Tänään on Uuden Elämäni Ensimmäinen Päivä. :) Nyt on siis päätös tehty terveellisemmästä elämästä, tämä nyt ei toki tarkoita tupakoinnin ja rällästäminen lopettamista, vaan ruokatottumusten parantamista ja liikunnan lisäämistä. Pakko nimittäin tehdä itselle vihdoinkin jotain. Kuitenkin aina olen kovasti liikkunut, kunnes tapahtui sellainen "vanhuus ei tule yksin, etenkään parikymppiselle kuntoilijalle" –onneton sattuma. Jäi sitten isommat kuntoilut muutamaksi vuodeksi ja sen kyllä huomaa.
Ja muutenkin olen tänään ollut jotenkin erityisen voimissani ja hyvällä mielin. Vahva olo. Koska tuntuu tosiaan siltä että olen päässyt irti menneistä ja tuleva tuntuu hyvälle ja näyttää lupaavalle. Että vaikka työni onkin puuduttavaa ja haluan uuden ja samoin haluan uuden isomman asunnon ja lisää rahaa ja rakkautta (tai rakkautta ylipäätänsä), niin silti kaikki on hyvin. Juuri näin. Olen onnellinen ja elämä sujuu hyvin yksinkin. Eipä ole ketään nalkuttamassa ja vaatimassa tilille hippastelusta. :)
Ihan kyllä kiva että se loma alkaa huomenna. Tosin vielä ennen mökkeilyä pitää käydä vähän salilla kuntoilemassa ja tehdä muutenkin ruokavarastojen siivous. :) Linssejä ja puuroa nyt sitten vaan.. Ei kyllä ihan ehkä tuollaisenaan houkuta, mutta olen tehnyt jo monta hyvää reseptilöytöä tuolta internetin ihmeellisestä maailmasta.
Voisin myös lomaillessa suunnitella uutta tatuointiani. Onneksi ystävälläni on tatuoija-ystävä johon aion ottaa yhteyttä ja pyytää apua suunnitteluun ja toteutukseenkin. Jos senkin saisin vihdoinkin tehtyä. Olisi myös pari muutakin ideaa vain toteutusta vailla. Yksi kuva jo on, ja toinen vielä pitäisi ystävän piirtää. Onneksi on lähipiirissä ihmisiä, jotka ovat taiteellisesti lahjakkaita, toisin kuten minä. Tai on minulla niitä ideoita, mutta se toteutus ei juurikaan ole tikku-ukkoa kummoisempi. Sitten noita kuvia olisi jo viisi. Ja vielä lisää haluan. Tatuoinnit ovat aina jotenkin kuuluneet elämääni, sillä perhepiirissä niitä on lapsuudesta asti näkynyt paljon. Tosin tähän voi merikarhujen ja linnakundien sukulaisuus jotenkin vaikuttaa.. ;) Isäni kysyi ensimmäisen kuvani nähdessään, että olenko merillä vai vankilassa ollut. En Ruotsin-risteilyä kummemmin.
Mutta levottomat jalat ja levoton mieli. Taidan karata töistä. Salaa. Ihan hiljaa vain....