edelleen vähemmistössä ?

edellisen "mitä jäi kesästä käteen" kyselyn perusteella. 9.4% vastaajista on ilmoittanut että kesästä jäi kulta kainaloon. Olen iloinen vaikka vastausprosentti olisi ollut 0.01% : )

Työpäivä takana. Kyllä joskus hoitajan pinnaa koetellaan vaikka kuinka tajuaa työtä tekevänsä sairaiden parissa. Mutta kun kuulet edellisen päivän 8.n työtunnin jälkeen seuraavana päivänä samankaltaisuuden harhaisen jorinan jatkuvan, alkaa tulla jo aika epärealistinen olo. Onneksi tämä on vain ohimenevää.( olo vai harhaiset potilaat...hmmm)

Nythän jokaisen hoitotyötä tekevän on kohennettava subjeektiivista hoitajaidentiteettiään ja paneuduttava hoitotyön eettisiin käsityksiin koska on nämä surmajutut olleet pinnalla.
Eilen EI naurattanut yhtään, kun omainen kysyi että -"miksi äitini on noin väsynyt ja sekava"? vastasimme että hän on valvonut edellisen yön ja laulellut itsensä iloksi ja toisten suruksi venäläisiä kansanlauluja. Omainen katsoi ja kuiskasi "vennääks" (puolella suulla)...-niin minä vaan sitä että ette vain ole antanut hänelle insuliinia!
Siinä jo vanhan/nuoren sairaanhoitajan karvat kävivät permanentilla ja kaikkien kanalintujen lihalla käsivarret. Ettäs ilkeävät riivatut.
Tiedän että omainen on "kärkyllä" ihan kokemuksesta, mutta rajansa kaikella. ARRRRRGGGHHH.

No nyt olen jo hyvällä tuulella tunnin tirsojen jälkeen. Viimeaikoina on jostakin kumman syystä alkanut uni maistua työpäivän jälkeen.
Luin kirjaa, jonka nimi on Why? siinä vastattiin tietyn aihepiirin asioihin aika perusteellisesti ja kysymyksiä kirjaan mahtuu lähes 1000 syntymästä kuolemaan.Joitakin tärkeitä kysymyksiä sieltä tavoitin, mutta minun kysymyksiäni sieltä ei montakaan löytynyt. Olisikin mielenkiintoista jos elämän joka alueeseen löytyisi vastaus kirjasta, jäisi tuo oma ajattelu hiukan taka-alalle ja aivot voisi....surkastua. ok ei hyvä ajatus.
Viime yönä kirjoittelin sähköistä kirjettä ja sen kirjeen sisäisiä kysymyksiä olen tänäpäivänä pohtinut. Nyt olisi se vastauskirja ollut paikallaan. Että pitää lähimmäistään vaivata omilla kuusiokulma-ajatuksillaan.

Tänään pidän ihan koti-illan ja se tuntuu suorastaan houkuttelevalta. En vastaile puhelimeen tai avaa ovea ovikellon soidessa (en yleensäkään tee niin jos tuntematon rimputtelee kellojani). Enkä katsahdakkaan yhteenkään lasten migreeniä käsittelevään ulkolaiseen tutkimukseen.
Olen opetellut tämä hedoinistisen yksinäisyyden iloja. Kaverit laukkaavat illalla bileissä joista kuulemma ei voi olla pois. sanoin että kyllä muuten voi ja erittäin hyvin.
Minusta ilmeisesti on tullut hidastunutliikkeinen keski-ikäinen miehen köriläs. bat newer maind.
jaa. kello seitsemän uutiset alkoivat juuri.

lehitraot, have a nice saturday night feaver : )