Miksi opiskelija Matthew Shepardin tapaus tasan 10 vuotta sitten edelleen ravistelee Amerikkaa?
Laramie kuulostaa kuin Villiltä Länneltä. Cowboyt astuvat kapakan heilurivoista sisään ja tilavat viskinsä. Tyttö napataan kainaloon ja häivytään huoneeseen yläkertaan. Sateenkaarikansaa ei voi kuvitellakaan keskelle Amerikkaa, Wyomingiin.
Matthew Shepard oli käynyt koulun Sveitsissä. Hän osasi saksaa ja italiaa. Mutta hän päätti mennä amerikkalaiseen provinssiin ja kirjoittautui syksyllä 1998 Laramien yliopistoon. Siellä oli isäkin opiskellut. Pari viikkoa myöhemmin hänet tapettiin.
Maailmalla on paljon murhia, jotka ovat yhtä raakoja. 1988 USAssa tapettiin homovihan vuoksi 26 homoa. Mikään näistä tapahtumista ei noussut samalla tavoin julkisuuteen kuin Matthew Shepard. Jopa ulkomaiset mediat nostivat tapauksen esiin. Tappajat olivat samanikäisiä nuoria Laramiesta. He tekeytyivät homoiksi ja houkuttelivat Matthewein autoonsa. Tapahtuma on kuvattu aikaisemmassa ranneliikkeen historia-tarinassa näin:
---
Aaron McKinney ja Russel Henderson houkuttelivat samanikäisen Wyomingin yliopiston opiskelijan homobaarista mukaansa. He ajoivat syrjäseudulle ja pahoinpitelivät hänet tiedottomaksi. Lopuksi he sitoivat hänet roikkumaan aitaan. Matthew löydettiin 18 tuntia myöhemmin alilämpöisenä ja pahasti ruhjottuna. Hän kuoli viisi päivää myöhemmin.
Kun tieto tapauksesta levisi, järjestetiin spontaaneja hiljaisia mielenosoituksia samaan tapaan kuin Polikovskajan murhan jälkeen. New Yorkissa poliisi hajoitti väkivalloin homoihin kohdistuvaa väkivaltaa vastustavan mielenosoituksen. USAssa alkoi kiihkeä keskustelu siitä, pitäisikö lakiin saada määritelmä viharikoksista. Bill Clinton yritti saada senaattiin lakimuutoksen, mutta senaatti ei hyväksynyt sellaista rangaistuksen koventamisperustetta.
Samaan aikaan oli jo käynnissä pastori Fred Phelps seurakunnan kampanja homoja vastaan. Matthewsin hautajaisissa mielenosoittajat kantoivat mm. ”Matthew menee helvettiin” –julisteita.
---
Amerikka luultavasti tarvitsi tämän murhan, jotta kaiken poliittisen korrektiuden keskellä havaitaan, että homojen tilanne on surkea. Ja ehkä tarvittiin kuvat järkyttyneistä vanhemmista ja fanaattisista uskonlahkon jäsenistä. Keskustelu viharikoslaista käynnistyi. Siihen saakka homoja ei ollut luettu mukaan viharikosten uhreiksi. Vuosia myöhemmin ja viimeksi 2007 senaatti äänesti ns. "Matthew Shepard Actin" puolesta, mutta presidentti Bush esitti vetonsa. Edelleen laki on jäissä. Matthewin äiti sanoo pettyneenä, että oltiin lähellä.
Vaalien alla homojen tilanne aina huononee. Vuosi 2007 oli vaikea. New Yorkin väkivallan vastaisen projektin mukaan 21 homoa on joutunut viharikoksen uhriksi. Sanalliset ja fyysiset hyökkäykset ovat jokapäiväisiä. Ne ovat lisääntyneet 24% vuoteen 2004 verrattuna.
Homojen vastustajien rintama laajenee. Siihen kuuluu räp-muusikoita, poliitikkoja ja uskonnollisten yhteisöjen väkeä. Aina ennen vaaleja huomataan väkivallan lisääntyvän, sanoo Kim Fountain väkivaltaprojektista. Jälleen keväällä varoitti republikaani Sally Kern Oklahomassa homovaarasta kansalliselle turvallisuudelle.
Puoluetoveri John McCain pitää vielä kaikki ovet auki. Hän vastustaa adoptio-oikeutta ja tuomitsee Kalifornian oikeusoppineet, jotka päättivät homoavioliitoista. Samalla hän vastustaa maan kattavaa homoliitto-kieltolakia. Homoliike on eräänlaisessa umpikujassa, vaikka on joitakin valopilkkuja.
Matthewin äidistä on tullut koko kansan tuntema aktivisti. Aluksi hän seurasi epäuskoisena, miten hänen pojastaan tuli homoliikkeen ikoni ja homovastaisten saarnaajien sylkykuppi. Joulukuussa 1988 hän perusti miehensä kanssa Matthew Shepard -säätiön. Sen jälkeen hän on matkustellut ympäri maata kertomassa asiastaan.
Matthewin äiti on hieman pettynyt siitä, että kehitys matelee näin hitaasti eteenpäin. Mutta valonpilkku olisi sekin, että valkoiseen taloon saataisiin demokraattinen presidentti ja sen jälkeen viharikoslaki, joka koskisi myös homoja ja lesboja.
(Süddeutsche Zeitung)