Helsingin Sanomat listaa "suomalaisen kulttuurin tärkeimmät sateenkaarihetket"

  • Uutinen
  • Viihde, kulttuuri ja media
  • Sami Mollgren
  • 4

Helsingin Sanomien Nyt-liite keräsi itsenäisyyspäivän alla suomalaisen sateenkaariväen muistoja koskettavimmista suomalaisista hlbti-aihepiiriä koskettavista teoksista ja julkaisi niistä listan. Nytin verkkosivulla kortensa kekoon kantaneet myös perustelevat valintojaan.

Musiikissa huomiota saivat The Crashin musiikkivideo Sugared vuodelta 1999, Esa Saarisen vuonna 1984 julkaistu Poikarakkaus, Jipun Eva (Nukutaan kielletyllä iholla) vuodelta 2012, Leevi and the Leavingsin vuonna 1985 julkaistu Poika nimeltä Päivi, Jenni Vartiaisen Ihmisten edessä vuodelta 2007 ja Antti Tuiskun musiikkivideo Peto on irti vuodelta 2015. Myös Suomen menestyksekkäimpiin iskelmälaulajiin kuuluvan Jari Sillanpään koko ura nousi esiin.

Kirjallisuudessa nousivat esiin Johanna Sinisalon Ennen päivänlaskua ei voi vuodelta 2000, Seita Parkkolan ja Niina Repon vuonna 2003 ilmestynyt Ruttolinna, Tove Janssonin Taikatalvi vuodelta 1957 ja Anu Holopaisen vuosien 2003 ja 2012 välillä julkaistu Syysmaa-kirjasarja.

Elokuvista ja TV-sarjoista nousivat esiin Perttu Lepän elokuva Helmiä ja sikoja vuodelta 2003, vuodesta 1999 lähtien esitetty TV-sarja Salatut elämät - etenkin sen hahmot Kalle sekä Lari ja Elias. Myös Valentin Vaalan elokuva Ihmiset suviyössä ja sen tukkipoika Nokia vuodelta 1948 sekä Tuija-Maija Niskasen elokuva Jäähyväiset vuodelta 1982 nousivat esiin.

Mainoskatko - Sisältö jatkuu alla
Mainoskatko loppuu

Esiin nostettiin myös Touko Laaksosen Tom of Finland -kuvitukset, Valion Piimä-mainos Pirkko Saision näytelmä HOMO! vuodelta 2011 sekä Jorma Uotisen tanssiteos Unohdettu horisontti vuodelta 1980.

Nyt: Tässä ovat suomalaisen kulttuurin tärkeimmät sateenkaarihetket

4 kommenttia

Ei kyllä resonoi tämä lista minun sateenkaarihetkieni kanssa juuri ollenkaan. Nimin. JAMPPA HOMO 43v.
Leevi & the Leavingsin "Poika nimeltä Päivi" resoneeraa kyllä omalla kohdallani. Levyn julkaisemisen aikaan en toki ymmärtänyt tarinaa lainkaan, mutta muistan kyllä ihmetelleeni että miksi pojan nimeksi oli annettu Päivi. Isompana sitten tajusin tarinaa paremmin, ja ymmärsin, etteivät sukupuolisuuteen liittyvät asiat ole ihan mustavalkoisia.

The Crashin Sugared-video lämmitti mieltäni. Sen julkaisun aikaan availin omia kaappini ovia ahkeraan. Jenni Vartiaisen Ihmisten edessä ei koskettanut enää henkilökohtaisesti, mutta koin sen ehkä voimaannuttavaksi heille, jotka olivat kaapista tulemisen suhteen siinä vaiheessa kuin itse vuosikymmen aiemmin olin.

Jari Sillanpään olemassaolon puolestaan arvioin erityisen tärkeäksi suomalaisten hlbti-asenteiden myönteisen kehityksen kannalta. Sillanpään homoseksuaalisuus oli julkinen salaisuus pitkään ja julkinen kaapistatulo hieno piste i:n päälle. Sillanpää on eittämättä edelleen suomalaisen iskelmämusiikin kuohuvinta kermaa. Kaikki tämä osaltani ottamatta mitenkään kantaa Sillanpään lauluihin.

Tom of Finland -postimerkit, lakanat, sammutuspeitteet ja muukin tuotteistettu ToF on ensinnäkin mittari asenteiden muuttumiselle - ja sikäli ainakin itseäni koskettavaa. Että tällaisen ilmiön syntyminen ylipäänsäkin oli tässä maassa mahdollista. Toki se myös jossain mitassa varmasti vei hlbti-teemaista keskustelua eteenpäin. Kaikki muukin Touko Laaksosen taide on tietysti ensinnäkin maailman mittakaavassa iso juttu ihan taiteena. ToF ei kosketa henkilökohtaisesti minua, vaikka meillä nyt onkin ToF-pyyhkeet, koska pikkusisko katsoi aiheelliseksi ostaa meille lahjaksi viime jouluna sellaiset. Runsaan puolen vuoden käytön jälkeen pyyhkeet jo suostuivat ruveta imemään sen verran kosteutta itseensä, että saunan/suihkun jälkeen niillä saa itsensä kuivattuakin :)

Salatut elämät. En ole katsonut, en katso, enkä usko jatkossakaan katsovani. Silti se on sateenkaarihetki isolla äSSällä.

Vasta tuon Hesarissa julkaistun listan nähdessäni rupesin kunnolla miettimään omalta kohdaltani näitä asioita. Yritin jo aiemmin, mutta en saanut oikein ajatuksen päästä kiinni. Silti:

Radio Cityssä vuonna 1985 alkanut Radio Seta (taisi olla kanssani ensi kohtaamisen aikaan nimeltään Radio Toinen linja) oli minun mielestäni sateenkaarihetki, vaikkakaan ei ehkä taiteeksi nimitettävää toimintaa. Se toi sateenkaari-ihmisten oman äänen esiin valtamediaan ihan uudella tavalla.

Varmasti muutakin löytyy, kun asiaa rupeaa pyörittelemään. Sateenkaarihetkiä ovat tietysti kaikenlainen hlbti-aktivismi, järjestöjen perustaminen ja niiden työ, parisuhdelaki, uimari Liukkosen kaapistatulo, telkkarin homoillat yms yms.