Saamelaiskulttuurin hlbti-vähemmistöt hiljalleen esiin

  • Artikkeli
  • Ihmisiä ja ilmiöitä
  • Sami Mollgren
  • 3

Suvi Westin ohjaama dokumenttielokuva Sparrooabbán (Minä ja pikkusiskoni) valittiin yleisösuosikiksi Helsingissä tammikuun lopussa järjestetyillä DocPoint-dokumenttielokuvafestivaaleilla.

Elokuva käsittelee samaa sukupuolta olevan rakastamista saamelaisyhteisössä ohjaajan Helsinkiin muuttaneesta naisen kanssa parisuhteessa elävän pikkusiskon Kaisan kautta. Kaisan seksuaalinen suuntautuneisuus on ollut torjuttu asia saamelaisyhteisössä. Diakonin ammattiin kouluttautunut Kaisa ei kuitenkaan itse halua katkaista yhteyttä juuriinsa, äidinkieleensä ja uskontoonsa. Esillä on puolustautumisen vaikeus sekä asenteista kumpuava häpeän ja syyllisyyden leima. Elokuva ei kuitenkaan maalaa aivan lohdutonta kuvaa kahteen vähemmistöön kuulumisesta.

Sparrooabbán esitetään Yle TV1:llä maanantaina 29. helmikuuta 2016.

Saamelainen hlbti-vähemmistö kohtaa vanhoillisen asenneilmaston

Muinaisen saamelaiskulttuurin piirissä sukupuolisuuden moninaisuuden on arveltu olleen hyväksyttyä tai ainakin siedettyä. Vuosisatainen kristinopin vaikutus on kuitenkin vaikuttanut asenteisiin, ja hlbti-aihepiiri on ollut paljolti vaiettu ja torjuttu.

Viime vuosina hlbti-vähemmistöistä on kuitenkin alettu puhua ja erilaista aktivismia on syntynyt, ja esimerkiksi pride-tapahtumia on järjestetty. Saamelaisyhteisön piirissä on myös nähty yksittäisiä seksuaalivähemmistöihin kuuluvien tunnettujen henkilöiden kaapistatuloja.

Queering Sápmi -projekti pyrkii edistämään saamelaisten hlbti-vähemmistöjen asemaa ja saamaan ihmiset ajattelemaan ja keskustelemaan, miten mahdollisuutta elää Lapissa identiteetistä, sukupuolen ilmaisusta ja seksuaalisudesta huolimatta voidaan pitkällä tähtäimellä vahvistaa. Ruotsissa toimiva saamelainen nuorisojärjestö Sáminuorra on ottanut myös asiakseen edistää hlbti-vähemmistöjen asemaa.

Saamelais-pride Suomessa keväällä 2016

Vuoden 2016 Sápmi Pride -tapahtuma järjestetään Suomen Inarissa toukokuun lopussa. Tapahtuma järjestetään vuorovuosin eri Saamenmaan paikkakunnilla Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa.

Saamelaisten kansallispäivä 6. helmikuuta

Saamelaisten kansallispäivää vietetään 6. helmikuuta. Tuona päivänä vuonna 1917 Pohjoismaiden saamelaiset päättivät Norjan Trondheimisssa pidetyssä saamelaiskokouksessa käynnistää valtionrajat ylittävän keskinäisen yhteistyön, jolla turvattaisiin mahdollisuutta perinteisiin elinkeinoihin. Suomessa saamelaisten kansallispäivä merkittiin almanakkoihin vuonna 2004.

Saamelaisaluetta ovat Norjan ja Ruotsin pohjoisosat, Suomen pohjoisin osa, ja Venäjällä saamelaisia asuu Kuolan niemimaalla. Saamelaisia katsotaan olevan 50 000 - 100 000. Arvion vaihtelu johtuu siitä, että saamelaisuuden määritelmä ei ole yksiselitteinen. Saamelaiseen alkueräiskansaan kuuluvia elää myös saamelaisalueen ulkopuolella. Euroopan unionin alueella saamelaiset ovat ainoa tunnustettu alkuperäiskansa.

DocPoint: Sparrooabbán (Minä ja pikkusiskoni)
Queering Sápmi -projekti
Sápmi Pride Facebookissa
Saamelaisalueella on alettu puhua seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä

3 kommenttia

Hyvä ajankohtainen uutisjuttu tänään, Saamelaisten kansallispäivänä.

Tuo kristinuskomuksen paha vaikutus on iskenyt tosiaan saamelaisiinkin.
Saamelaisten perinteinen laulukulttuuri, joikaamiinenhan oli kuoleman rangaistuksen nojalla kiellettyä yli 100 vuotta 1600-luvulta lähtien ja silloin julkisesti joikanneita saamelaisia surmattiin lukuisia. Vaino perustui kristinuskomuksen pappisväen harjoittamaan vihanpitoon; siitäkin huolimatta että joikujen sisältö on tälläinen:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Joiku

Vielä toissa vuonnakin, 2014 saamelaisalueen parin kirkon kirkkovaltuustoissa esitettiin täyskieltoa joikuille esim. muistotilaisuuksissa

https://en.wikipedia.org/wiki/Joik#Joiking_and_Christianity

Uutisjuttuun merkittävänä lisäyksenä hlbt-saamelaisihmisestä se, että saamelaiskulttuurin, joikun, kirjallisuuden ja taiteen merkittävänä elvyttäjänä 1960-luvulta lähtien toiminut, edesmennyt Áillohaš, "Ailu", Nils-Aslak Valkeapää oli homo-mies (vaikkakin tavallaan kaapissa). Hän kertoo elämästään ja saamelaiskulttuurista tässä videossa:

https://www.youtube.com/watch?v=ax8eWwrneVE
Ruotsissahan "saamelainen", Kolumbiasta 3-vuotiaana saamelaisperheeseen adoptoitu Jon Henrik Fjällgren herätti 2014 koskettavasti huomiota ja voitti samalla sikäläisen Talent-kisan, muistojoiullaan läheiselle kuolleelle ystävälleen Danielille

https://www.youtube.com/watch?v=woEcdqqbEVg

Melko koskettavaa ja vaikuttavaa, ottaen huomioon senkin että 1600/1700-luvulla Pohjois-Ruotsissakin hänet olisi tuomittu kuolemaan, surmattu tuosta julkisesta joiku-esityksestä syytettynä, kristinuskovaisten pappien vaatmuksesta

Mutta onneksi ei enään, kun olemme onneksemme vapautuneet pahoista uskomuksista

https://www.youtube.com/watch?v=A4ip4LLyQrE

Tuo ehkä toimii laajemminkin muistolauluna niille lukuisille saamelaisille, jotka joikasivat läheisistään, luonnosta, kulttuuristaan, eli asioista, joista joiut kertoivat
- mutta jotka tuomittiin kristinuskomuksen nimissä kuolemaan siitä.

Kommenttia muokattu: 06.02.2016 klo 15:07