oma koti kullan kallis

Viime perjantaina se sitten tapahtui. Pääsin muuttamaan uuteen pieneen kotiini. Kaksi komeaa muuttomiestä + ystäväni olivat muuttoapunani. Illalla sitten ihmettelin 26 neliön yksiössäni kera 40n muuttolaatikon ja kasan huonekaluja, että jaa mihinkäs tässä näitä siirtäisi. Kummasti jo viikonlopuna sain kaikki tavarat puretuksi ja joihinkin kaappeihin sullottua. Lauantaina piti käydä Ikeasta hakemassa lisää kaappitilaa. En suosittele kenellekkään muuttoa isommasta pienempään jos ei ole valmis luopumaan tavaramäärästä. Nyt muutaman päivän ja yön asuttuani omassa kodissa pienessä juutalaiskorttelissa elo alkaa luonnistua. Talossa kuuluu ennenkuulumattomia ääniä mitä erikoisempiin vuorokaudenaikoihin. Mutta kaikkeen tottuu. Vastaan on tullut paljon entuudestaan tuttuja ihmisiä. Sekin on positiivista että saan harjoittaa auttavaa hepreankielen taitoani muista kielistä puhumattakaan. Koiranikin on alkanut kotiutua pikkuhiljaa ja uusia lenkkimaastoja on löytynyt. Muutenkin kulmien takaa löytyy kaikenlaista kivaa kuten pieni rautakauppa ja räätäli, molemmille on löytynyt käyttöä. Vaikka asuukin Töölössä voi täälläkin kokea palan Israelia.
Elämä yksin ei välttämättä ole yksinäistä.
Mukavaa loppuviikkoa kaikille.
M