Mietin taas tätä kummallista elämää..
Kun on kuuma kaipaa viileyttä ja viileällä lämmintä..mikään ei ole hyvin...
Palasin entiseen elämääni ja kummastelen...uskon ettei ihmiset pysty muuttumaan..lankesin vanhaan ansaan..rakkaudestako..empä kai. Voicella soi vanha nainen hunningolla...tuttuja tunteita.
Kaipaan erästä ihmistä valtavasti..sitä hellyyttä ja läheisyyttä..suudelmia..jos sinä luet tätä joskus tunnistat kyllä itsesi...
Jalka ei sit parantunut..kohta kaksivuotta menny ja nyt olen leikkausjonossa..onnistumisprosentti tosi huono...Tuntuu vaan että katselen elämääni jostain sivusta enkä pidä yhtään näkemästäni...olenko sekoamassa...ehkä..en tiedä..väsyny ja hämmennyksissä...
Kohan tässä nyt vaan yritän purkaa tätä hullua mielentilaani ja kaipaan jo menetettyä...
Kommentoi kirjoitusta
Kirjaudu sisään voidaksesi kommentoida kirjoitusta.
Ei vielä tunnusta? Liity nyt!