Moskovan patriarkaatin ulkoasioiden viraston johtaja, Smolenskin ja Kaliningradin metropoliitta Kirill sanoo haastattelussa, että moraalia puolustaessaan katolinen ja ortodoksinen kirkko löytävät toisensa. Molemmilla kirkoilla on suuri tehtävä perinteisten kristillisten moraaliarvojen suojelussa, ihmisten välisten suhteiden hoitamisessa ja ihmisoikeuksien puolustamisessa.
Militantti maallistuminen on suurin uhka kirkoille. Uskonto halutaa pois julkisesta elämästä ihmisten yksityisasiaksi. Lisäksi uskontokunnissa on tapahtumassa massiivinen liberalisoituminen. Homoja vihitään avioliittoihin ja piispoiksi.
Monenlaista ongelmaa on kuitenkin olemassa eri kirkkokuntien välillä, mm. ortodoksien ja kreikkalais-katolisten välillä. Esim. Länsi-Ukrainan kreikkalais-katoliset pyrkivät tekemään käännytystyötä ortodoksisilla alueilla. Samanlaista toimintaa on Venäjällä, kun katolinen kirkko tekeee siellä lähetystyötään. (Kommentti: Etupiirijako, kuin toisessa maailmansodassa?).Tilanteen selvittämiseksi vuodesta 2004 alkaen on ollut ortodoksien ja katolisten työryhmä.
Ortodoksisella kirkolla on monimutkaisempi suhde protestanttisiin kirkkoihin. Jotkut protestanttiset kirkot ovat olleet yhteistyössä ortodoksien kanssa jo pitkään (Saksan kirkko vuodesta 1959 ja Suomen kirkko vuodesta 1970). Mutta liberalisoituminen ja kristillisten arvojen muutos hiertää Venäjän ortodoksista kirkkoa. Erityisesti haastattelussa pulpahtaa useamman kerran esiin vaikea homokysymys. Sen takia ortodoksit ovat kieltäytyneet yhteistyöstä kovin liberaalien seurakuntien kanssa, sellaisten, jotka kulkevat raamatun vastaista tietä. Mutta Kirill myönsi, että keskustelua tarvitaan.
(Russland aktuell)