Oh kun on ihanan raikas olla, siivosin tänään talomme lattiasta
kattoon, tai oikeastaan aloitin jo eilen, mutta nyt on puhdasta :D
On se kyllä aika kumma miten ihminen kerää ympärilleen kaikkea ylimääräistä ja tarpeetonta krääsää. Itsellänikin hyllyt tursuaa koriste esineitä, ylimääräisiä astioita jne... Silti en halua luopua niistä ainoastakaan, vaikkei niillä olekkaan käyttöä. Jos ajattelen vaikka luopuvani jostain malkosta, ensimmäisenä mieleeni tulee kaikki muistot jota siihen liittyy ja päätän laittaa sen takaisin paikalleen pölyttymään. Jotenkin luopuminen on minulle vieras asia, en ole tottunut luopumaan mistään, en kerta kaikkiaan. Olen varmaankin jotenkin piloille hemmotelttu tuossa suhteessa, minun ei ole tarvinnut luopua ellen ole halunnut. Vielä jonakin päivänä minä työnnän kaiken tuon ylimääräisen rojun ulos ja päästän irti asiosta joita olen rakkailtani saanut.
Asiasta viidenteen: Olen hieman pettynyt ystäviini, sillä en ole saanut kuulla heistä kolmeen päivään mitään. Olen ollut itse asiassa kotona yksin kolme päivää, ja inhoan yksin olemista kaikkein eniten. Pelkään olla yksin. Olisin voinut tietysti itse ottaa heihin yhteyttä, mutta en aina halua olla se joka on ruikuttamassa seuran perään. Kaikkein pahinta tässä yksin olemisessa on se, että en osaa nukkua yksin.Viime yönäkin nukkuminen meni aamuun, uskalsin ruveta nukkumaan, kun kello oli 05.30. Sitten nukuin vielä todella huonosti, pyöriskelin vain ja heräsin jo 11.30. Hieman on uupunut olo vielä näin siivoamisen päälle, pitäisi varmaan ottaa päikkärit...
