ulkona, mutta sydämessä on ihan seesteistä tai rauhaa. Rakkaani juna kohti Turkua alkoi puksutella jo aamutuimaan, kolmen ihanan päivän jälkeen saatoin jo hänet päästää töillensä.
Oli asioiden jakamista ja läheisyyttä ja kuuma lomapäivä Viaborgissa, jossa suurempi aalto tahtoi näyttää mahtinsa (tosin laivan ansiosta).
Mielessä pyörii jo opiskelu ja työasiatkin ja huomaa sähköpostinsa täyttyvän vaateista tulevaa syksyä ajatellen.
Koira pyörii levottomana jalkojeni ympärillä etsien suojaa ulkona kuuluvasta ukkosesta ja salamoinnista. Ilmeisesti ihmettelee kuinka isäntä voi nauttiatummasta taivaasta ja taivaan sähköisestä metelistä, sateesta puhumattakaan.
Tällaiset hetket "yksin" ovat nautinnollisia ja ne jäävät mieleen.
Nautin suunnattomasti myös kävellä vesisateessa jos ilma on vain lämmin, hiukan tropiikin unelmointia.
Tiistai on siis käynnissä ja itse työn touhussa vajaan kolmen tunnin kuluttua. Mukava kyllä palatakin työpaikalle hyvin nukutun yön ja rakkaansa kosketuksen jälkeen. Odotan syyskuun 3. päivää jo nyt. Ehkä silloinkin voisi saada räiskäleitä ja jädeä...
"mitä voisin opetella seuraavaa kertaa varten"?
Keittämään vaikka kananmunia ja muistaa juokseva kylmä vesi" kananmunakuori teoria.
Olipa se hempeä bloggaus :)
lehitraot.
2 kommenttia
martin
14.8.2007 11:41
Boker tov!
Minäkin pidän sateesta - silloin kun voin rauhassa kävellä sateenvarjon kanssa ulkona. Tosin joskus myös hurjat rajuilmat ovat piristäviä, jos näin voi sanoa. Mukavaa, että Sinulla on hyvin!
audinkopoika
21.8.2007 22:48
Itse en oikein pidä ukkosesta, mut sade menee kyl. Olen kesäihminen joka rakastaa auringon lämpöä :)