Katolisten homopappien kiirastuli

  • Uutinen
  • Yhteiskunta
  • (päivitetty )
  • vaeltaja2006
  • 1

27.4.2010 "Nälkäinen saa olla, mutta syöminen on kiellettyä"


Saksalainen moraaliteologi Eberhard Schockehhoff ottaa kantaa David Bergerin tapaukseen. Berger on merkittävä saksalainen teologi, joka tuli kaapista ja kirjoitti Frankfurter Rundschau -lehteen pitkän kommentin. Moraaliteologi Schockenhoff vastaa lehden kysymyksiin.

Onko homoseksuaalisuus synti, kuten Essenin piispa tv-keskustelussa sanoi?

Vastaus: Kirkon oppi on monipuolisempi. Ei kannata katsoa yhden debattiohjelman lauseita, vaan kirkon todellista oppia. Kirkko sanoo: Ketään ei saa syrjiä seksuaalisen suuntautumisen takia. Ihmisen seksuaalinen suuntautuminen ei ole moraaliasia. Homoseksuaali on tunteva ihminen, Jumalan luoma ja hän ansaitsee saman arvostuksen ja kunnioituksen kuin kaikki muutkin.

Julksisuudessa huomataan parhaiten se, mitä kirkko sen jälkeen sanoo. Se sanoo, että homoseksuaaliset teot ovat synnillisiä ja tiukasti kiellettyjä.

Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Mainoskatko loppuu

Lehden kysymys: Nälkä on sallittu, mutta syöminen on kielletty?

Schockenhoff vastaa, että jako taipumukseen ja toimintaan on monelle käytännössä hyvin abstraktia. Siinä ei huomioida asianomaisen elämänkokemusta. Niinpä homoseksuaalit kokevat olevansa kirkossa torjuttuja samalla tavoin kuin suuressa osassa yhteiskuntaa. Kirkon pitää nyt antaa ihmisille vastaus siihen, miten he taipumuksensa kanssa toimivat.

Kysymys: Merkitseekö se, että "ei seksiä"?

Vastaus: Se on kyllä monille liikaa vaadittu. Ja epäilenpä, että kirkon viimeinen sana ei voi olla tuomita homoseksuaaliset teot, yhteydestä riippumatta. Jos homoksi itsensä tunteva ihminen luo kestävän, pitkän ja toinen toista tukevan suhteen, se on eettisesti arvokasta. Heidän pyrkimystään pitää tukea ja kirkon tulee antaa positiivista palautetta. Sellaisissa tapauksissa homoseksuaalisten tekojen tuomitsemisen tulee jäädä taka-alalle. Sanon tämän, koska yhä useammat ihmiset suhtautuvat torjuen kirkon seksuaalimoraaliin, jota pidetään elämälle vieraana ja elämälle vihamielisenä. Tämä pitäisi paavin ja piispojen ottaa vakavasti eikä vain sivuuttaa.

Kysymys: David Berger tuli kaapista ja syytti katolista kirkkoa fanaattisuudesta. Ulospäin taistellaan homoseksuaalisuutta vastaan. Sisällä homotyöntekijöitä painostetaan eri keinoin. Onko näin?

Vastaus: Äärikonservatiivisissa piireissä näin voi todella olla. Mutta seurakunnat ovat avarakatseisia homoseksuaaleja kohtaan. Piispojen kohdalla on heidän korkeassa asemassaan sellainen vaara, että homot joutuvat teeskentelemään ja pysymään piilossa. Piispainkonferenssissa monet sanovat, että homomiehiä ei saisi vihkiä papeiksi, koska elämäntapa ilman avioliittoa ikään kuin ei koske heitä. Useimmat piispat kuitenkin näkevät, että selibaatti on yksi muoto uskon julistamisessa, riippumatta seksuaalisesta suuntautumisesta. Pidättyväisyys , siis elämä ilman seksiä, on yhtä vaikeaa tai helppoa homolle ja heterolle.

27.4.2010 Tärkeä saksalainen teologi tuli kaapista - siitä alkoi poru


Tärkeä saksalainen teologi ja tärkeän konservatiivis-katolisen aikakauslehden julkaisija ja päätoimittaja tuli kaapista. Hän sai kylläkseen kirkon ulkokultaisuudesta

Katolisen kirkon fasaadi murentuu vähä vähältä. Yksi Saksan tärkeimmistä teologeista ja merkittävän katolis-konservatiivisen aikakauslehden päätoimittaja ei halua enää olla osana hurskastelevaa ja fanaattista järjestelmää. Hän sanoutui irti virastaan ja tuli kaapista homona.

1968 syntynyt teologi David Berger perusti jo vuonna 2000 aikakauslehden Doctor Angelicus. Vuonna 2003 hänet valititiin kirjeenvaihtajaprofessoriksi Thomas von Aquininin paavilliseen akatemiaan. Samana vuonna hänet valittiin teologisen aikakauslehden "Theologisches" julkaisijaksi ja päätoimittajaksi. Se on konservatiivisten katolisten tärkein lehti. Kirjoittajina ovat olleet monet homovihamieliset piispat, kuten Salzburgin Andreas Laun. David Berger itse kirjoitti uransa aikana yli 300 artikkelia teologisista ja filosofisista aiheista.

Perjantaina 23.4.2010 Frankfurter Rundschaussa julkaistiin Bergerin tilitys. Hän kertoi toiminnastaan katolisen kirkon sisällä. Hän kuvaa, miten hän homona joutui tämän konservatiivis-katolisen joukon sisälle. Hän myös yrittää kuvata, miksi hän vaikeni vuosikausia. Kirkossa vallitsi sadunomainen miesten yhteisö, joka ulospäin näytti herttaiselta. Mutta sisällä päin samaan aikaan kerättiin kiihkeästi tietoja kirkon piirissä toimivista homoista. Ne tiedot vedettiin aina esiin, kun homopappia haluttiin ojentaa. Jos kaikki ei mennyt niin kuin kirkon johtohenkilöt vaativat, vedettiin homokortti esiin.

Berger kertoi ensimmäisen kerran Facebookissa siitä, että hän oli mukana myös homopiireissä. Se oli skandaali konservatiivisessa kirkkoyhteisössä. Teologisches-lehden johtokunta olisi antanut Bergerille mahdollisuuden palata virkaansa, jos tämä irrottautuu homopiireistä. Berger torjui tarjoukset, ja päinvastoin hän kirjoitti Frankfurter Rundschau -lehteen pitkän artikkelin, jossa hän paljastaa katolisen konservatiiviryhmän m'dännäisyyden.

Vihasivusto Kreuz.net oli tärkeässä asemassa, kun David Bergeriä yritettiin nujertaa. Sivulla on mm. kuvia hänen facebook-ystävistään. Tänään tämä sivusto kauhistelee Bergerin paljastuksia. Komenttina on: Kiittämättömyys on palkka, jonka homo tarjoaa.

Tässä kreuz.netin herjausjuttu. Kuvista hieman alempaa löytyy Bergerin ystäviä.

http://www.kreuz.net/article.10998.html

David Berger: "En voi enää vaieta"


Frankfurter Rundschau -lehdessä David Berger tulee tänään ulos kaapista ja paljastaa katolisen kirkon halpamaisen alistussysteemin. Hän kertoo tapahtumien kulun viime päiviltä.

Aivan pieni liekki voi sytyttää suuren räjähdyksen. Hänelle kävi näin, kun Essenin piispa Franz-Josef Overbeck oli valtakunnallisen tv-kanavan ARD:n lähetyksessä sunnuntaina 11. huhtikuuta. Anne Will (julkilesbo) haastatteli. Jo aikaisemmin iltapäivällä David Berger oli soittanut tutulle papille, jolla on homoseksuaalisuutensa vuoksi vaikea masennus. David Berger lohdutti katolisen kirkon uuden katekismuksen sanoilla. Katekismus on vuodelta 1992. Siinä vaaditaan suhtautumaan homoseksuaalisiin ihmisiin kunnioituksella ja tahdikkaasti.

Muutamaa tuntia myöhemmin kuultiin tv:ssä Essenin piispan tuomio. Se välittyi miljoonille tv-katsojille. "On synti olla homo". Päivää myöhemmin paavin oikea käsi, vatikaanin kakkosmies julisti, että katolisen kirkon väärinkäyttötapauksilla ja homoilla on yhteys.

David Berger sanoo, että sillä hetkellä hän ei voinut enää vaieta. Hän tunsi osasyyllisyyttä tähän kaikkeen, koska hän on ollut myötävaikuttamassa tekemällä pitkään työtään konservatiivis-katolisessa leirissä. Hän on ollut julkaisijana ja toimittajana teologisessa aikakauslehdessä. Lehti on ollut olemassa 30 vuotta, ja se on tämän konservatiiviryhmän äänenkannattaja. David Berger sanoutui heti irti toimestaan.

*****

Kun hän aikoinaan aloitti, häntä inspiroi kaikki kirkon komeus: latinankielinen liturgia, kirkon barokkiseinät, brysselinpitsit, klassinen kirkkomusiikki, rituaalit. Esteettinen ja sakraalinen liittyivät toisiinsa. Hän valitsi kirkon eikä niitä juhlamenoja, joita homopiirit, fetissipiirit ja CSD-paraatit tarjosivat. Kirkossa hän oppi myös tuntemaan muita samanikäisiä homoja. Jotkut heistä olivat jo kirkon johtopaikoilla. Ei ollut sattumaa, että hänen ensimmäinen dogmatiikan opinnäytetyönsä julkaistiin klassista liturgiaa käsittelevässä aikakauslehdessä. Opiskelijana hän tunsi siitä ylpeyttä. Hän sai pian paljon kannustavia kirjeitä, etupäässä miehiltä, jotka toimivat yliopistojen pirissä. Sitten tuli kutsuja mm. Pius-veljeskuntaan luennoimaan.

Hän otti kutsut nuorena naivina opiskelijana vastaan enempää miettimättä. Ystävien kesken tuli usein puheeksi, kuinka hän voi tukea kirkon politiikkaa, joka on suvaitsematonta homoja kohtaan. Kirkon estetiikka oli jotenkin lähellä homokuttuuria. Syntyi syyllisyydentunteita, mutta ne vain lisää motivoivat paavi- ja kirkkouskollisuuteen. Kuin huomaamattaan hän oli joutunut keskelle äärikonservatiivista miljöötä. Opintojen loppuun vieminen ei ollut helppoa, mutta siinä auttoivat liberaalit teologit. Hänen homouttaan ei koskaan otettu puheeksi. Lopullisesti hän joutui äärikonservatiiviseen leiriin kesällä 2003, kun hänet nimitettiin teologisen aikakauslehden päätoimittajaksi.

Työhaastatelu tehtiin hänen asunnossaan. Siellä ei ollut ideaaliydinperhettä: vaimoa ja lapsia. Se kävi heti selväksi. Ristiriita tämän uuden hengellisen kodin ja hänen seksuaalisen suuntautumisensa välillä tuli ensi kertaa esiin illallisilla, joihin Junge Freiheit -lehden lähellä oleva tukija oli kutsunut traditionaalisia arvoja kannattavaa joukkoa.

Pöydässä puhuttiin homopapeista, jotka kuulemma muodostavat kirkon sisään verkoston. Ja sitten puhuttiin avoimesti homoista ja siitä, miten rikoslain homopykälän poistaminen on ollut turmiollista. Natsien aikaan ei näitä nykyisiä homo-ongelmia läsnäolijoiden mukaan ollut. David Berger kertoo, että hän vain vaikeni niiden kauheiden puheiden aikana ja tunsi pahoinvointia.

Hänen vaikenemisensa kuitenkin teki läsnäolijat epävarmoiksi. He yrittivät yhä enemmän ja enemmän puhua homoista, varmaankin saadakseen Bergerin ottamaan edes jollain tavalla kantaa asiaan ja tutkiakseen hänen reaktioitaan.

Erityisesti hän muistaa keskustelunsa reininmaalta kotoisin olevan kirkkoruhtinaan kanssa. Tämä kutsui Bergerin teelle ja kertoi, ettei hän milloinkaan vihi homoa papiksi. Hänen hiippakunnassaan niitä ei ole. Berger sanoo nyt, että tällä tavoin katolisessa kirkossa säilyy satutarina ja sitä suojellaan. Ulospäin se näyttää pyhältä, harmoniselta miesyhteisöltä, sisällä salaa keräillään innokkaasti tietoa jokaisesta, jota epäillään homoksi.

David Berger kertoo, miten hän joutui osaksi tätä hurskastelevaa systeemiä. Pian tuli julkisuuteen ns. Pöltenin tapaus. Pöltenin hiippakunnan pappisseminaarissa oli homo-orgioita (vuoden 2005 tienoilla). Kun hän puhui pappiskolleegoidensa kanssa, hän tajusi, että taustalla ei ollut sinisilmäisyys vaan tietoa leviteltiin tarkoituksellisesti, jotta homoseksuaalisuus tehtäisiin epäilyttäväksi.


Kirkon systeemi toimii näin: Jos joku ei tee niin kuin kirkon ylimmät haluavat, he nostavat esiin alaisensa homoseksuaalisuuden painostuskeinona. Sen uskotaan lisäävän yhteistyöhaluja. Katolinen pappi haluaisi häveten vaieta homoudestaan.

Miksi niin iso osa homomiehistä kokee vetoa tuota kirkkoinstituutiota kohtaan? Kuitenkin kirkko torjuu aggressiivisesti heidän suuntautumisensa ja väärinkäyttää sitä sisäisessä valtakoneistossaan. David Berger on kuullut monta tarinaa, myös tunnetuista kirkonmiehistä, mutta hän kertoo oman näkemyksensä. Hän uskoo, että hänen homoutensa tiedettiin jo silloin, kun hänet valittiin lehden päätoimittajaksi. Hänelle tyrkytettiin paikkaa. Itse hän ei siihen pyrkinyt. Hän ei kuitenkaan työskennellyt niin kuin häneltä odotettiin. Hän ei ottanut tekstejä antisemiiteiltä, homofobeilta eikä poliittisesti ääriradikaaleilta. Se johti reaktioihin. Äärikatolinen internet-sivusto kreuz.net alkoi juoruta hänen homoudestaan ja leviteltiin tietoja hänen seksielämästään. Vastustajat eivät kuitenkaan saaneet esiin muuta kuin hänen facebookissa kertomiaan asioita. No, sieltä näki hänen facebook-ystävänsä. Ja siellä oli linkki Gay Gameseihin.

Näillä kreuz.netin (vihasivuston) kirjoituksilla kuitenkin aiheutettiin se, että syntyi kiihtymystä lehden tukiryhmissä. Alkoi tulla eroa vaativia kirjeitä. Kun David Berger kirjoitti kriittisesti esim. holokaustin kieltäjän Richard Williamsonin toimista, hänet heti pyydettiin puhutteluun. Aina oli kaksi hengenmiestä paikalla. Ja aina niissä keskusteluissa viitattiin Bergerin homoseksuaalisuuteen.

Yhdessä puhuttelussa oli kaksi dogmatiikan professoria. He olivat nälkäisiä ja lähdettiin syömään. Ollaan Kölnissä ja Berger ehdotti ravintolaa Rudolfplatzin lähellä. Mutta sehän ei professoreille käynyt. Siellä liikkuu paljon homoja. Valittiin siis ihan muu paikka. Berger tunsi ravintolan molemmmat tarjoilijat . Molemmat olivat homoja. Berger sanoo lohduttautuneensa sillä ajatuksella, että ruoan valmistanut kokki oli hetero.

Siitä lähtien Berger ei ottanut vakavasti lehden tukiyhteisön väkeä. Yhteistyö näiden professorien ja muiden kanssa oli pelkkää kissa-hiiri-leikkiä. Berger sanoo, että hänessä kasvoi inho kaikkea sitä epärehellisyyttä kohtaan, joka katolisessa kirkossa vallitsee. Se, että hän oli osa sitä systeemiä, oli raskasta.

(David Bergerin tämän päivän teksti huomattavasti tiivistettynä).

http://www.fr-online.de/in_und_ausland/panorama/2572352_Ich-darf-nicht-laenger-schweigen.html


Unkari: Homopapeista mustia listoja

Tämän aamun uutinen kuvaa, miten vaikeaan tilanteeseen katolisen kirkon homopappeja ajetaan. Unkarilainen aamulehti kertoo, että nettiin tuli pari vuotta sitten sivusto, jossa luetellaan maan homopappeja. Kaksi listalla olevaa piispaa teki rikosilmoituksen ja sivusto katosi. Sivuston tekijöiden tarkoituksena oli kartoittaa kaikki maan homopapit, -piispat ja kirkon homovirkamiehet. Lehden haltuunsa saamassa luettelossa on 25 katolista pappia ja muuta toimihenkilöä. Mukana on kolme piispaa.

Sivustolla väitetään, että nyt on näkyvissä vasta jäävuoren huippu. Unkarissa kirkko on vielä säästynyt skandaaleilta, mutta millä hetkellä tahansa alkaa vyöry, kun hiljaa pysyneet alkavat puhua. Vatikaaniin on oltu yhteydessä. Tarkoituksena ei ole ollut hyökätä kirkkoa vastaan ja mustamaalata sitä, vaan asettaa nämä papit vastatusten totuuden kanssa. Pappeja kutsutaan rikollisiksi. Kuvateksteissä kerrotaan suorin sanoin. Eräs kirkon virassa oleva urkutaiteilija kuvataan pederastiksi, toinen homoksi syytetty ja arvoltaan kirkkoherra, kuvataan yhdeksi pahimmista kiinteistökeinottelijoista katolisessa kirkossa.

Homopappiluettelon tekijät ovat salaisia. Se sivusto sijaitsi Amerikassa. Sivusto säilyi pitkään julkisuudelta salaisena. Kirkon piirissä asia tunnettiin. Nimilistaa on välillä muutettu.

Kaksi rohkeaa piispaa kuitenkin uskalsi tehdä listasta rikosilmoituksen, vaikka julkisuus on epämiellyttävä. Vácin piispa kertoo, että hän sai e-mailina tiedon nettisivustosta, jossa on hänen ja hänen pappiensa nimiä häpeällisesti kuvattuina. Hän ilmoitti asiasta poliisille ja muutaman viikon päästä poliisi ilmoitti, ketkä ovat kirjoitusten salanimien takana. Piispa neuvotteli poliisien ja lakimiehen kanssa, mitä seuraa, jos hän nostaa oikeusjutun. Siitä tulee asianomaisille sakkoa 200 euroa.

Yksi epäilty homoluettelon tekijä torjuu syytteet. Hän sanoo, että kyseessä on väärä tieto.

*****

Vastaavanlaisia luetteloita on uhattu tehdä myös Roomassa pari vuotta sitten. Tv-ohjelmassa lokakuussa 2007 Italiassa korkeassa kirkon asemassa oleva Tommasco Stenico kertoi paljastavansa vielä korkeammassa asemassa olevia kirkon työntkeijöitä. Hänet oli outattu, mutta hän torjui homoussyytteet.

Paavi on määrännyt, että pappisseminaareihin ei enää oteta sellaisia opiskelijoita, jotka toteuttavat homoseksuaalisuuttaan.

1 kommenttia

Katolisen kirkon homofobia osuu nyt organisaation omaan nilkkaan. Kirkon sisällä työskentelevät homot on ajettu niin ahtaalle, että osa ratkaisee tilanteen itsemurhalla, osa tulee ulos kaapista ryminällä ja pistää kirkon johtajat seinää vasten vastaamaan johtamansa organisaation virheistä.

On aivan oikein, että jättiorganisaation jättiepäkohdat tulevat näkyville. Jossakin kirjoituksessa verrattiin katolista kirkkoa ja amerikkalaisia jättipankkeja. Noita pankkeja pidettiin yhtä pysyvinä suuruutensa vuoksi kuin katolista kirkkoa. Niin vain tapahtui, että pankkeja meni kolisten nurin. Kirjoittaja piti mahdollisena, että myös katoliselle kirkolle voi tapahtua näin. Valheelle rakennetulle järjestelmälle voi käydä todella huonosti. Vahingonkorvausvaatimukset voivat läpi mennessään olla tällainen kuolinisku kirkon taloudelle. Mielestäni katolinen kirkko on uskonnon varaan rakennettu laaja ja tuottava business.

Samaan aikaan kun Vatikaania suomitaan olan takaa, on tärkeää muistaa, että kirkossa työskentelee vakavasti työhönsä suhtautuvia ja seurakuntalaisia palvelevia pappeja ja muita työntekijöitä. He ja heidän työnsä on likaantunut tässä kirkon skandaalien suossa.

Kannattaa lukea Hesarin kolumnistin kirjoitus Myssypäät:
http://www.hs.fi/juttusarja/hakkinen/artikkeli/Myssyp%C3%A4%C3%A4t/1135256303329
Perttu Häkkinen suhteuttaa asioita ja päättää pakinansa: "Meille lopuille 5,7 miljardille maapallon asukille paavi kun on kuitenkin vain pannumyssy päässään köpöttävä vanha äijä. "