Sain taas potkut sairastumisen takia...
Olen kirjoitellu tänne jo jonkin aikaa ja olen pahoillani jos toistan asioita...
Turhaantuminen omaan itseensä ja elämäänsä alkaa tuntua ja näkyä kovasti!!!
Olen turhautunut tähän huonoon onneeni ja sairastamiseen!!
Olen väsynyt olemaan se kokoperheen psykologi ja voiman pesä joka ei väsy!!
Olen kyllästynyt olemaan minä!!!
No niin se tuli nyt sanottua ja tuotua syvältä sisältäni ulos..
Kumpa jaksaisin uskoa että onneni asioissa kääntyisi...
Olen va ni turhaantunut ja väsynyt...
niin fyysisesti kuin henkisesti...
Silti yritän olla hyvä äiti ja jaksan kuunella lapsiani ja yritän huolehtia heistä...yritän...yritän...jaksaa myös hymyillä.
Valvon öisin ja mietin asioita..
ainoastaan silloin ajatukseni valtaavat minut ja se musertava paine pääsee valloilleen..silloin kun toiset nukkuvat....
Pitäneekö paikkaansa että vanhemmiten unen tarve vähenee...itse olen usein valveilla vielä aamuyöllä ja silti 6.30aamupalalla ja lapsia kouluun laittamassa...enkä pysty enää nukkumaan.
Mutta tästä tuli taas tämmönen minun paineen purku kattila jossa porisee ja kihisee joka suunalta.
Mutta ah, miten helpotti!!
Haleja mun ystäville ja rakkaille!!
