Tietoisesti vaiennetut -seminaarissa pohdittiin kehotuskieltoa ja sen vaikutuksia
Uutinen
Yhteiskunta
vaeltaja2006
2
Kun homoseksuaalisuuden rangaistavuus poistettiin 1971, Suomen lakiin lisättiin ns. kehotuskieltopykälä, joka määräsi, että "julkinen kehottaminen haureuteen samaa sukupuolta olevan kanssa on rangaistavaa". Pykälä oli voimassa vuoteen 1999 saakka.
Tiistaina 17.5.2016 järjestettiin Päivälehden museossa Helsingin Ludviginkadulla seminaari, jossa pohdittiin kehotuskiellon vaikutuksia 1970- ja 80-lukujen julkiseen keskusteluun. Paneelin keskustelijoina ovat presidentti Tarja Halonen, asianajaja Ulf Månsson ja kirjailija Pirkko Saisio ja paneelin puheenjohtajana oli professori ja mediatutkija Anu Koivunen.
Youtubessa Jorma Hentilä johdattaa kehotuskiellon problematiikkaan.
Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Mainoskatko loppuu
Seuraavassa on seminaarin alkupuoli audiotallenteina. Koko seminaari saataneen piakkoin verkkoon videotallennuksena.
Vasemmalta: Ulf Månsson, Tarja Halonen, Anu Koivunen ja Pirkko Saisio
Audio
Millainen oli se Suomi, joka sääti kehotuskiellon? Miten sitä aikaa voi ymmärtää ja selittää? Ja mitä se merkitsi? Onko sillä ollut merkitystä suomalaiseen asennemaailmaan? Suomihan on lakimuutoksissa tullut jälkijunassa moniin muihin läntisen Euroopan maihin nähden.
Vuonna 1971 kristillisen oikeiston vaatimuksesta seksuaalisuutta koskevaan rikoslain pykälään lisättiin homoseksuaaalisille suhteille korkeammat suojaikärajat ja sensuuripykälä, ns. kehotuskielto. Paneeli muisteli sitä aikaa, 60-luvun loppua ja 70-luvun alkua.
Audio
Tarja Halonen vastaa Putinia koskevaan väitteeseen
Audio
Ylen arkistoissa vuosilta 1957-90 mainitaan sanaa "lesbo" vain muutaman kerran ja homo-sanakin oli melko harvinainen. Salailiko Yleisradio? Kiellettiinkö homoja ja lesboja koskevien ohjelmien teko?
Näiden puheenvuorojen jälkeen oli vielä muutama yleisökysymys. Kiitokseksi puhujat saivat tilaisuuden lopussa Tom of Finland -kahvia.
Tässä vielä viralliset alkupuheenvuorot:
Audio
Seminaarin avauspuheenvuorot ennen paneelia. Puhujina Suomi 100 – Sateenkaaren väreissä -hankkeen taiteellinen johtaja Katriina Rosavaara, Suomi 100 – Sateenkaaren väreissä -hankkeen projektipäällikkö Rita Paqvalén, Setan puheenjohtaja Panu Mäenpää ja teatteritieteen professori Tiina Rosenberg Tukholmasta.
