Kokoomuksen läheispiireihin kuuluva Kansallinen sateenkaariryhmä oli kutsunut ulkomaisia ystäviään vastaamaan kysymykseen, miksi HLBT-kansalainen äänestäisi konservatiiveja. Keskustelu 25.6.15 kuului Pride-viikon ohjelmaan. Kasary isännöi Pride-viikolla "keskustaoikeistolaisten" puolueiden HLBT-aktivistien tapaamista.
Kasaryn puheenjohtaja Janne Hälisen vetämä paneeli antoi tulokseksi lähinnä oletuksen, että puolueiden "muut arvot ja tavoitteet" saavat HLBT-kansalaiset äänestämään konservatiiveja. Ja kun sitten kerran konservatiivipiireissä on, voi samalla sitten yrittää vaikuttaa.
Ruotsin maltillisen oikeiston edustaja Christoffer Aav sanoi voimakkaimmin, ettei "sosialismi anna yhtäläisiä mahdollisuuksia". Englannin konservatiivien HLBT-ryhmän Emma Warman huomautti, että maansa konservatiivit "ovat aina lopulta pelastaneet tilanteen". Saksan CDU-CSU:n piirissä toimivan ryhmän Alexander Vogt huomautti puolueryhmänsä moninaisesta taustasta.
Järjestöjä - tai ehkä oikeammin samoinajattelevien intressiryhmiä - yhdistävä piirre näytti olevan löysä side puolueisiin. Vain ruotsalaisryhmä kertoi olevansa puolueensa virallinen jäsenjärjestö - ja saavan siten myös rahoitusta. Britannian LGBToryilla on jonkinlainen asema, mutta rahaa puolueelta he eivät saa.
Israelista saapunut Evan Cohen huomautti, etteivät lait merkitse kaikkea. Hän viittasi Etelä-Afrikan tilanteeseen, jossa avioliitto on sallittu mutta Cohenin mukaan HLBT-ihmisten tilanne huono. Cohen kertoi olevansa taustaltaan etelä-afrikkalainen.
HLBT-oikeuksien ajamisen myönnettiin yleisesti käynnistyneen pääasiassa vasemmistopuolueiden voimin. Aavkin totesi puolueensa olleen vielä vastustamassa Ruotsin ratkaisua rekisteröidyistä parisuhteista 90-luvun puolivälissä, mutta sitten jo 2006 saaneen aikaan avioliittolain uudistuksen maassa. Parannusta Aav toivoi lähinnä kansalaistason suhtautumisessa. Pääministerin hän kertoi ilman muuta marssivan Priden kulkueessa Ruotsissa.
Saksasta uskottiin "avioliiton kaikille" etenevän varmimmin perustuslakituomioistuimen kautta. Rekisteröity parisuhde säädettiin demarien ja vihreiden hallitusyhteistyön aikana. Mahdollisuuksia edetä avioliittolaissa poliittisena ratkaisuna Vogt näki teoreettisessa CDU/CSU-vihreät liitossa, jossa vihreät saisivat läpi avioliittolain hintana jonkin konservatiivilinjauksen kannattamisesta.
Emma Warman totesi keskustelun vaikeudet, kun "edustajat saapuvat kovin erilaisista" poliittisista kulttuureista. Puolueiden vaihtelevia yhteiskuntapoliittisia yleistaustoja kuvasi Warmanin pohdiskelu siitä, että mahdollisimman monille on taattava hyvä koulutus - sen sijaan että kaikille huono. Puoluejohtaja Cameronin läpi runnoma avioliittolain muutos ´pahoittaa mieliä edelleen osassa puoluetta, mutta monet ovat Warmanin mukaan korjanneet jo suhtautumistaan.
Yleisökysymyksen esittäneen suomalaisen käytettyä konservatiivisuuden käsitettä lähinnä yleismerkityksessä useampikin panelisti selitti Edmund Burken (kuoli 1797) määritelmää poliittisesta konservatiivisuudesta. Suomen kokoomus ei Burkeen ole pahemmin julkisuudessa turvautunut, ainakaan sitten puheenjohtaja Jussi Saukkosen aikojen 60-luvulla.
Janne Hälinen ei näyttänyt odottavan paljonkaan lähiajan kehitykseltä Suomessa. Translainsäädäntöä hän ei arvellut välttämättä saatavan aikaan alkaneella hallituskaudella, vaikkakin mainitsi keskustan puoluekokoussitoutumisen asiaan.
Iltapäivän pienen poliittisen väriläiskän Hälinen sai aikaan viittaamalla keskustelun ehdittyä pink washing -ilmiöön Israelin ulkopolitiikkaan.