Saksassa toimii Campus für Christi -niminen (CfC) missioliike, joka pyrkii parantamaan homoja mutta yrittää auttaa myös heteroita. Syyskuussa 2007 heillä oli tilaisuus, jossa esiteltiin parannustekniikoita. Chemnitzin teknisen yliopiston homo/lesboryhmän opiskeiljoita oli paikalla ja he ovat raportoineet tapahtumien kulusta.
Campus für Christi kuuluu amerikkalaiseen Campus Crusade for Christ International -liikkeeseen ja se on yrittänyt saada jalansijaa ylemmän tason oppilaitoksissa, erityisesti yliopistoissa ja korkeakouluissa. Monet opiskelijat ovat erilaisten henkilökohtaisten elämänmuutosten keskellä - ehkä yksinäisiäkin, ja sen vuoksi alttiita manipuloinnille. Syyskuisen seminaarin alkajaisiksi entinen homo kertoi elämänsä vaiheita. Oli onneton nuoruus, huono isä-suhde ja voimakas huonommuudentunne. Sitten hän meni naimisiin ja sai lapsia, mutta jo 30-vuotiaana gaysaunat alkoivat kiinnostaa ja hän alkoi pettää vaimoaan. Vihdoin kuitenkin Jeesus astui kuvioihin ja elämänlaatu parani.
Seminaarissa suositeltiin Wüstenstrom-nimisen (aavikkovirta) järjestön homoudenparantamisohjelmaa. Sama järjestö herätti viime kuussa kansainvälistä hämminkiä, kun he halusivat pitämään workshoppia Grazin psykiatrikokoukseen.
Seminaarissa esiteltiin oppi-isien teoksia. Nimilista tuntuu tutulta: Joseph Nicolosi ja Gerard J. M. Van den Aardweg. Myös Raamatusta oli löytynyt tukimateriaalia homoudesta kärsiville.
Van den Aardwegin kirja "Das Drama des gewöhnlichen Homosexuellen" on herättänyt hämmästystä. Kirjassa on n. 500 sivua ja yksi kirjan lukenut sanoi kirjaa "hiuksia nostattavaksi". Homous on karkotettava ihmisestä kovin menetelmin. Kaikki homokontaktit (synnilliset "ystävyyssuhteet") on katkaistava. Parissa vuodessa tuskin vielä näkyy selviä tuloksia. Jos muutosta ei ala näkyä, syynä on homolle tyypillinen tahdon heikkous tai heikko taisteluhalu - ovathan kyseessä vaikeasti neuroottiset ihmiset. Aardweg vierittää syyn lapsen homoudesta vanhempien niskaan. Vanhemmat ovat olleet epäkypsiä ja liian sallivia.
Miten homoa pitäisi hoitaa? Lievät menetelmät tuskin auttavat. Tarvitaan rajua asioihin puuttumista, jotta paholainen saataisiin karkotettua. Homopotilas on nöyryytettävä lapsen tasolle surkuttelemalla ja haukkumalla. Hänet on melkein pakotettava imemään tutista. Aardweg kertoo yksityiskohtaisesti, miten uhkailu etenee. Uhataan, että homoparka joutuu kohta syömään lasinsirpaleita, juomaan päälle sinihappoa ja sen jälkeen valellaan bensiiniin ja sytytetään tuleen. Jos nämä uhkailut eivät aja pirua pois, niin ei sitten mikään.
En tiedä, onko Aardwegin kirjaa suomeksi . Tuskin on, kun meillä homoudenparantamismarkkinat ovat aika pienet.
Seminaarissa esiteltiin myös apua hakeville jaettavia brosyyreja, joissa homojärjestöt leimataan vaaralliseksi mafiaksi ja homojen yhteyteen liitetään aina myös pedofiili-käsite, huumeongelmat, alkoholiongelmat, prostituutio ja promiskuiteetti eli yletön parinvaihtaminen. Homon elämään kuuluu tämän liikkeen mukaan jatkuva onneton olo.
Aardweg ja eheytysliike ovat 1990-luvulla yrittäneet soluttautua myös Suomeen. Ranneliikkeessä ja Finnqueer-sivustossa kerrotaan yrityksestä päästä luennoimaan Helsingin yliopistoon vuonna 1996.
Lähde (paljon aineistoa saksankielellä): www.gaynial.net