Osaatteko kertoa mitä se on kun joku on mielessä unohtumaton?
Sellainen persoona jota ihailee, kunnioittaa ja jossa näkee paljon sitä mitä itsekin ehkä tahtoisi olla?
Kuitenkin samalla näkee sen vahvuuden ja hienon olemuksen läpi siihen sieluun joka joskus murenee, siihen huoleen siellä sisällä ja muuhun hyvin syvälle sisimpään olemukseen. Näkee sen, että on samanlainen ihminen kuin itse eli ei takerru liikaa ihmisen psyyykeen heikkoihin kohtiin vaan jatkaa energisen positiivisesti elämäänsä samalla ollen kunnioittava ja todella hieno esimerkki muille.
Molemminpuolin näemme ja tunnemme sen, että meillä molemmilla olisi toisillemme jotain annettavaa.
Sitä ei kumpikaan missään kohtaa pysty kiistämään etteikö meidän välillä olisi seksuaalista jännitettä, mutta se me molemmat tiedetään, että se ystävyys mitä meillä voisi olla on jotain niin hienoa ja korvaamatonta että siihen ei maailama kykene.
Jep. Paljon saa lukea paskoja juttuja ja muuta skeidaa, mutta tää on nyt sitte tän muijan realismi ja sanaton viestintä meidän välillä, kehon salattu kieli mitä pyrittiin estään ja kaikki... Aikamoista sontaa tää olis jos jonku kirjottamana lukisin..no en mä lukis ees.. mut ne pari kaveria maailmas tietää tunteen... aargh! En oo koskaan rakastunu (sanoinko rakastunu? no korjataan et viehtyny tai tavannu vastaavaa tai jotain)
Kumpikaan meistä ei oo toisillemme ulkosesti semmonen mitä ihaillaan. Sä et tykkää mun muotosesta ja näkösestä muijasta ja mä en sun muotosesta ja näkösestä, mut tää helvetin oleminen, fiilis ja muu! Ei oo muulla mitään väliä!
Molemmilla on kumppanit joista varmasti ihan pirusti välitetään, mut se mitä meillä vois olla...tota sivulausetta en ees olis saanu kirjoittaa..
En silleen tunne tunteita, mut neuvothan minua? Mitä tää on?
Asiasta ananakseen. Klishe. Jumppamaikka. Voih! Niin ihana! Mulla on eka jumppamaikka johon iskeny enemmän silmäni mut en menny hänen tunnilleen kun vaihtu kurssi :P
Neuvothan minua? Miksi ne ihmiset joihin tunne henkistä vetoa ja joiden kanssa tunnen enemmän sitä todellista halua ja... miksi he ovat ulkoisesti erinäköisiä kuin he joita muuten ajattelen.Kovasti ovat, lähes vastakohtaisuuksia ovat he joiden kanssa tunnen todellisuutta.
1 kommentti
martin
12.2.2011 20:56
Kun pääsee ulkopinnasta syvemmälle, niin hengen yhteys on se, joka jysähtää. Se ei ole k e n e l t ä k ä ä n pois, vaan rikastuttaa. Se on ei vähemmän eikä enemmän kuin upeaa!