Katalonian kansanäänestys itsenäisyydestä herättää puolesta ja vastaan -tunteita

  • Uutinen
  • Yhteiskunta
  • vaeltaja2006
Barcelonan tunnetuin nähtävyys on tämä arkkitehti Gaudin suunnittelema katedraali. Sen rakentaminen tulee kestämään sata vuotta. Valmista pitäisi olla vuonna 2026. Se on maailman kulttuuriperintölistalla.

Kun ensimmäiset massaturistien laumat saapuivat suihkukoneilla Mallorcalle 1960-luvun lopussa ja 1970-luvun alussa, oli Francon diktatuurin aikaa. Sen ajan kansalaisliikkeet muistuttelivat ihmisiä siitä, että Kreikan ja Espanjan diktatuureja ei pitäisi tukea matkustamalla niihin maihin turistilomille. Kuitenkin ne olivat maita, joihin ensi kertaa pääsi halvalla ja koki olevansa uudessa kulttuuriympäristössä.

Mallorcalla El Paso -hotellia kutsuttiin ”suomalaishotelliksi”. Homomatkailijalle se oli hyvä sijainti, koska lähellä oli El Terrenon huvittelualue eikä keskustaankaan ollut pitkä matka. 96-lehden matkailusivuilla kerrottiin, että yksi huomiota herättämätön homobaari löytyy Villalonga-kadulla. Jos halusi kruisailla, voi mennä keskustassa katedraalin puistoon myöhään illalla. Siellä oli satunnaisia kulkijoita. Santarmipartioita tuli varoa.

Läheskään kaikki turistimatkalaiset eivät edes huomanneet, että Mallorcan saarella ei puhuttu arkikielenä espanjaa vaan katalaania, joka on lähempänä ranskaa kuin espanjaa. Katalaania puhuttiin myös mantereella Espanjan koilliskulmalla. Barcelonassa ja sen ympäristössä kotikielenä oli valtaosin katalaani. Vuonna 1974 satunnainen mallorcalainen homokruisailija antoi tarran, joka kertoi, että katalaanin kieli oli kielletty Francon Espanjassa.

Vielä 1970-luvun alkupuolella kaikenlainen mielipiteenilmaisu oli Espanjassa rajoitettua. Katalaanin kieltä ei saanut julkisesti käyttää.

Francon diktatuurin loppuvuodet olivat levotonta aikaa. Oli pommi-iskuja ja mielenosoituksia. Franco kuoli vuonna 1975 ja siihen loppui diktatuuri. Muutamassa vuodessa homoelämä käynnistyi täydellä teholla. Madrid oli 1980-luvun loppupuolella yksi Euroopan vilkkaimpia ja vapaamielisimpiä ”homokaupunkeja”.

Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Mainoskatko loppuu

Myös Katalonian tärkeimmästä kaupungista Barcelonasta muodostui 1980-luvulla homomatkailijan paratiisi. Yöelämä oli vilkasta ja lähellä oli Sitgesin rantakaupunki. Barcelonan matkailusuosio on kasvanut, ja tällä hetkellä asukkaat haluavat rajoittaa matkailijoiden määrää.


Katalonian autonomia ja itsenäistymispyrkimykset


Katalonian autonomia- ja itsenäistymispyrkimykset alkoivat vuonna 2003. Edelleen katalaani kielenä on heikommassa asemassa kuin espanja. Taloudellisesti Katalonia on menestyvää aluetta, mutta Espanja siirtää varoja muun manner-Espanjan kassakaappeihin, ja se heikentää Katalonian asemaa.

Tänään pitäisi olla pitkään odotettu ja ”pelätty” kansanäänestys Katalonian itsenäistymisestä. Espanja tekee kaikkensa, että kansanäänestystä ei voitaisi pitää. Helsingin sanomissa on tänään, lokakuun 1. päivänä kuva Barcelonasta: kadulla heilutetaan Katalonian lippua ja sateenkaarilippua.

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005390179.html

Kansanäänestyksen tunnus on samanlainen kuin tarra yli 40 vuotta sitten.

Läheskään kaikki Kataloniassa asuvat eivät halua eroa Espanjasta. Eilen facebookissa sekavista tunteistaan kertoi homomies Isaias, joka juuri nyt asuu USAssa eikä voi ottaa osaa kansanäänestykseen. Tilanne on hänen kohdallaan vaikea. Näin hän kirjoittaa espanjaksi, koska espanjankielinen teksti tavoittaa ihmisiä laajemmin kuin katalaaniksi kirjoitettu.

”Ensimmäinen asia on, että tämä tilanne surettaa minua valtavasti. Tunnen itseni sekä katalonialaiseksi että espanjalaiseksi. Identiteetti voi olla useammanlainen ja se voi muuttua ajan mittaan. Äitini on Madridista, isäni Lleidasta läntisestä Kataloniasta. Kotona ei ole ollut ongelmia espanjan ja katalaanin sekoituksesta. Lapsena opin ensin espanjan kielen. Myöhemmin menin katalaanin kieltä käyttävään yliopistoon. Siellä kävin opintojaksoja molemmilla kielillä. Yhden kirjan olen julkaissut katalaaniksi (koskee homojen ja lesbojen elämää Kataloniassa, toim. huomautus). Lisäksi olen julkaissut monia artikkeleita espanjaksi.

Ennen sunnuntain kansanäänestystä olen jo pitkään horjunut ”kyllä” tai ”ei” -vaihtoehtojen välillä. Nyt viimeksi olen sitä mieltä, että äänestäisin ”kyllä”, jos olisin maassa. En äänestäisi ”kyllä” kielen ja kulttuurin puolesta vaan maan sosio-poliittisen tilanteen vuoksi. Kielen vuoksikin voisi äänestää. Onhan kummallista, että katalaaniksi kirjoitettua kirjallisuutta tutkitaan USA-laisissa yliopistoissa Stanfordissa, Harvardissa ja Chicagossa, mutta ei Espanjan yliopistoissa.
…..

Uskon, että itsenäisyyden liekin on sytyttänyt PP ( Partido Popular -konservatiivipuolue). Se vastusti vuonna 2006 Katalonian uutta autonomia-lakia ja vei lakiesityksen perustuslakituomioistuimeen. Kerättiin 4 miljoonaa allekirjoitusta adressiin, jossa autonomialakia vastustettiin. Espanjan kongressi ja senaatti hyväksyivät vesitetyn autonomialain. Siitä lähtien katalonialaiset ovat aina syyskuun 1. päivänä lähteneet kaduille vaatimaan oikeuksiaan. Olin joissain niistä mielenilmauksista ja mukana oli kaikenlaisia rauhanomaisesti mieltä osoittaneita ihmisiä. Pointtini on: kaiken aikaa Katalonian vaatimuksia on vähätelty.
…..
Gay-miehenä olen oppinut, että lakien tulee mukautua kunkin hetken vaatimuksiin. Välillä pieni ”maanjäristys” on tarpeen, että lukkiintunut tilanne purkautuisi. Ilman New Yorkin Stonewallin tapahtumia 1969 meillä ei todennäköisesti olisi avioliitto-oikeutta.

Hän kirjoittaa pitkään poliittisesta tilanteesta, ja hän suosittelee seuraavaa englanninkielistä lehtiartikkelia. Siitä käy havainnollisesti ilmi, miksi Kataloniassa halutaan itsenäisyyttä.

http://www.politico.eu/article/catalonia-referendum-independence-timeline-how-did-we-get-here/

Helsingissä ainakin Toimelan kansalaisopistossa alkoi tänä syksynä katalaanin kielen alkeiskurssi.


PÄIVITYS KLO 20

Päivän mittaan Kataloniassa on ollut väkivaltaa, johon osallisina ovat olleet katalonialaiset tavalliset kansalaiset ja Espanjan poliisi. Ihmisiä on hakattu ja potkittu siitä riippumatta, kannattavatko he itsenäisyyttä vai Espanjan yhteydessä elämistä.

Aikaisemmin tekstissä mainittu barcelonalainen homomies, joka juuri nyt on työssä yliopistossa Chicagossa, kertoo tuntemuksiaan näin:

Chicagon ja Barcelonan välillä on 7 tunnin aikaero. Eilen illalla menin nukkumaan kello yhden maissa ja olin ylpeä kaikista niistä ihmisistä, jotka olivat viettäneet yli 36 tuntia kouluissa ja julkisissa tiloissa. He olivat suojelemassa näitä tiloja, jotta aamulla voitaisiin äänestää ja ilmaista mielipide. Nukuin muutaman tunnin ja kun heräsin, oli menossa painajainen: Espanjan poliisi tunkeutuu kouluihin ja käyttää äärimmäistä väkivaltaa kansalaisia kohtaan. Väkivallan kohteeksi joutuvat nuoret ja vanhat. Tähän mennessä noin 500 ihmistä on loukkaantunut. Nyt näen tapahtumia, joita koskaan en ole kuvitellutkaan näkeväni Espanjassa. Espanjalaiset poliisit potkivat, ja ampuvat kumiluoteja mielenosoittajia kohti. Palomiehet ja Katalonian oma poliisi yrittää suojella omia kansalaisia Espanjan poliisin väkivallalta.

Vielä pahempaa on se, että Espanjan televisiossa on päällä sensuuri ja hiljaisuus. Hallituksen suunnasta välitetään pahansuopia valheita. Kerrotaan, ettei kansalaisia vastaan ole käytetty väkivaltaa. Samaan aikaan kansainvälinen media näyttää väkivaltaa ja videoita löytyy internetistä. Missä on nyt Euroopan parlamentti? Tämä on vakavaa ja dramaattista. Demokratia on nyt vaakalaudalla. Euroopan ja maailman on nähtävä tämä ja toimittava tätä törkeää väkivaltaa vastaan.Se, joka katsoo sivuun, on osallinen tähän väkivaltaiseen sortoon.

Kirjoitan tätä kyynelet silmissä. Nyt etsimme apua.

Viesti on lähetetty runsas tunti sitten.

Helsingin Sanomat kertoo, että Euroopan johtavat poliitikot ovat olleet vaitonaisia kansanäänestyksestä ja väkivallasta. Vaitonaisuus on ymmärrettävää. Ympäri Eurooppaa on alueita, joissa kytee separatismi eli halu irrottautua itsenäiseksi alueeksi. Esim. Britaniassa huolena ovat skotit.

Ulkoministeri Soini toivoo, että tällaisissa tilanteissa, joissa tunteet ovat pinnalla, voisi jättää vähemmälle "twitterin ja sosiaalisen median vouhkaamisen". Hän sanoo, että ”kovilla puheilla saa liikettä aikaan, mutta mihin suuntaan ja millä seurauksilla?" Soinin mukaan Katalonian tilanne tuskin nousee EU:ssa viralliselle asialistalle.

Kommentoi jutun aihetta

Sinun tulee kirjautua sisään voidaksesi aloittaa uuden keskustelun

Ei vielä tunnusta? Liity nyt!