Imbi Paju on Suomessa asuva virolaissyntyinen kirjailija ja elokuvantekijä. Dokumenttielokuvassa Torjutut muistot Paju käy läpi oman perheensä kyydityskokemuksia. Sen pohjalta syntyi myös samanniminen kirja. Paju on syntynyt vuonna 1959. Eilen Postimees-lehdessä oli hänen kommenttinsa Viron homofobisesta ilmapiiristä.
Imbi Paju muistuttaa, miten Richard Floridan kirja The Flight of the Creative Class (Luovan luokan voima) analysoi eri maiden ja kansojen innovatiivisuutta ja luovuutta. Yhtenä työkaluna Florida käyttää suhtautumista homoseksuaalisuuteen.
Floridan kirjassa yhtenä työkaluna on ns. homoindeksi. Siinä arvoidaan yhteiskunnan suvaitsevaisuutta. Tutkija Florida huomauttaa, että kun "luovat ihmiset" etsivät asuinpaikkaa, heidän päätöstensä pohjana eivät ole pelkästään työpaikat, vaan myös sen maan ja kaupungin henkinen ilmapiiri. Siellä pitää olla luovien ihmisten elämäntapaa vastaavat arvot ja kvaliteetit. Yhteiskunnan pitää olla avoin monikulttuurisuudelle ja vaihtoehtoisille ellämäntavoille ja toisenlaisia ihmisiä on sallittava. Suvaitsemattomat, homofobiset yhteiskunnat eivät ole näiden määritelmien mukaan erityisen luovia, elinvoimaisia ja vetovoimaisia.
Luovat ihmiset, olivat he vaikkapa tekniikan osaajia, yrittäjiä tai taiteilijoita, arvostavat katukulttuuria, kirjakauppoja, kahviloita, ekologista elämäntapaa, taidegallerioita ja etnistä, vaihtoehtoista elämäntapaa ja suvaitsevaisuutta.
Florida ei nosta mittapuuna ainoastaan suhtautumista homoihin, vaan myös naisiin, eri ikäryhmiin ja etnisiin taustoihin, jne. Hän huomaa, että luovat ihmiset haluavat myös kasvattaa lapsensa suvaitsevassa yhteiskunnassa.
Kulttuurisesti rikas ja ystävällinen ympäristö houkuttelee lahjakkaita ihmisiä, turisteja ja sijoittajia. Yhteiskunnalle tulee maine luovasta potentiaalista. Se ei tarkoita omasta luovuuspotentiaalista luopumista, vaan houkuttelee luovia ihmisiä puoleensa.
Viron johto haluaisi maahan lahjakkaita ihmisiä. Presidentti on julistanut ohjelman; Lahjakkaat takaisin kotiin. Kun seuraa lehtikirjoittelua vähemmistöasiasta - naisiin ja homoihin suhtautumisesta, tulee kyllä mieleen, että Viro on pikemminkin post-neuvostoliittolainen machomaa, jossa yllytetään homofobiaan.
Mitä muuta voi ajatella, kun maineikas lehtimies, teologi tai oikeusoppinut maan tärkeimmissä medioissa julistavat, että "homot pyrkivät häpäisemään meitä"" tai "homoista alkaa läntisen yhteiskunnan rappio" tai "homot omilla vaatimuksillaan häpäisevät heteromiehen" tai "homous on tarttuvaa ja vaarantaa avioliiton ja perheen".
Jo Freud aikoinaan totesi, että nuorilla on omassa kehityksessään homoseksuaalinen perioodi, joka voi vanhempana kehittyä latentiksi ja kehittyä piilovihaksi homoseksuaaleja kohtaan. Tunnettu psykologi ja kirjailija Georg Weiberg totesi 1970-luvulla, että homofobia on sairaus, ja mitä vaikeampi sairaus on, sitä vahvemmin tulee esin halu määräillä muita, miten heidän pitää elää.
Ääritapauksissa se johtaa seuraamuksiin, joita nähtiin Hitlerin Saksassa ja Neuvostoliitossa.
Viron luovuutta ja innovatiivisuutta eivät uhkaa homot vaan homofobit. Uhkana eivät ole koulutetut ja lahjakkaat naiset vaan suvaitsemattomuus, itsekkyys ja lähimmäisenrakkauden puute.
Vuonna 1936 kirjoitti maineikas englantilainen juutalainen lehti The Jewish Chronicles Virosta hyvin suvaitsevana maana. Sellainen maine voisi Virolla yhä olla.
http://eesti.info/uudised/uudis.php?uid=902287