Timo Soinin uusi talousneuvonantaja Oskari Juurikkala on Opus dein jäsen, numeraari, joka asuu erityisessä Opus dein asuntolassa Helsingin keskustassa. Asia oli Soinille kiusallinen vasta, kun yhteys Cannonballiin paljastui. Wikipedia kertoo tarkemmin numeraareista, joille on tyypillistä selibatia ja itsensä kiduttaminen. Opus dei perustettiin 1928 ja Suomeen se tuli 1980-luvulla. Millaisesta äärijärjestöstä on kysymys?
Opus dei on katolisen kirkon sieluhoitojärjestö. Se tunnetaan myös homovastaisena liikkeenä. Viime kesän lopulla Berliinin katolisten arkkipiispaksi nimitettiin Maria Woelki (54), joka seurasi kesällä kuollutta kardinaali Georg Sterzinskyä. Paavi nimitti Woelkin, vaikka tarjolla olisi ollut traditionaalisempi tai myös uudistusmielisempi vastaehdokas. Woelkiin on yhdistetty kaksi asiaa: Opus dei ja äärikonservatiivisuus. Mitä Opus dei tässä yhteydessä tarkoittaa?
Arkkipiispan pitäisi olla sillanrakentaja. Maallikkojärjestön ”Wir sind Kirche” edustaja toivoi liberaalia arkkipiispaa. Woelkin menneisyys arveluttaa. Woelki itse torjuu puheen Opus dei –jäsenyydestä: ”En ole Opus dein jäsen”. Homoutensa vuoksi katolisen kirkon virasta irtisanottu teologi David Berger kuitenkin vakuuttaa, että nyt Woelki aloittaa virassaan valheiden keskellä. Woelki opiskeli Opus dei –yliopistossa Santa Crocessa Roomassa. Siellä hän on tehnyt väitöskirjansakin. Väitöskirjassa hän hahmottelee pappeuden olemusta. Seurakunnat ovat pappien yksinoikeutta. Maallikoilla ja erityisesti naisilla ei ole siellä mitään sananvaltaa. Sillä, joka tekee väitöskirjansa Opus dei –yliopistossa, täytyy olla läheiset suhteet järjestöön. Jos joku haluaa tutustua Woelkin väitöskirjaan, niin tiedoksi, että se on kadonnut Kölnin hiippakunnan kirjastosta 4. heinäkuuta 2011. Kuka mahtoi pihistää?
Ennen Berliiniä Woelki oli Kölnissä apupiispana, ja hänestä silloin tällöin kirjoitettiin homouutissivuilla. Monet kölniläiset huokasivat helpottuneena, kun kuulivat Woelkin siirrosta Berliiniiin. Tosin berliiniläisille siitä nimityksestä voi seurata katastrofi. Miten hän tulee toimeen pormestari Wowereitin kanssa? Vaikka Köln on homojen metropoli, hän aika harvoin joutui vastakkain sen asian kanssa. Sen sijaan yhteenottoja paikallisten seurakuntien kanssa oli useammin, kun Woelki halusi ajaa läpi äärikonservatiiviset toimintalinjat.
Woelki esittäytyi 5. heinäkuuta Berliinissä lehdistölle. Yksi journalisti kysyi: ”Mikä on suhteenne homoseksuaalisuuteen?”. Woelki vaikutti vaivautuneelta ja nakkeli niskojaan. ”Berliinissä on paljon homoja”, journalisti jatkoi. ”Niin oli Kölnissäkin”, vastasi uusi arkkipiispa. Woelki vastasi katolisen katekismuksen sanoin, että sukupuolisuuden toteuttaminen homosuhteessa ei ole Jumalan tahdon mukaista. Kirkko ei kuitenkaan ole mikään moraalilaitos, jolla etusormi olisi aina pystyssä. Hän lupasi kutsua homojärjestö LSVD:n keskusteluhetkeen.
Englannissa on omia kokemuksia nais- ja tasa-arvoministeristä, joka sattui olemaan myös Opus dein jäsen. Hän oli irlantilaissyntyinen Ruth Kelly. Hän sai ministerin viran vuonna 2006 Tony Blairin aikana (Blair oli katolinen!). Heti nimityksen jälkeen Independent-lehti tenttasi uutta ministeriä. Tämä ei suostunut vastaamaan kysymykseen, onko homoseksuaalisuus synti. Asia oli sen takia aika tärkeä, että oli juuri saatu Equality Act eli syrjintälaki, joka kieltää syrjinnän mm. seksuaalisen suuntautumisen perusteella. Ministerin oli vietävä laki käytäntöön. Kuitenkin Ruth Kelly oli parlamentin äänestyksissä useamman kerran äänestänyt homojen ja lesbojen oikeuksia vastaan. Blairin hallituksessa hän yleensä jäi pois, kun päätettiin homojen oikeuksista. Sky Newsille hän vastasi tasa-arvoministerinä näin (Independentin artikkelista 10.6.2006):
Kay Burley: What are your views on homosexuality?
RK: As Equality minister I'm delighted to be taking on this brief. I was the minister who set up the equality review...
KB: OK. What are your views on homosexuality?
RK: Well, as I say I don't think people with different sexual orientations ought to be discriminated against in society and as a politician I will make it my responsibility and duty to ensure I have a society which is tolerant, which is fair...
KB: In May 2002 I believe that you voted against same sex couples being able to adopt. Is that right?
RK: Look, people have private views which they express in the House of Commons on votes of conscience in the usual way as members of Parliament. As a member of the Government, I have collective cabinet responsibility...
KB: No, no no... you are the Equality minister. It's not collective responsibility. It's up to you to make sure everyone is treated equally...
RK: And I will do that.
Ruth Kellyn ministeriyden innoitttamana Pink News haastatteli vuonna 2009 Englannissa Opus dein tiedottajaa, joka itsekin on numeraari. Hän kertoi tästä elämäntavasta: eletään selibaatissa, antaudutaan Jumalalle täysin, ei avioliittoa, ehkä käydään töissä, mutta muu aika menee Jumalalle ja muille uskonveljille. Hän kertoo olleensa selibaatissa 16-vuotiaasta alkaen. Ennen täydellistä Jumalalle omistautumista hän oli töissä software-puolella, ja teki töitä kuten muutkin paitsi että eli selibaatissa.
Haastattelija kysyy: olisiko hän hetero, jos ei olisi selibaatissa? Kyllä, mutta voidaanko puhua jostain muusta. Hänellä on sormus, mutta se ilmaisee liittoa Jumalan kanssa.
Edellisellä viikolla tv:ssä oli puhuttu Opus dein suhtautumisesta homoihin. Haastateltava vastaa, että Opus deillä ei ole omaa kantaa, vaan se katsotaan katolisesta katekismuksesta. Mutta ketään ei saa syrjiä, ja kaikilla on oma arvokkuutensa. Jotkut asiat ovat syntiä, kuten vieraissa käynti ja homoseksi. Kyse ei ole syrjinnästä, koska on määritelty, että seksi kuulu avioliittoon. Se on ihanne. Homoseksuaalisuus taipumuksena ei ole synti, mutta seksuaalinen kanssakäyminen on, samalla tavalla kuin heterosyrjähypyt. Kirkolla ei ole ongelmaa synnintekijöistä, vaan kirkko haluaa auttaa syntisiä.
http://experienceswithopusdei.blogspot.com/2009/07/gay-magazine-interview-with-opus-dei.html
Tämä lyhyt retki Opus dei –maailmaan paljastaa: ei mitään uutta tai ihmeellistä. Opus deille on annettu leima salaseurasta. Ajatus on kai se, että jokaisen tulisi kavahtaa, kun kuulee sanan: Opus dei. “Nahkahomo” voisi sanoa: kuulostaa tutulta, hieman SM:ää. Erona: nahkahomo haluaa nauttia maallisesta elämästä. Nahkakerhojakin on pidetty salaseuroina, kunnes on käyty juttelemassa face-to-face.
Mutta Oskari Juurikkalan tarina Iltasanomissa vuosien takaa on aika raflaava.
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/itsensa-piiskaamista-ja-piikkivyolla-rankaisua---nain-soinin-uusi-lahimies-kertoi-opus-deista-2006/art-1288435452949.html