Kevään julkinen kohu kirkon suhtautumisesta Älä alistu –kampanjaan on johtanut virallisten kolehtien määräytymisperusteiden tarkentamiseen. Asiasta päätti Kirkkohallituksen täysistunto kokouksessaan Oulussa keskiviikkona 25.5.
Virallisten kolehtien määräytymisperusteiden tarkentamisella pyritään lisäämään läpinäkyvyyttä. Jatkossa kolehtikohteet on määriteltävä entistä tarkemmin ja konkreettisemmin. Aiheesta tiedotti Kirkon tiedotuskeskus, kuitenkaan kysymyksen esille nostanutta keskustelua mainitsematta.
Nyt ei kuitenkaan otettu kantaa siihen, mitkä yhteisöt kolehtioikeuksia saavat, vaan varsinaiset rahapäätökset tehdään syyskuussa. Älä alistu –kampanjan herättämän keskustelun myötä nousi esille kysymys, miksi kirkon linjasta poikkeavien järjestöjen työlle kerätään virallisiakin kolehteja.
Ehkä keskeisin lause Kirkkohallituksen täysistunnon tekstissä liittyy hakemusten arviointiin. Sen mukaan kolehtia määrättäessä ”arvioidaan myös järjestön tai kolehdin anojan tekemän työn vaikuttavuutta koko kirkon kannalta”. Kolehdin anojan on ”otettava huomioon kirkon yhteiset päätökset”. Järjestön tekemää työtä ja sen merkitystä kirkolle ”arvioidaan kokonaisuutena”.
Kirkkohallituksen määräämät kolehdit ryhmitellään kolmeen luokkaan. Ensimmäisenä ovat pakolliset ja tiettyyn päivään sidotut kolehdit, toisena ovat pakolliset, mutta seurakunnan harkinnan mukaan tiettynä ajanjaksona kerättävät kolehdit sekä kolmantena suosituskolehdit, joita seurakunta voi halutessaan sijoittaa omassa päätösvallassaan oleville kolehtipyhille.
Kirkkohallituksen keskitetysti määräämien kolehtien osuus kaikista käytettävistä kolehtipäivistä on noin puolet. Kirkkohallitus päättää syyskuun täysistunnossa, mihin yleisiin tarkoituksiin kolehteja kannetaan.