Posti outtasi meidät ikävin seurauksin

Muutimme nykyiseen kotiimme 34 vuotta sitten. Tämä on kahden erillistalon asunto-osakeyhtiö. Talot olivat silloin juuri valmistuneita. Naapurimme oli muuttanut puolta vuotta aiemmin.

Naapuriperhe oli ostanut koko asunnon velaksi. Heillä ei tulotasonsa mukaan olisi ollut lainkaan varaa siihen. Ei myöskään elämäntyyliin, jossa rahaa pistettiin menemään surutta, huomista miettimättä. Perheeseen kuului vanhempien lisäksi kolme lasta.

Tuohon maailmanaikaan, jos vain käväisi pankinjohtajan juttusilla, sai taskut täyteen rahaa mitättömin vakuuksin. Ei tarvinnut ottaa edes hattua kouraan, kuten oli tapana sitä ennen. Muutoin olisi jäänyt laina saamatta.

Vaikeudet taloyhtiön asioissa alkoivat melko pian. Yhtiövastikkeet ja muuta maksut heiltä tuppasivat unohtumaan toistuvasti, mikä aiheutti huomattavia hankaluuksia.

Tilasimme tuohon aikaan Amerikasta isoformaattisia, kiiltäväkantisia herrakuvastoja. Ne toimitettiin suljetuissa ruskeissa kirjekuorissa. Erään kerran posti oli jakanut vahingossa kirjeet naapurin postilaatikkoon. Löysimme ne omasta laatikostamme avattuina ilman minkäänlaista selitystä.

Nämä herrakuvastot eivät olleet varsinaista pornoa, mutta mielikuvitukselle niissä ei ollut jätetty lainkaan tilaa. Naapurillemme tuli ilman muuta selväksi meidän lajimme ja laatumme. Tuosta alkoi usean vuoden painajainen.

Välit naapuriin olivat jo valmiiksi kireät, koska he eivät olleet hoitaneet asioita sovitusti. Erään kerran talon rouva, joka oli luonteeltaan varsinainen riivinrauta, pamautti minulle päin taulua: "Me ainakin kasvatamme lapsemme terveellä tavalla." Se oli selvä ilkeys ja viittaus meihin homoseksuaaleina. Samalla se oli meille suora sodanjulistus.

Tuosta lähtien he katsoivat, että heillä on taloyhtiössä kaikki oikeudet ja meillä kaikki velvollisuudet. He koettivat kävellä jatkuvasti ylitsemme ja pakottaa meidät toimimaan haluamallaan tavalla. Uhkailtiin milloin poliisilla, milloin lakimiehillä. Riidat olivat jatkuvia. Ylikävelyyn emme tietenkään suostuneet. Sekös naapuria suututti. Että homot hyppivät heidän nenilleen.

Ensin koetimme pitää kokouksia, joissa asioita olisi selvitelty. Ne pidettiin meillä, koska lapset kuulema pelkäsivät meitä. Miksiköhän? Kun rouva saapui kokoukseen, hän alotti huutamisen jo ulko-ovelta ja jatkoi sitä kokouksen ajan. Minkäänlainen järkevä asioiden hoito ei onnistunut.

Minulla oli isännöitsijän tehtävä. Otin tavakseni kirjoittaa asiat kirjeeseen ja pudottaa sen heille postilaatikkoon. Se oli heistä aivan sietämätöntä. Viestini meni perille, mutta toisinpäin viestitys toimi kovin kehnosti. Heillä kirjallinen taito ei oikein riittänyt muuhun kuin haukkumiseen.

Lopulta he joutuivat muuttamaan ulos talosta, koska pankki ei ollut saanut maksujaan. Välittäjä kertoi, etteivät saaneet asunnosta penniäkään.

Päätimme kostaa ja julmasti. Muutto tapahtui viimeisenä mahdollisena päivänä. Kun he kantoivat tavaroitaan muuttoautoon kaatosateessa, sytytimme pihalle roihut palamaan ja juhlistamaan heidän lähtöään. Homon kosto on hirveä! :-)

Nykyisen naapurimme kanssa menee hyvin. Teetimme juuri onnistuneen putkirempan.

Juttukuva: Pexels Pixabay