Niin vieläkin makailen kun en muutakaan jaksa tehdä...
päätä särkee...yritin hiukan siivoilla...mut ei tästä mitään tule...
Sain terveisiä vanhoilta ystäviltä joista en ollu kuullu mitään pitkään aikaan.
Yksi heistä oli muuttanu paikkakuntaakin tässä välillä ja tuskailee kun ei tunne olevansa liki 60vuotias!!
Hän meinaan tahtois töihin mutta ikärasismiin törmää kaikkialla.
Ystäväni on taitava kuvan käsittelijä ja kuvaaja.
Hän kirjoittaa hienosti ja lähettelee kuviaan muillekkin kuin vaan meille ystävilleen.
Hän ei näytä ikäiseltään ja mieleltään on edelleen ikuinen nuori. Hyilee omalla hammas rivillään leveästi ja reissaa ja matkustelee ja nauttii lapsistaan ja aikuisuudestaan.
Olenko itse samanlainen hänen iässään ja osaanko arvostaa terveyttä ja virkeyttä,jos sitä on?
Toinen ystäväni asuu lähempänä muttemme ole nähneet tai kuuleet toisistamme aikoihin mitään.
Häneltä tuli sähköpostia ja kuulumisia....
Kaikki kuulemma hyvin ja hän luuli että minä olen muuttanut johonkin kun minua ei kuulemma ole näkynyt..
No maailma heittelee meitä ajasta ja paikasta riippumatta, laidasta laitaan.
Välillä sataa ja sit se aurinkokin taas jaksaa näyttäytyä...
Nyt yritän huilia hetken ja sittenpä taas muksut saapuukiin takaisin kotiin...
Haleja mun rakkaille ja ystäville...
