Cliff Richard - ikuinen poikamies
Sir Cliff Richard oli 1960-luvun alun supersuosittu teini-laulajatähti. Nyt hän on jo 67-vuotias ja hän on julkaissut omaelämänkertansa. Cliff on ollut mukana uskonnollisessa toiminnassa, mutta koska hän on ollut poikamies, hänen seksuaalisuudestaan on supistu. Nyt hän kirjoittaa, että häntä äklöttää kaikki tuo spekulointi hänen seksuaalisuudestaan. Kirkolle hän antaa muistutuksen: Hänen mielestään homopareille pitäisi antaa siunaus. Ne ajat ovat ohi, jolloin avioliitto oli vain miehen ja naisen asia.
Cliff Richard kertoo kirjassaan myös ystävyydestään katolisen papin kanssa. Heillä oli jonkin aikaa jopa yhteinen asunto,. He tapasivat 7 vuotta sitten ja hän kutsuu heidän suhdettaan sanalla “companion”. Cliff kertoo myös toisesta ystävyydestä. Se oli entinen amerikkalainen lähetyssaarnaaja. Cliff kirjoittaa, että hän ei pidä yksin elämisestä. Pari kertaa hän on harkinnut naimisiinmenoakin, mutta hän ei usko, että onnellisuus olisi lisääntynyt sellaisen askeleen jälkeen.
(Pride1, gayradio)
Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
4 kommenttia
Cliff Richardin 50-vuotishaastatelussa 1990 hän kertoo, miten hän on säilyttänyt nuorekkuutensa. Silloin vielä hänen samettinen äänensä soi kuin nuorempana. Hän on pop-legenda, jolla kuitenkin on elämässään anti-rock-resepti: ei alkoholia, ei huumeita, ei tupakkaa, ei naisia. Mutta elääkö hän kuin munkki?
Silloin 1990-luvulla hän oli vielä paljon kiertueilla. Aamiaiseksi hotelleissa kuntoharjoittelun ja kylmän suihkun jälkeen teetä, omena, mysliä ja siinä paljon pähkinöitä. Hänen garderoobinsa oli huomattava. Läpi vuosikymmenien hän on halunnut pukeutua hyvin. Myös kosmetiikka kuuluu arkeen. Hän itse sanoo elävänsä spartalaisittain, mutta hän ei missään nimessä halua olla jokin terveys- tai moraaliapostoli. Uskonto ei ole hänelle mikään huumeen korvike. Hän sanoo vain saavansa siitä voimaa arkeen. Joka päivä hän lukee raamattua.
Hän syntyi aikoinaan Intiassa 14.10.1940. Vuonna 1948 vanhemmat palasivat Englantiin. Aluksi hän työskenteli pienessä tilitoimistossa, mutta sitten musiikki vei mukanaan. Aluksi hänellä oli yhtye The Planets, sitten The Drifters ja kuuluisin on Shadows. Ensimmäistä levyä tehtiin vain 3 kappaletta, mutta jo toinen levy toi julkisuuden. "Move It" nousi nopeasti listojen kakkoseksi vuonna 1958. Aluksi hän oli kuin Euroopan Elvis. Mutta Elvistä hän ei ole tavannut, vaikka kunnioittaakin häntä. "Living Doll" oli vuonna 1959 vuosikymmenen supermenestys. Nätti laulaja, kauniit silmät.
Jo siinä vaiheessa lehdistö alkoi kiinnostua. 19-vuotias eikä ole vielä suudellut tyttöä. Hän itse kertoi olleensa 16-vuotiaana hieman rakastunut. Mutta ei siitä tullut mitään. Shadowsin jäsenet menivät jo nuorena naimisiin. Cliff jäi poikamieheksi.
Parikymmen-vuotiaana hän oli lähdössä konserttipaikalta ja tuhannet tytöt olivat vilkuttamassa Cliffin kuvat käsissään. Mutta auto oli täynnä ja yksi tyttö joutui istumaan Cliffin sylissä. Kun fanit näkivät, he heittivät sankarinsa kuvat menemään. Sen jälkeen hän ei ole konserteissä näyttäytynyt naisseurassa.
60-luvun lopulla ensimmäisenä ranskalainen lehti kysyi: Onko Cliff Richardilla kiinnostus poikiin. Turvamies oli paljastanut lehdelle hyvästä hinnasta: Neljään vuoteen yksikään nainen ei ole käynyt Cliffin makuuhuoneessa. Sen sijaan hänen asunnossaan käy jatkuvasti komeita miehiä. Aamiaista syödään yläruumis paljaana.
Cliffin selibatiaa selitettiin uskonnolla. Isä kuoli vuonna 1963 ja sen jälkeen hän liittyi Jehovan todistajiin. Vuotta myöhemmin hän meni Crusaders-nimiseen protestanttiseen ryhmään. 1966 hän tapasi tv-saarnaaja Billy Grahamin, Cliff lähti tämän kanssa usein evankeliointi-kiertueille. Monet odottivat, että ura katkeaa, kun hän lähti mukaan uskonnollisiin ryhmiin, mutta ei. Menestys jatkui.
Entä seksi? Onko hän selibaatissa? Ei missään tapauksessa, hän sanoo itse. Mutta naisten kanssa ei. Mitähän sekin tarkoittaa. Ja vielä hän vakuuttaa, ettei hänellä ole ystävätärtä. Avioliitto ei tulisi kuuloonkaan. Siihen hän ei ole riittävän kypsä. Mutta hän ei ole myöskään aseksuaaali niin kuin Michael Jackson. Miehistä hän sanoo vain, että hänellä on erittäin hyviä ystäviä, sellaisiakin, jotka seuraavat kiertueilla mukana.
1970-luvulla hänellä oli myös laskukausi. Silloin hän oli mm. Sydneyn oopperassa, Koreassa, Japanissa, Moskovassa ja Leningradissa. Paluu parrasvaloihin tapahtui taas Englannissa vuonna 1979. Kuningatar kutsui hänet linnaansa 1980 40-vuotisjuhliin. Ja 80-luvulla syntyivät monet ikivihreät.
Hänen sanotaan lahjoittaneen yli puolet tuloistaan hyväntekeväisyyteen. AIDS-työkin on saanut niitä rahoja. Cliff elää edelleen terveesti. Vain yksi runsaampi ateria päivässä. Viiniä vain viikonloppuina. Kun ei ole konserttikiertueita, hän käy gospel-turneilla. Ja aina hän pukeutuu siististi. Vuonna 1989 hän tuli lavalle matruusin asussa.
(Lähde: Huber: Leben, Laster, Leidenschaft 1992)
Vihjaileeko vaeltaja, että tämä herra olisi homoseksuaali?