Helsinkiläiset Laternan bileissä

  • Artikkeli
  • Tapahtumaraportit
  • (päivitetty )
  • Toimitus Ranneliike ry


"Lähretään Tampereel pileisii"


Tampere G.A.Y SUMMER -tapahtuma

Laterna 28.6.2003 21-04


Tampere on kaikin puolin kesän kaupunki. Terassit
pursuilevat väkeä ja hyvän näköiset tamperelaiset
pojat tepastelevat pitkin Hämeenkatua. Vähemmästäkin
tulee kuhmuja päähän kun hihattomat paidat ja söpöt
naamat vievät huomiokyvyn. ”Mikä toi on?! –Varo
lyhtypylvästä!” Salakieli kavereiden kesken kuulostaa
ulkopuolisesta varmasti oudolta, varsinkin tämän porukan.
Yksi sanoo puolijärkyttyneellä äänellä
”Hermunen!” ja koko porukka tekee täydellisen oikeaoppisen
bongauspyörähdyksen, joka on kuin suoraan Queer as Folkista.


Kesällä Tampere on kaunista katseltavaa.
Kaupungista löytyy sekä kulttuuripitoista että vähemmän
kulttuuripitoista ohjelmaa ja jos jonkinmoista tapahtumaa. Myös
homoille järjestetään tuolloin erikoisempaa ohjelmaa
ja paikalle saapuu ihmisiä niin läheltä kuin kaukaakin.
Tapahtuma, johon ranneliike päätti ottaa osaa ja raportoida
tilanteita muualtakin kuin Helsingistä, oli Tampere G.A.Y.
SUMMER.


Olimme aikaisemmin sopineet muutaman tamperelaisen
ystävämme kanssa näkevämme etkojen merkeissä
ennen Laternaan menoa. Törmäsimme päivällä
Koskikeskuksen terassilla ja saimme kuulla, että ennakkoliput
tapahtumaan oli myyty loppuun jo aikaisemmin. Ilmeisesti paikalle
oli tulossa melko paljon väkeä. Etkot jäivät
näin ollen väliin, koska päätimme olla ajoissa
paikalla, jottemme joutuisi jonottelemaan ulkona turhan päiten.
Tosin tämä päätös osoittautui varsin turhaksi,
koska - kuten Helsingissäkin – homothan eivät tunnetusti
ole ajoissa missään muodostamassa jonoja vaan suurin osa
heistä on aina ”fashionably late”. Ja jo valmiiksi
umpitunnelissa baariin tullessaan.


Saavuimme paikalle hieman kymmenen jälkeen.
Koska ystäviämme odotteli ulkopuolella olimme mekin hetken
aikaa ulkona. Tämä aiheutti tapahtuman järjestäjien
keskuudessa pelästyneen reaktion, "Mä jo luulin,
että te ette tuukkaan tänne!" - Ovella meitä
oli vastassa pirteä ja iloinen "Ovimaija" -naispuolinen
poke.


Sisällä oli vielä väljää
ja, koska emme olleet koskaan aikaisemmin käyneet Laternassa,
alun tunti kului paikkaa kierrellessä muutaman maistelujuoman
turvin.


Laterna oli alkuun varsin "outo". Pienissä
sisätiloissa sokkeloiseen tyyliin rakennettu hämärä,
ehkäpä aavistuksen nuhjuinen ravintola, joka olemus antoi
vain yhden kuvan, tänne tullaan juomaan alkoholia (kaksin käsin).
Tanssilattia löytyi yläkerrasta. Pieni ja perhanan pimeä,
välillä aivan säkkipimeä. Äänentoisto
kotikutoinen ja valo "show" muutaman scannerivalon varassa.
Katutasossa eteisen erottamana baaritiski ja sen perällä
"patio", nyt remonttiaitauksella rajattu vilvoittelupaikka,
josta oli näkymä keskelle julkisivuremonttia. Erityishuomion
saivat WC -tilat, jotka muuhun paikkaan verrattuna olivat valoisat,
siistit ja hyväntuoksuiset!


Paikan koko houkutus olisi siis täysin seuran,
henkilökunnan ja ohjelman varassa.


Aloitetaan seurasta, sitä riitti. Tuttuja
kasvoja tuli vastaan jatkuvasti. Kommentit olivat lähes tulkoon
aina samaa luokkaa, "Mitä hittoa 'Helsinki' täällä!!!
Ihanaa nähdä, voi että tervetuloa!". Henkilökunta
oli poikkeuksetta iloista, palvelualtista ja hyvällä asenteella
varustettua. Vaikka Helsingistä tutut juomasekoitukset olivatkin
hieman hakusessa ja usein kuuli kysymyksen "että mikä
juoma, mitä siihen tulee" sai aina kouraan lasillisen,
joka vastasi alkuperäisen makua ja teki sen mitä siltä
odotti. Henkilökunnan ystävällisyys tuli esiin kaikkialla,
erityismaininnan sai vanhempi herrasmies, joka isännöi
vaatenarikkaa. Moni Hesalainen poke saisi käydä tutustumassa
hämäläiseen palveluun, loppuisi bodariasenne ja lihasten
pullistelu, tilalle tulisi hymyilevät kasvot, kohteliaat kommentit
ja se palvelu!


Musiikki vaihteli aivan laidasta laitaan, joskus
kävi niinkin, että vasen korva kuuli, kuinka "sata
salamaa iskee tulta" ja oikea korva aisti "will i ever
fall in love". Hieman ehkä hassu ratkaisu sijoittaa kaksi
totaalisen eri musiikkityyliä soittavaa DJ:tä vajaan 15
metrin päähän toisistaan. Alkuillasta tämä
kakofonia häiritsi, mutta illan syvetessä ja tunnelman
noustessa se ei haitannut, siitä ihmiset pitivät huolen.


Illan edetessä kivirappuset, jotka johtivat
yläkerran "clubin" -puolelle osoittautuivat vaarallisiksi.
Jalka ei totellut lainkaan niin hyvin kivisien askelmien korkeuseroja
ja niin allekirjoittanut, kuin moni muukin juhlan vieras ottivat
varsin vauhdikkaita askelvaihtoja rappusissa, onneksi kukaan ei
loukkaantunut. Yläkerrassa oli koko illan aikana ehkä
eniten tilaa. Osasyy tälle lienee tanssilattian perällä
ollut tuolien ja pöytien tila, jossa ihmiset saivat istuskella.
Se rajoitti jatkuvasti kävelevien baarihirmujen osuutta, jotka
tupeksivat mieluummin alakerran ahtaudessa. Yläkerran "darkroom"
saattoi myös pitää huolen siitä, että kaikki
eivät halunneet "leimautua" ko. touhun harrastajiksi,
ainakin itse kiersin mokoman tilan mahdollisimman kaukaa. Ehkäpä
juuri tämän "nuolukopin" olemassaolo aiheutti
sen, että Laternan WC-tilat olivat alkuperäisessä
käytössä läpi illan, eikä DTM:stä
tuttua ruuhkaa pissalle päässyt syntymään, kun
WC:ssä oli oikeasti mahdollisuus päästä tarpeilleen,
DTM:ssä kun WC:t ovat lähinnä naiskentelevien parien
asuttamia.


Kaiken kaikkiaan koko kokemus oli 3½ arvoinen
(asteikolla: 1-5). Ilta olisi voinut mennä huonomminkin. Kolmonen
on pitkälle henkilökunnan ja sosiaalitilojen ansiota,
lisäpuolikas ihan siitä ilosta, että näki paljon
hyviä ystäviä :-) Pisteitä pudotti aamuyön
ahtaus, jota tehostettiin varsin tehokkaalla kyynärpäätaktiikalla.
Tässä asiassa oli nähtävissä selkeä
jakauma homojen ja lesbojen suhteen. Jälkimmäiseksi mainittu
ihmisryhmä esitti erittäin kattavan katsauksen siitä,
miten monella eri tavalla voit kietaista kyynärpäällä
kylkeen. Illan "mädän munan" saa se nuori mies,
joka jostain syystä löi minua varsin tuntuvasti vasempaan
käsivarteen WC:n edustalla eteisaulassa. En tiedä, oliko
kyseessä jokin paikallinen pariutumisrituaali vai miksi hän
aggressiivisesti viittasi minua liittymään seuraansa WC:n
puolelle heti lyönnin jälkeen.


Tällä ohjelmalla, musiikilla ja henkilökunnalla
paremmissa tiloissa saisi aikaan vaikka mitä!


Kuvat: Hiiru, Teksti: Camille & Hiiru


















Kommentoi juttua ja keskustele aiheesta

Sinun tulee kirjautua sisään voidaksesi aloittaa uuden keskustelun

Ei vielä tunnusta? Liity nyt!