Bulgariassa paljon viharikoksia HLBTI-ihmisiä kohtaan

  • Uutinen
  • Yhteiskunta
  • vaeltaja2006
  • 2

Kuva Amnestyn sivulta

Amnesty Internationalilla on hallussaan monia raporteja, joissa kerrotaan, miten Bulgariassa HLBTI-ihmiset ovat joutuneet väkivallan kohteiksi. Tapauksia on tutkittu huonosti, ja monet väkivallan uhrit jättävät poliisi-ilmoitukset tekemättä, koska tuntuu, että se on turhaa.

Bulgariassa ei ole sellaista viharikoslainssäädäntöä, jossa huomioitaisiin rikokset seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä kohtaan. Maassa on vahvoja negatiivisia ennakkoluuloja näitä vähemmistöjä kohtaan, ja se näkyy mediassa ja viranomaistoiminnassa.

25-vuotiaan lääketieteen opiskelijan tapaus

Amnesty International ja itävaltalainen Queeramnesty nostavat esiin 25-vuotiaan Mihail Stoyanovin tapauksen. Hän lähti kotoaan Sofiassa illalla 30. syyskuuta 2008, eli tasan neljä vuotta sitten. Hänen äitinsä palasi kotiin viiden päivän kuluttua ja totesi Mihailin kadonneeksi. Hän kääntyi poliisin puoleen. Poliisi reagoi odottamattomasti: haluttiin tietoa Mihailin ystäväpiiristä, mahdollisesta huumeidenkäytöstä ja pojan nuoruuden vaiheista. Kotiin tehtiin huume-etsintä. Vasta siinä vaiheessa poliisi kertoi pojan löytyneen kuolleena Borisovan puistosta. Ruumis oli sinimusta. Kaikkialla oli verenvuotoja ja mustelmia. Rinnan päällä oli hypitty ja se oli aiheuttanut henkitorven rikkoutumisen.

Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Mainoskatko loppuu

Vuonna 2010 pidätettin kaksi epäiltyä. He olivat osana ryhmää, joka myöhemmin kertoi pahoinpidelleensä puistossa samana yönä 10 muutakin homoa. Puisto haluttiin "siistiä". Kaksi epäiltyä joutui ensin tutkintavankeuteen, mutta se muutettiin kotiarestiksi ja viimein huhtikuussa 2012 heidät vapautettiin takuurahaa vastaan. Toinen pidätetyistä on tunnustanut. Oikeusprosessista ei ole tietoa.


Transfobinen väkivalta


Vaikein on transihmisten tilanne. He joutuvat väkivaltatilanteisiin ja syrjinnän kohteiksi arjessa. Koska maassa ei ole tarjolla lääketieteellistä korjaushoitoa, heidät huomataan helposti ja he joutuvat kiperiin tilanteisiin esim. julkisissa liikennevälineissä, työpaikkaa etsiessä, jne.

Amnestyn raportissa kerrotaan mm. Victoriasta, joka on transihminen, romani ja seksityöntekijä. Häntä puukotettin pahasti vuonna 2004. Sairaalan henkilökunta ei vaivautunut ottamaan yhteyttä poliisiin. Samantyyppisiä tapauksia on muitakin. Poliisi vain kohauttelee olkapäitään.


Laajaa syrjintää ja aukkoja lainsäädännössä

Kielteisiä ennakkoluuloja on paljon poliisissa, syyttäjälaitoksessa ja jopa lääketieteellisen henkilökunnan keskuudessa sairaaloissa. Tapausten tutkinta siirtyy ja siirtyy. Lainsäädäntö tuntee viharikokset, kun ne kohdistuvat kansallisuuteen, rotuun, uskontoon tai poliittisiin näkemyksiin. Homoseksualaisuuden rangaistavuus poistui laista vuonna 2002 ja vuonna 2004 tuli voimaan syrjintäsuojalaki, joka koskee myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä. Viharikoslain täydennysesitys keväältä 2012 ei ole edennyt. Pelkkä lakien muuttaminen ei riitä. Poliisi ja muut viranomaiset tulee myös kouluttaa viharikosten tunnistamiseen.

Amnesty on kääntynyt Bulgarian oikeusministerin ja sisäministerin puoleen ja vaatii lakimuutoksia. Rikokset on tutkittava ja syylliset on vietävä oikeuden eteen. Viranomaisten tulisi toimia yhteistyössä HLBTI-järjestöjen kanssa, jotta luottamus esim. poliisiin paranisi.

Sofian poliisilta vaaditaan lisätoimia, jotta puistoissa voisi liiikkua turvallisesti ja pahoinpitelyjen tutkinta tulisi saada tehokkaaksi ja asialliseksi.

Netissä on vetoomus Mihail Stoyanovin surmanneiden oikeudenkäynnin aloittamiseksi. Jokainen voi liittyä mukaan tähän on-line -vetoomukseen.

http://www.amnesty.ie/content/mihail-died-because-his-killers-thought-he-was-gay-0

2 kommenttia

  • 1 / 2
  • AAA
  • 1.10.2012, 19.36
Onhan se hyvä, että viharikoslainsäädäntöä parannetaan.
Mutta Amnesty harvemmin esittää toimia, joilla parannettaisiin HLBT-populan turvallisuutta silloin, kun hyökkäys on päällä. Itse en ole nähnyt Amnestyn puhuvan kyynelkaasun, sähkölamauttimien jne. hallussapidon helpottamisesta HLBT:lle. Ehkä itsepuolustus on Amnestylle epäilyttävä asia tai todennäköisemmin se ei yksinkertaisesti kuulu Amnestyn toimenkuvaan.
On vähän eri asia ajaa tasa-arvoistavaa lainsäädäntöä ja ilmapiiriä kuin kouluttaa käytännön itsepuolustusta. Amnestyn tavoitteena lienee tilanne, missä itsepuolustus ei ole edes tarpeen. Kyynelkaasussa, sähkölamauttimissa ym. härveleissä kun on se vaara että jos päätyy hyökkäyksen kohteeksi, saattaa saada omasta lamauttimestaan.