DTM - once again
Toi DTM:n muutto nykyiseen formaattiin on kumma kyllä tehnyt musta kotihiiren, mikä sinänsä ei ole huono asia ollenkaan:)
Mutta tähänkö on tultu: katselin tuota maman ajankohtaista -osiota ja joo, mä tiedän olevani rajoittunut, mutta jotenkin mä ymmärrän clubin jonain muuna kuin transujen esiintymisvietin toteuttamispaikkana, olipa sitten kyse bingoilemisesta tai play-back -laulannasta.
Mä käyn enää kerran kuukaudes siel, joten en varmaan silleen enää hahmota kokonaisuutta joten mä ehdottaisin, että Ranneliike.net järjestäisi interaktiivisen kyselyn aiheesta. Siis kumpi parempi, vanha vai uus (siis en tarkoita, että äänestystä aletaan käymään tätä keskustelua kommentoimalla!)?
Kokeilepa Lost & Foundia. Olemme mieheni kanssa käyneet nyt parina lauantaina katsomassa miten ne heterot bailaa ja meillähän on ollut ratkiriemukasta!
Ensimmäisellä kerralla paikassa oli isohko lössi lesboja ja molemmilla kerroilla muutama homo, huomattavan usea utelias/itseään etsivä nuorimies sekä karsea määrä heterotyttöjä. Kaikkea tätä ryydittää kaupungin paras musiikki (vertailukohtana muut homokapakat) ja mukavan tiivis tanssilattia. Eikä tullut turpiin vaikka vähän pussailtiinkin.
Jonoa Lostariin näytti tulevan lauantaisin jo klo 23 aikoihin, eli paikka on turvoksissa ja hipat täydessä vauhdissa, kun muualla (Mama & Herkku) vasta kyräillään puolityhjässä salissa.
Vallataan Lostari takaisin!
No musta asiassa ei ole mitään epäselvää: ehdottomasti uusi. Se on suurempi, tyylikkäämpi, siellä soitetaan parempaa musiikkia (jopa kahdenlaista) ja siellä KÄY ihmisiä. En oikeasti tajua mitä ihmiset siinä vanhassa haikailee (kuin vanhoja muistojaan kai). Tietty kai se ikä vaikuttaa. Itse olen 24 vuotta.
Ja mitä tulee Lostarin jonoihin, niin yleensä joo noihin keskustan HETEROPAIKKOIHIN (joka Lostari on nykyään) on jonoa jo yhdentoista jälkeen. Itse en paikasta tykkää. Alakerta on tunkkainen ja ahdas ja tanssilattia pienen pieni.
Kun vanha Mama avattiin uudistettuna v 96 tienoilla Annankadulla, sillä oli huomattavasti suurempi julkisuusarvo kuin nykyisellä paikalla. Se oli lehtien mukaan siihen aikaan kaupungin tyylikkäin disko, siellä oli paras musa,ja tasokas yleisö koostui monitasoisista jakaumista, ja jonot ravintolan ulkopuolella olivat käsittämättömiä.
Nykyiseen paikkaan ei entistä Mamaa voinut enää verrata suoranaisesti vuonna 2002, se oli tuolloin ankarassa käytössä rähjääntynyt, kertaalleen väreiltään välillä muutettu eikä enää samanlaisen hohdokkaan gloryn ympäröimä kuin vuosia aiemmin. Ja sitten muutettiin Roballe.
Uudessa matalassa Mamassa on humppahallin ja supermarketin tunnelmaa, toki sisäänkäynti ja etuaula on tehty tämän päivän yleisen trendin mukaisesti, mutta kumma kun uuden Maman jälkeen ovat alkaneet kaikki muut paikat kiinnostaa yhä enenevässä määrin.
Glad: "...kumma kun uuden Maman jälkeen ovat alkaneet kaikki muut paikat kiinnostaa yhä enenevässä määrin"
Tämä saattaa tietysti johtua myös siitä, että ns. muut paikat ovat nekin alkaneet panostaa enemmän ilmeeseensä, sisustukseensa ja tarjontaansa, eikä tietyissä paikoissa voi olla huomaamatta, mistä vaikutteita on käyty hakemassa. Tämähän on sinänsä vain positiivista kehitystä.
Ravintola-alalla on yleisemminkin menossa tappavan kova kilpailu, trendipaikkoja menee nurin ja täysin uusiksi runsaan puolen vuoden päästä siitä, kun ne on suurella kohulla avattu.
Tiennäyttäjän tehtävä ei ole millään alalla helppo, virheitä tehdään ja muiden on paljon helpompi niitä jälkeenpäin korjata. Olisikohan jo menneiden krääsällä täytettyjen sillisalaattien ja nykyisten steriilien hallien jälkeen seuraavana trendinä siisti mutta viihtyisä ja kodikkaan pehmeä olohuonemainen oleskelutila?
Uusi on parempi. Vanha oli vajaana kamalan kolkko, ja täytenä taas joutu varomaan niitä ällöjä liikaa.
En puutu mamaan ennen enkä jälkeen.
Mutta toi yleinen ravintoloiden puhuttu pudotuspeli Helsingin keskustassa herättää muutamia ajatuksia. Sedu Koskinen tokaisi Iltiksessä pari vkoa sitten, että kilpailu on niin kovaa, että paikka pitää pistää uusiksi vuoden-kahden välein. Sitä tekevät muutkin. Mutta mistä lähtien ravintolaan tai klubille on menty vain seinien vuoksi?
Jos ei mitään muuta tarjottavaa ole, jos ei tarjota niitä elämyksiä, niin asiakkaat eivät tule uudelleen. Tämä on se ravintola-alan suuru totuus ja perusoppi, joka on käytännöstä unohdettu monessa paikassa (kaikissa?). Asiakas pitää voittaa joka kerta uudelleen, antaa hänelle syy tulla uudelleen. Jokainen tietää, että uudet seinät ja verhoilut eivät kauaa kiinnosta, ne ovat taustaa.
Moni ravintola mainostaa elämyksiä, HOK-Elannon ravintolaliiketoiminnan vetäjistä yksi sanoi, että he tarjoavat elämyksiä. Valheitako vai eri tapa katsoa todellisuutta? Ei ole missään HOKin tai Elannon paikoissa sellainen ruoka tai palvelu, josta minä olisin elämyksiä saanut. Bulkkia ja esivalmisteita. Hyviä liikepaikkoja on kyllä.
Voipi olla, että Helsingissäkin on tullut aika pienille klubeille. Suuret keskustaklubit vetoavat liian suureen ihmisryhmään ja eivät oikein tarjoa kenellekään mitään. Sitä paitsi hiljaisina iltoina suuri tila ruokkii omaa tyhjyyttään ja karkottaa nekin, jotka pienemässä tilassa viihtyisivät pilkuun asti.
Nykyään on joka paikassa samat tai vastaavat viinat, useassa sama keikkaileva henkilökunta. Usein samantyylinen sisustus. Ja musiikki sieltä samasta paikasta. Missä ovat ne elämykset? Bulkkibisnestä sanon minä. Poikkeuksia on liian vähän ja moni on suunnattu 3-kymppisen näkökulmasta liian nuorille. Raha ei siis kelpaa :-)
Onko syytä kilpailuttaa tyhjänpäiväisen höpötyksen vuoksi kahta paikka joista toista ei ole olemassakaan enää? Mama on olemassa nyt Roballa ja ne jotka siitä pitävät, siellä viihtyvät, vaikka seinät kaatuisivat viikolla tyhjänä kumisevassa salissa päälle.
Mielenkiinnolla odotetaan vuotta 2005 ja 2006..saa nähdä onko nykyinen Mama sitten "vanhanaikainen ja tyhmä paikka" uusien bailaajien mielestä.
Jokainen Mama on tiettävästi tehty oman aikansa edelläkävijäksi Setan gaydiskona Suomessa ja jokainen Mama on edustanut hyvin aikansa parasta bailausmentaliteettia.
Vuodet vierivät, ja jos uudet bailaajat eivät tiedä aiemmasta ajasta ja bailaajista muuta kuin sen että "ne on niitä ällöjä", me nyt tulleet ollaan jotain, niin syytä huoleen on: "ällöiksi" tulette tekin, ikävuodet ei rasvoilla ja meikeillä vähene.
Tähän aika ajoin pulpahtavaan keskusteluun siitä, mikä bilepaikka on paras, sanon sen, että paikkoja on täysin mahdoton verrata objektiivisesti. Illan hauskuus koostuu aina kavereista, omasta elämäntilanteesta ym. Itselläni ei esim. ole ollut hauskaa iltaa Herkussa, mutta en silti sano, että Herkku olisi huono paikka.
Siitä olen yhtä mieltä yhden aiemmin kirjoittaneen kanssa, että Lostari takaisin!
Me hompsut voisimme tehdä kuten aiemminkin, eli mennä alkuillasta (.n.10-11) Lostariin bilettämään ja lähteä sieltä Mamaan tai Herkkuun, jos hetskut alkavat kyllästyttää. Näinhän se homma toimi monta vuotta ja hauskaa oli.
Nähdään Lostiksessa!
Ei ällöiksi tulla vanhenemalla. Ällö on sellanen joka tuijottaa, asettuu sellaiseen paikkaan jossa voi kähmiä ihmisvirran haarovälejä ahtauteen vedoten, tulee sun eteen ja paukauttaa päin kasvoja et "kyllä oot komee, tuu mun autoon, mä otan sulta suihin"
Humalaiselta tollasen käytöksen ymmärtää, mutta kun monet näistä ällöistä on tuollaisia myös selvin päin.
Ylipäänsä ällöt on just niitä, jotka vieraillessaan pienemmällä paikkakunnalla sais turpaansa (=tapakoulutusta) grillijonossa seistessään.
Nyt oli ihan pakko ;-) Siis mikä edelläkävijä klubikultturissa se dtm ennen vuotta 1996 (vai 95) oli?
Maailmalla gay-paikat on 190% edellä, niin musiikissa kuin stylessä, hetero-paikkoja - sääli jos ei suomessa"!
Siis palaa Suomeen, palaa 90-luvulle.. That´s the way it goes. Toivon että Losti palaa Gloryynsa, sieltä sai miestä OIKEASTI AINA.
On ihan pakko..Dtm ei ollut klubikulttuurissa ennen vuotta 95 (vai oliko se 95?) mikään edelläkävijä. Pelkkä räkälä.
Enpä sanois että gay-paikat on maailmalla stylessä tai musiikissa noin paljoa heteropaikkoja edellä. Esim. ateenan "vallitseva" gay-paikka häviää ikävästi kaupungin kovimmille heteropaikoille. Musiikki vaikuttaa, mutta puitteet eivät. Jos on tylsää niin on silloin on tylsää vaikka puitteina olis itse taj mahal.
Totta. Hassua, että otit vertauskuvaksi Taj Mahalin, sehän on hauta...
Mun mielestä vikan rempan jälkeen keväällä 2001 vanhassa DTM:ssä oli tosi hyvä meno.
Uudessa hyvää, että pääsee aina jonnekin istumaan, jos ei jaksa tanssilattialla heilua ja baaritiskejä on useampi, ei tarvitse hirveästi jonottaa.
Uusi ei korvaa täysin vanhaa, ei ole niin "intiimi" tunnelma kuin pienissä tiloissa, mutta ei mielestäni voi kenelläkään olla valittamista, kun kaikki mahtumat sisään ja on jopa tilaa hengittää.
Ja ne vanhan vessat.... onneks nykyään pääsee vessaankin ilman kauheeta jonoa.
Niin, ja onneksi siellä uudessakaan mamassa ei ole mikään pakko käydä ;-)
en tiedä mistä johtuu mutta minulla oli paljon kivempaa vanhassa dtm:ssä. se ei ollut niin "suosittu", trendikäs. ja se vanha oli pienempi = kodikkaampi. ihmiset ei olleet levittäytyneet niin laajalle toisistaan. uudesta vaikuttaa tulevan heterompi..
Noh, mä en nyt sitten tiedä sen uuden dtm:n trendikkyydestä, millä mittarilla se sitä olisi? Vanha oli tosi hot silloin joskus 1996-99 (n. about). Silloin siellä oli laumottain heteroita ja naisia tampaamassa, kuten moni varmasti muistaa. Siitä kai lostarin ja sitten herkun suosio ja lopulta dtm:n suosion romahtaminen ja ryvähtäminen siihen alamäkeen missä se ennen muuttoaan roballe oli.
"Maailmalla gay-paikat on 190% edellä, niin musiikissa kuin stylessä, hetero-paikkoja..."!
Ja paskat ole =)
Kun asuin Hgissä vuosina 1995-98 en vieraillut kertaakaan Dtm:ssä, Herkuleksessä tai Lost&Foundissa. Ei tullut edes mieleen jostain syystä. Silloin kuljin vain Brunnissa ja Road Housessa. Onkohan niitäkään enää?
Oh Brunni, se oli hyvä paikka aikanaan. Ollut Heartbrakers jo monen monta vuotta.
Kasvakaa klubien yli.
Miehen on paha ylittää rakennuksen harjakorkeutta!