gandhilaista periaatetta "velvollisuutemme on olla osallistumatta pahaan". Muutti tämä "maailmaa" tai ei, jokainen omia halujaan ja omaatuntoaan kuunnellen tehty teko tai tekemättömyys on itsessään arvokas ja saa sydämeni vähän hypähtämään.

Boikotit ovat kuitenkin luonteeltaan hieman erilainen asia. Ne ovat viestinnän ja vaikuttamisen muoto, jossa tarkoituksena on saada boikotin kohde muuttamaan menettelytapojaan vaikuttamalla kohdetta kiinnostavan tuotteen tai palvelun kysyntään heikentävästi. Jotta tämä onnistuisi, tulisi kohteen tietää tulleensa boikotoiduksi ja syy boikotille, oli kyse sitten valtiosta tai yrityksestä. Muussa tapauksessa voi boikotoiduksi tullut ryhtyä etsimään kysynnän muutoksille syitä aivan muualta, eikä hän ymmärrä toimintatapojensa ja kysynnän välistä yhteyttä. Jos aivan tosissaan siis haluaa "boikotoida" joitain tiettyjä matkoja, on tästä luultavasti täysin paikallaan mainita sellaiselle taholle, jonka intressissä on edistää Egyptin matkailua ja joka pystyy myös vaikuttamaan maan ihmisoikeuspolitiikkaan.

"On ilahduttavaa huomata, että vinokkailta löytyy innostusta kansainvälisiinkin ihmisoikeuskysymyksiin, emmekä ole peräämässä oikeuksia pelkästään "itsellemme" ja tyydy siihen pisteeseen, kun meillä on asiat enemmän tai vähemmän hyvin."

Omien ihmisoikeusasioiden korostaminen johtuu siitä että tämä maa on kovin kärkäs etsimään puutteita muiden maiden ihmisoikeuksista vaikka samalla oman maan ihmisoikeusrikkomuksille ollaan sokeita.

Kun oma pesä on puhdas voidaan ruveta vaatimaan ihmisoikeuksia muihinkin maihin.

"Kukahan ryhtyisi puuhaamaan vakavaa kampanjaa aiheesta vaikka Amnestyssä?"

Amnesty on käsittääkseni perin vaikeana näissä asioissa, koska sitten he joutuvat miettimään vaikka sadomasokistien oikeutta tuottaa toiselle kipua suostumuksesta.

YK:ssa tietyt valtiot kumoavat kaikki homoseksuaalisuutta koskevat parannusehdotukset.

Tuntuu siltä, että ihmisoikeusjärjestöt ajavat vain rajattujen ryhmien ihmisoikeuksia, mikä ei tee niistä sen hyveellisempiä kuin vaikkapa NSDAP tai NKP.

Moi,

"Kun oma pesä on puhdas voidaan ruveta vaatimaan ihmisoikeuksia muihinkin maihin."

Ihmisoikeudet kuuluvat kaikille, asuinpaikasta riippumatta. Minulle suomalaisten tai egyptiläisten oikeudet eivät ole muita tärkeämpiä.

Emme enää elä missään valtionrajatodellisuudessa. Suomi ei ole omavarainen eikä nykyisillä rakenteilla pysty omavaraisuuteen edes ravinnon tuottamisessa. Siksi on minusta tervettä järkeä ottaa huomioon se, millaisia vaikutuksia omilla teoillamme on tai voi olla Suomen ulkopuolella eläviin -- ja millaisia vaikutuksia näiden elinoloilla on meihin. En ymmärrä, miksi tämän harkinnan kanssa pitäisi odottaa "täydellistä" ihmisoikeustilannetta, Jeesuksen toista tulemista tai muuten vain mukavampia hetkiä.

"Amnesty on käsittääkseni perin vaikeana näissä asioissa, koska sitten he joutuvat miettimään vaikka sadomasokistien oikeutta tuottaa toiselle kipua suostumuksesta."

Hyvin mielenkiintoista. Perustuuko tämä käsityksesi johonkin?

"YK:ssa tietyt valtiot kumoavat kaikki homoseksuaalisuutta koskevat parannusehdotukset."

En aivan ymmärrä, mitä tällä huomiolla yrität sanoa. Kyllä, osa valtioista yrittää saada kumoon vaikkapa aborttioikeuden, oikeuden elämään, lasten oikeudet, jne. -- mainiona esimerkkinä vaikkapa Yhdysvallat. Juuri tästähän on kysymys silloin, kun kampanjoidaan ihmisoikeuksien toteutumisen puolesta.

"Tuntuu siltä, että ihmisoikeusjärjestöt ajavat vain rajattujen ryhmien ihmisoikeuksia, mikä ei tee niistä sen hyveellisempiä kuin vaikkapa NSDAP tai NKP."

Amnesty tai esim. Ihmisoikeusliitto ovat yleisiä ihmisoikeusliikkeitä. Kuitenkin, kun puhutaan kampanjoinnista, on viestinnän ihan peruskamaa ymmärtää, että kaikesta ei voi sanoa kaikkea yhdellä kertaa. Kampanjoilla pyritään saamaan ihmiset heräämään turruttavasta arkitodellisuudestaan kohdistamalla heidän huomionsa johonkin vastaanpanemattoman kouriintuntuvaan. Olen vuorenvarma, että kukaan ei ihmisoikeusjärjestöissä itke itseään uneen omaa erityisryhmän oikeuksien maskottinalleaan halaten, jos joku tällä tavalla tavoitettu ihminen havahtuu pohtimaan sitä, miten muitakin ihmisoikeuksia kuin niitä, joiden puolesta kampanjointi ihmisen tavoitti, voisi turvata. Olisi kai pähkähullua todeta, että koska uutislähetyksen tietyssä uutisessa ei mainita kaikkia mahdollisia uutisia, uutistoimittajat ovat kiinnostuneita vain erityisuutisista, tai että koska oppikirjan viidennessä luvussa käsitellään vain työmuistia, eivät oppikirjan tekijät lainkaan huomioi säilömuistia. Olennaista on yrittää hahmottaa yksittäisten tekojen takaa ne periaatteet, joiden varassa hommia tehdään.

Tuntemani mukaan ihmisoikeusjärjestöjen työ kumpuaa viime kädessä ihmisoikeuksien kuulumisesta kaikille. Sanoisin, että myös esim. Setassa toiminnan ydin on sama, vaikka se ei olekaan yleinen ihmisoikeusjärjestö. _Jonkun_ on puhuttava niiden puolesta, joilla ei ole ääntä tai joiden ääni ei kuulu.

Järjestöt eivät tietenkään ole erityisen hyveellisiä. Siitä ei voisi vähemmässä määrin ollakaan kysymys. Ns. aatteellisten järjestöjen tehtävähän ei ole lunastaa taivaspaikkaa tai tuottaa hyvää oloa laannuttamalla omantunnon tuskia. Kenties on niin, että tunne hyvästä omatunnosta helpottaa hyvien päätösten tekemistä jatkossakin, ja voihan se tuottaa sinällään arvokasta hyvinvointia. Tuo tunne ei kuitenkaan ole mikään itsetarkoitus tekemisen tai tekemättä jättämisen kannalta.

Aatteellisten järjestöjen tarkoitus on viime kädessä tehdä itsensä tarpeettomaksi niin, että ei enää _tarvita_ "hyveellistä" väkivallan, sodan, ilmastonmuutoksen jne. vastaista kampanjointia. Se, johtuuko tuo tarpeettomaksi käyminen siitä, että ihminen on löytänyt sisäisen hyveellisen sankarinsa, vai jostakin muusta, on viime kädessä herttaisen yhdentekevää muiden kuin ihmisen itsensä kannalta. Hieman pidemmin samasta aiheesta http://iki.fi/heikki.korpela/writings/jarjestoista-tarpeettomia.html

Ystävällisesti,
Heikki

"Hyvin mielenkiintoista. Perustuuko tämä käsityksesi johonkin?"

Se perustuu Amnestyn homo/lesbo/bi -ryhmän jäsenen vastaukseen tiedusteluuni asiasta.

"Olisi kai pähkähullua todeta, että koska uutislähetyksen tietyssä uutisessa ei mainita kaikkia mahdollisia uutisia, uutistoimittajat ovat kiinnostuneita vain erityisuutisista, tai että koska oppikirjan viidennessä luvussa käsitellään vain työmuistia, eivät oppikirjan tekijät lainkaan huomioi säilömuistia. Olennaista on yrittää hahmottaa yksittäisten tekojen takaa ne periaatteet, joiden varassa hommia tehdään. "

Aivan niin, mutta tuntuu siltä että maahanmuuttajat ja tietyt etniset vähemmistöt ovat ihmisoikeuksia ajavien ihmisten lempilapsia.

"Tuntemani mukaan ihmisoikeusjärjestöjen työ kumpuaa viime kädessä ihmisoikeuksien kuulumisesta kaikille."

Se on perin radikaali ideologia.

" Kenties on niin, että tunne hyvästä omatunnosta helpottaa hyvien päätösten tekemistä jatkossakin, ja voihan se tuottaa sinällään arvokasta hyvinvointia. Tuo tunne ei kuitenkaan ole mikään itsetarkoitus tekemisen tai tekemättä jättämisen kannalta. "

Niinpä. Tuntuukin siltä että nämä etnisetkin vähemmistöt ovat vain kesäkissoja jotka hylätään heti kun jotain mielenkiintoisempaa ja raflaavampaa ilmaantuu. Sellaista joka sopii hyvin kohottamaan ihmisoikeustyötä tekevän näennäissuvaitsevaista imagea.

"Se perustuu Amnestyn homo/lesbo/bi -ryhmän jäsenen vastaukseen tiedusteluuni asiasta."

Olen pahoillani siitä, että hänellä on tällainen näkemys. Itse tuntemallani Amnestyn jäsenjärjestön puheenjohtajalla on toisaalta hieman erilainen näkemys.

"Aivan niin, mutta tuntuu siltä että maahanmuuttajat ja tietyt etniset vähemmistöt ovat ihmisoikeuksia ajavien ihmisten lempilapsia."

Ihmisoikeudet -- ja myös niiden puolustaminen -- kuuluu kaikille. Toivon, että meidän ei tarvitse luoda jälleen yhtä tarpeetonta kategoriaa "ihmisoikeuksia ajavat ihmiset", sillä jo nykyisissäkin on ihmisoikeuksien kannalta riittävästi puuhaa. Olen sitä mieltä, että maahanmuuttajia ja etnisiä vähemmistöjä puolustavaa työtä ei pitäisi tarvita -- toivonhan, ettei tällaisia ryhmittelyjä itsessään tarvittaisi lainkaan, vaan riittäisi puhua ihmisistä. Pelkään kuitenkin, että pelkkä toiveemme ei auta niitä ihmisiä, joille "maahanmuuttajuus" tai "maahanmuuttajan" kohtaaminen on ongelma.

"Niinpä. Tuntuukin siltä että nämä etnisetkin vähemmistöt ovat vain kesäkissoja jotka hylätään heti kun jotain mielenkiintoisempaa ja raflaavampaa ilmaantuu. Sellaista joka sopii hyvin kohottamaan ihmisoikeustyötä tekevän näennäissuvaitsevaista imagea."

Ihmisoikeusjärjestöt elävät tietyssä mielessä viestinnän armoilla kuin muutkin, että heillä ei ole suorempaa tietoa kansan luo kuin viestintävälineiden kautta. Viestintävälineet taas usein tarttuvat niihin uutuuksiin ja raflaavuuksiin, joiden uskovat myyvän, ja ne myös mielellään rakentavat erilaisia imageja, joissa sankaruus ja hyveellisyys nostetaan itse asiaa tärkeämpään osaan. Toivoisinkin, että järjestöt ja ennen kaikkea niiden asiat ja ihmiset voisivat kohdata suorempaan.

Mitä tarkoittaa "näennäissuvaitsevaisuus"? Voiko olla niin, että vaikka onnistuisin ns. täydellisesti huijaamaan kaikki uskomaan, että teoillani ja sanoillani olen suvaitsevainen, mutta jossain piilevässä mielen lokerossa, joka telepatian avulla ilmenee, en olekaan sitä jollain merkittävällä tavalla?

"Mitä tarkoittaa "näennäissuvaitsevaisuus"? Voiko olla niin, että vaikka onnistuisin ns. täydellisesti huijaamaan kaikki uskomaan, että teoillani ja sanoillani olen suvaitsevainen, mutta jossain piilevässä mielen lokerossa, joka telepatian avulla ilmenee, en olekaan sitä jollain merkittävällä tavalla?"

Nimenomaan. Ihminen voi esimerkiksi mielessään hyväksyä homoseksuaalisuuden noin periaatteellisella tasolla, mutta vastustaa sitä jos hänen tuttavansa alkaisi seurustella samaa sukupuolta olevan kanssa, lastenhoitajana olisi homoseksuaali tai jos hän näkisi samaa sukupuolta olevan parin suutelevan toisiaan. Loppujen lopuksi näennäissuvaitsevainen suvaitsee vain sen että homoseksuaalit ovat hengissä.

Näennäissuvaitsevainen ei ole yleensä lainkaan tietoinen siitä että hänen suvaitsevaisuutensa on näennäistä.

Hauska huomata, että matkailujutuistakin kirpoaa keskustelua =) sailortje:n viestin ensimäinen kappale toi hassun kuvan mieleeni. Maahansaapuvalta homomieheltä (turistilta) kysytään seksuaalista suuntautumista ja "kyllä" -vastauksen saatuaan maahantuloviranomaiset passittavat hänet vankilaan. Todellisuus ei sentään noin mustavalkoista ole....

Kyseinen juttu on kirjoitettu täysin matkailunäkökulmasta, eikä sen ole millään tavoin tarkoitus ottaa kantaa Egyptin ihmisoikeustilanteeseen. Matkailumielessähän Egypti on loistava kohde, historiaa ja nähtävää vaikka muille jakaa, koskaan ei pysty näkemään kaikkea. Lämpöä ja aurinkoa riittää myös. Ja kuten varmaan huomasit lukiessasi juttua, siellä on myös mainittu homojen asemasta Egyptissä.

Ja ennenkaikkea... Juttu perustuu henkilökohtaiseen kokemukseen ja omiin mielipiteisiin matkakohteen mielekkyydestä.

Sitten ne 110 miestä joutuvat vankilassa sadistisen väkivallan kohteeksi ja lopulta raiskatuksi ennenkuin päät pistetään miekalla poikki.

Hei Pora,

et oikeastaan vastannut kysymykseeni, mutta ei se mitään. :-) Kirjoitit aiemmin näin:

"Tuntuukin siltä että nämä etnisetkin vähemmistöt ovat vain kesäkissoja jotka hylätään heti kun jotain mielenkiintoisempaa ja raflaavampaa ilmaantuu. Sellaista joka sopii hyvin kohottamaan ihmisoikeustyötä tekevän näennäissuvaitsevaista imagea."

Tarkoitatko nyt tällä, aiemman määritelmäsi mukaan, että Amnesty ja Ihmisoikeusliitto ovat täynnä ihmisoikeustyötä tekeviä ihmisiä, jotka eivät suvaitse sitä, että heidän puolustamansa etnisiin vähemmistöihin kuuluvat seurustelevat, ovat lastenhoitajana tai suutelevat toisiaan? Itse en ole (vielä) törmännyt heihin.

En ole itse mitenkään tavattoman kiinnostunut spekuloimaan työtä tekevien syvimmillä motiiveilla, jos nuo motiivit eivät mitenkään näy näiden ihmisten tekemässä työssä. Minä suon hyviä asioita puolustaville ihmisille vaikka millaiset makuuhuonefantasiat imagoistaan, jos he toimivat olennaisesti samalla tavalla kuin jos he olisivat jonkinlaisia enkeleitä (mitä heiltä ilmeisesti usein odotetaan :-).

Kyynisyytesi ja skeptisyytesi suhteessa ihmisoikeuksiin (vai yleensä ihmiskuntaan) tuntuu saavan piirteitä, joihin en kyllä aivan täysillä pysty eläytymään enkä ymmärrä, mitkä ovat niiden varsinaiset perusteet. Kaikella kunnioituksella, onko sinulla jokin ns. pointtikin yleisien ominaisuuksien kuvailun lisäksi?

Ystävällisesti,
- Heikki

Hei,

"Maahansaapuvalta homomieheltä (turistilta) kysytään seksuaalista suuntautumista ja "kyllä" -vastauksen saatuaan maahantuloviranomaiset passittavat hänet vankilaan."

Jos itse olisin yleensä harkitakseni matkailua noin kauas, harkitsisin tietysti boikottia ennen kaikkea kannanottona ja puhtaasti empaattisista tai moraalisista lähtökohdista -- en pelon vuoksi. :-) Tuskin kovinkaan monella suhteellisen köyhällä maalla on varaa kauheasti rypistellä kulmiaan turisteille, jotka tuovat rahaa maahan. (Valitettavasti, joskushan siihen voisi olla syytäkin.)

- Heikki

"Tarkoitatko nyt tällä, aiemman määritelmäsi mukaan, että Amnesty ja Ihmisoikeusliitto ovat täynnä ihmisoikeustyötä tekeviä ihmisiä, jotka eivät suvaitse sitä, että heidän puolustamansa etnisiin vähemmistöihin kuuluvat seurustelevat, ovat lastenhoitajana tai suutelevat toisiaan? Itse en ole (vielä) törmännyt heihin."

Tarkoitan.

"Kyynisyytesi ja skeptisyytesi suhteessa ihmisoikeuksiin (vai yleensä ihmiskuntaan) tuntuu saavan piirteitä, joihin en kyllä aivan täysillä pysty eläytymään enkä ymmärrä, mitkä ovat niiden varsinaiset perusteet. Kaikella kunnioituksella, onko sinulla jokin ns. pointtikin yleisien ominaisuuksien kuvailun lisäksi?"

On, henkilökohtainen kokemus "suvaitsevaisista". Itse asiassa kun tulen ulos, tulen ulos mielummin hieman suvaitsemattomalle kuin suvaitsevaiselle, koska suvaitsematon ainakin käsittelee asiaa tunnetasolla kun taas suvaitsevainen voi olla kausi -eli trendisuvaitsevainen (eli: on tosi viileetä hengata värikkäiden ihmisten parissa).

Suvaitsevaisista on lisäksi tällaista kokemusta:

1. Suvaitsevainen olettaa että heillä on OIKEUS kaikkeen tietoon yksityiselämästäni. Kaiken lisäksi he mielellään antavat neuvoja siitä miten minun pitäisi heidän mielestään olla homoseksuaali. Jos kieltäydyn tarjotusta "avusta" niin suvaitsevaisuus loppuu äkkiä. (Tällainen oli minulla työnantajana).

2. Koska suvaitsevaisen mielestä homoseksuaalisuus on niin ihanan trendikäs juttu että voihan nenä, niin he rientävät kertomaan että heillä on homoseksuaali ystävänä. Liittyy suvaitsevaisuustyyppiin nro 1 sillä tavalla että heidän mielestään minun pitäisi olla ilman muuta ulkona kaapista kaikille tapaamilleni ihmisille. Lopulta he outtaavat minut väärälle henkilölle.

Hei,

kieltämättä Amnesty ja Ihmisoikeusliitto ovat isoja järjestöjä, joten ehkä niihin mahtuu muutama omituinenkin olio. Hieman epäuskottavalta kuitenkin tuntuu se, että ihminen, joka aivan konkreettisesti ei suvaitse etnisiin vähemmistöön kuuluvan seurustelua, lastenhoitajuutta tai suutelua, jaksaisi toimia porukassa, jonka normit ovat kokonaisuutena aivan toisenlaiset. Voisitko vielä hieman täsmentää, mistä on kyse, ettei tähän jäisi väärinymmärryksen vaaraa?

On valitettavaa, jos sinulla on ikäviä kokemuksia ihmisistä, joita haluat kutsua "suvaitsevaisiksi". Merkitys, jonka olet valmis antamaan suvaitsevaisuudelle, tosin tuntuu alkavan lipsua melko kauas siitä, mitä sanalla yleensä arkikielessä tarkoitetaan. Minusta kuvaamasi kaltainen ihminen ei ole suvaitsevainen, ei näennäis- eikä muutenkaan. (Se, miten syrjintätunnetasolla asian käsitteleminen ja trenditunnetasolla asian käsitteleminen, jää minulle myöskin mysteeriksi.) Toivottavasti elämääsi ujuttautuu joskus mukavampiakin ihmisiä, niin pääset suvaitsevaisuuden pelostasi.

- Heikki

"Toivottavasti elämääsi ujuttautuu joskus mukavampiakin ihmisiä, niin pääset suvaitsevaisuuden pelostasi."

Olen tavannut paljon mukavia ja aidosti suvaitsevaisia ihmisiä. Itse asiassa minulla on ani harvoin ongelmia kenenkään kanssa jonka kanssa olen päässyt kasvotusten juttelemaan. Nämä eivät kauheasti elämöi omalla suvaitsevaisuudellaan.

Ongelmien aiheuttajat ovat sellaisia ihmisiä joille en ole tullut ulos henkilökohtaisesti. Intuitio on pelannut aika hyvin tähän asti.

Hei,

Pora: "Itse asiassa minulla on ani harvoin ongelmia kenenkään kanssa jonka kanssa olen päässyt kasvotusten juttelemaan. Nämä eivät kauheasti elämöi omalla suvaitsevaisuudellaan."

niin: kansalaisaktivismi ja politiikka ovat hieman erilaisia konteksteja kuin arkinen ihmissuhde-elämä. Ihmisoikeusaktivisti ei varmaankaan vastaavasti puhu aivan vastaavista yksityisasioistaan kuin mistä puhut ystäviesi kesken. :-) Jos ystäväsi haluaisivat tehdä vastaavaa työtä, ehkä hekin puhuisivat suvaitsevaisuudesta olematta silti yhtään suvaitsemattomampia. Jotenkin minun on vaikeaa keksiä selitystä sellaiselle ilmiölle, jossa vain ja ainoastaan suvaitsemattomat ihmiset puolustaisivat suvaitsevaisuutta (tai jossa suvaitsevaisuudesta puhuminen ehkä suorastaan kausaalisesti johtaisi suvaitsemattomuuteen).

"Ongelmien aiheuttajat ovat sellaisia ihmisiä joille en ole tullut ulos henkilökohtaisesti. Intuitio on pelannut aika hyvin tähän asti."

Hum. Ymmärränkö nyt oikein, että tahdot sanoa, että oikeasti sinulla on jollain tapaa eksplikoitavia (muitakin kuin mielensisäisiä) havaintoja vain siitä, että ihmiset ovat suvaitsevaisia, mutta intuitiosi kertoo sinulle ilman mitään kokemustakin, että ne ihmiset, jotka _puhuvat_ suvaitsevaisuudesta ovat lähes määritelmällisesti oikeasti suvaitsemattomia?

No, tällaista näkemystä vastaan olisi tietysti melko mahdotonta väittää vastaan. :-) Minulle keskustelun lähtökohtana on se, että ihmisen asenne maailmaan on siinä mielessä rationaalinen, että maailmasta on mahdollista saada havaintoihin perustuvaa tietoa. (Havainnolla en nyt tarkoita "elämystä" tai oman elämyksensä toteamista.)

- Heikki

"Hum. Ymmärränkö nyt oikein, että tahdot sanoa, että oikeasti sinulla on jollain tapaa eksplikoitavia (muitakin kuin mielensisäisiä) havaintoja vain siitä, että ihmiset ovat suvaitsevaisia, mutta intuitiosi kertoo sinulle ilman mitään kokemustakin, että ne ihmiset, jotka _puhuvat_ suvaitsevaisuudesta ovat lähes määritelmällisesti oikeasti suvaitsemattomia?"

Ihmiset ovat manipuloitavissa. Kävin muutama vuosi sitten uskonnollisessa kokouksessa ja esitelmässä puhutut asiat olivat suoraan sanottuna hevonpaskaa ja sen oli pakko ymmärtää kritiikitönkin kuuntelija siellä, mutta se ilmapiiri (joka muistutti kommunistien tai natsien suurkokouksia) melkein pakotti hyväksymään ne ajatukset. Itse asiassa jouduin ponnistelemaan hiki otsalla etten olisi itse joutunut aivopestyksi!

Kokemus ei ole vain minun. Yksi Cult Exit-Counselor meni lahkon tapaamiseen ottamaan selvää että mitä siellä oikein tapahtuu ja jäi sille tielle.

Nyt, jos ja kun, yleinen ilmapiiri viilenee vähemmistöjä kohtaan, niin kuinka kauan luulet että yksittäinen suvaitsevainen pystyy kamppailemaan koko muun maailman konsensusmielipidettä ja hyväksyntää vastaan? Kymmenen minuuttia? Maailma on kolkko ja yksinäinen paikka jos joutuu taistelemaan koko muuta maailmaa vastaan!

Ihmiset ovat siis tuuliviirejä ja takinkääntäjiä. Suvaitsevainen tänään, suvaitsematon huomenna. Minun exälläni oli paljon homofoobikkoystäviä. Eiköhän vain, hän pisti suhteen minun kanssa poikki ja ilmoittautui heteroksi!

"maailmasta on mahdollista saada havaintoihin perustuvaa tietoa. (Havainnolla en nyt tarkoita "elämystä" tai oman elämyksensä toteamista.)"

Tämä kulkee siinä rajalla, sillä virallinen tiede ei tunnusta mielenhallintaa joten voi olla että puhun nyt elämyksestä.