Kokoomuksen "petos"?
» Keskustelu sukupuolineutraalista avioliitosta jatkuu
Ben Zyskowicz ja Leena Toivakka kokoomuksesta ovat lehtihaastattelussa kertoneet, että kokoomuksen eduskuntaryhmän enemmistö ei tule kannattamaan sukupuolineutraalia avioliittoa.
Onko nyt alettava puhua kokoomuksen "petoksesta"? Puoluekokous päätti, että sukupuolineutraalia avioliittoa kannatetaan. Varapuheenjohtaja Ben Zyskowicz ja Lenita Toivakka lehtihaastattelussa ilmoittavat, että sukupuolineutraalia avioliittolakia ei ryhdytä valmistelemaan seuraavalla vaalikaudella puoluekokouksen pääätöksestä huolimatta.
Zyskowicz: "Kokoomuksen eduskuntaryhmä ei vaalien jälkeenkään kannata sukupuolineutraalia avioliittolakia. Uskallan väittää näin, koska on syytä olettaa, että uuden eduskuntaryhmän runko todennäköisesti muodostuu nykyisestä eduskuntaryhmästä muutamalla uudella edustajalla lisättynä".
(HS)
Nyt kaivattaisiin kokoomuksen sateenkaariryhmän Kasaryn jyrähdystä. Tuleeko?
Olen kieltämättä hieman nyreissäni ja pettynyt Zyskowiczin ja Toivakan asenteista. Vähän vaikuttaa siltä, että puoluekokouksen päätökset ovat puolueen ytimelle lähinnä ohjeellisia, jos sitäkään. Mihin Kokoomus tarvitsee puoluekokoustaan?
Mielenkiintoista on myös, että nimenomaan Ben Zyskowicz on noin hanakasti toppuuttelemassa eri kansanryhmiin kuuluvien ihmisten yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumista.
Minä olin tähän asti siinä hyvässä uskossa, että kysymys oli sukupuolineutraalin avioliiton saamisesta seuraavan hallituksen ohjelmaan.
Kovastipa Kokoomuksen eduskuntaryhmä on asioiden edellä. Vaalithan ovat vasta edessäpäin. Ennen vaaleja ei voi tietää (edes Kokoomuksessa), ketkä siinä eduskuntaryhmässä istuvat seuraavan kauden. Säälittävää änkyräprotestanttien äänien kalastelua Kokoomukselta lähinnä.
Oireellista suomalaiselle politiikalle ja vaalikeskustelulle kuitenkin on, että yhdeksi keskeisistä vaalikeskustelujen aiheista muodostuu aina jokin aivan marginaalinen ja toisarvoinen asia – anteeksi vain kaikki kanssaveljet ja –siskot.
Vaalien alla saamme varmasti kaikissa vaalikoneissa ja gallupeissa tiedon jokaisen ehdokkaan kannasta sukupuolineutraaliin avioliittoon ja valtakunnan lehdet taulukoivat useampaan otteeseen spekuloitua tulevaa eduskuntaa sukupuolineutraali avioliitto kyllä / ei laskelmilla. Ja taas jää aivan sivuseikaksi, millaisia ratkaisuja kullakin puolueella ja ehdokkaalla on esittää todellisten ongelmien ratkaisemiseksi. Suhteessa koko valtakunnan asioihin tämä sukupuolineutraali avioliitto on pelkkä pilkun paikka eikä edes sitä – anteeksi taas.
Tämä keskustelu on siis alkanut ja saa mediassa kohtuutonta näkyvyyttä samaan aikaan kun (HS 29.7.2010): ”Kataisen mukaan taloutta elvyttävät toimenpiteet onnistuivat oppikirjamaisesti” ja miten (IS 29.7.2010): ”Menestyksen hintalappu 30 miljardia. Se on summa, jolla valtion velka paisuu vuoden 2008 lopun 54,4 miljardista eurosta ensi vuoden 85 miljardiin euroon.”
Onkohan Kokoomus(kin) demaroitunut niin ettei siitä saa tolkkua monessakaan asiassa?
Ennen puolueen linjaukset olivat tietääkseni saroillaan johdonmukaisempia ja selkeämpiä.
Olen kyllä pettynyt myös, ja smon kanssa samoilla linjoilla, onko puolue kokous ihan turha, jos siellä tehdyt päätökset eivät päde? Ihmeellistä takinkääntö meininkiä...
Kiitos, että olette kiinnittäneet huomiota tärkeään asiaan. Olen yhtä pettynyt kuin tekin.
Kirjoitin jo aiemmin aihetta sivuten blogimerkinnän, ja kokoomushenkisen Kansallinen sateenkaariryhmä Kasaryn lehdistötiedotekin on tulossa nettiin (www.kasary.fi) pian. Jo aiemmin se on lähtenyt mediaan.
Hannu Heikkinen
Puheenjohtaja
Kasary
demokratiaa?
Ehkä se on "demokratiaa" Neuvostomaan tapaan.
Eihän tässä ole kuin kaksi änkyrää, Ben Zyskowicz ja Leena Toivakka, ilmaisseet oman mielipiteensä. Ei kyseessä ole puolueen hallintoelinten tai eduskuntaryhmän kanta. Mitenkään erityisesti kokoomusta kannattavana, täytyy sanoa, että esimerkiksi eduskunnan keskustelussa perheen sisäisestä adoptiosta useat kokooomuslaiset, ehkäpä nuoremmasta päästä, käyttivät hyviä ja asiallisia puheenvuoroja. Tosekseen, eikö se ole demokratiaa, että puolueen päätökset eivät välttämättä sido yksittäisten kansanedustajien äänestämistä. Edustajat ovat ehkä ennemmin vastuussa toimistaan äänestäjilleen kuin puolueen johdolle.
En ole ihan perillä käydyistä puheenvuoroista. Odotan kuitenkin Kataisen kommenttia asiasta ja varsinkin puolueen näkyvien jäsenten kommentoinnin kommentointia. Luulisi puolueen puheenjohtajalla olevan kommentti sille, että osa edustajista tuntuu pitävän puoluekokouksen näkemyksiä yhdentekevinä, jos itse ovat eri mieltä.
Krister
Minä ajattelen tässä lähinnä puoluekokousta ja sitoutumista sen kautta puolueen linjauksiin.
Joo, Katainen taisi kyllä nyt selitellä asioita enemmän ajattelematta - ja vähän sekoilla termistössä. Kirkolla tai muilla uskonnollisilla yhteisöillä ei tietenkään ole mitään yksinoikeutta "avioliitto"-käsitteeseen. Toivottavasti Katainen tietää (ja muistaa) tämän.
Sen sijaan "kirkollinen aviliiton siunaaminen" tai "kirkollinen avioliittoon vihkiminen" on ennen kaikkea kirkon asia.
Toivottavasti Kasary ottaa asiakseen Kokoomuksen sisäisen valistustyön.
Ja mitä tulee "kuin kaksi änkyrää" -asiaan; Etenkään Ben Zyskowiczin sanomisia ei voi tulkita pelkästään "yksittäisen kansanedustajan" sanomiseksi. Hän on paitsi Kokoomuksen "ydinryhmää", myös sanonut tässä tapauksessa asioita suulla suuremmalla.
"aivan kuin kaikkien miellyttämisen hengessä"
Niin. Oletko oikeasti yllättynyt? Kysehän on politiikasta.
Mitenpä muutenkaan, kun politiikkaa tehdään, vaalit on tulossa, ja valtakunnan suurimman puolueen aseman säilyminen on se keskeinen vaalitavoite.
Tästä linjasta poikkeavien vähän pienempien puolueiden vaihtoehtoiset ja rajatummat lausunnot taas tuntuvat joko utopistisia tai pelottavia.
Tai molempia.
Rokkihomo kirjoitti: ""aivan kuin kaikkien miellyttämisen hengessä"
Niin. Oletko oikeasti yllättynyt? Kysehän on politiikasta.
Mitenpä muutenkaan, kun politiikkaa tehdään, vaalit on tulossa, ja valtakunnan suurimman puolueen aseman säilyminen on se keskeinen vaalitavoite."
Harvoin ihan noin räikeästi kuitenkaan joka suuntaan kumartelu on näkyvissä. :D
Naivisti haluan kuitenkin uskotella, että kyseessä on ennemmin kiireessä tullut lapsus, kuin että Katainen ei itsekään tiedä mitä puhuu. :P
Tuollaiset lapsukset puolueilta ja poliitikoilta, jotka uskottelevat olevansa kykeneviä johtamaan tätä maata, ovat hälyttäviä. Jos pienetkään asiat eivät pysy tuota paremmin hanskassa, miten lienee suurten laita?
Tottakai voi puhua petoksesta. Luuliko joku TODELLA, että kok. kansanedustajien enemmistö tulisi äänestämään tällaisen lain puolesta?????! Ette kai tosissaan??? Toihan on täys vitsi. Samoin Stubbin nuorehkoa kaupunkilaisväestöä miellyttävät puheet adoptio-oikeudesta. Kok. on tasan yhtä täynnä konservatiivisia vanhoja jääriä kuin joku kepu.
Sitäpaitsi parisuhdelakikeskustelussa 2001 kaikista älyttömimmät ja puistattavimmat puheet kd:n ohella tuli juuri kokoomukselta, erityisesti naisilta. Niin kauan kuin puolueessa on edustajina näitä raija vahasaloja ja tuija nurmia turha luullakaan että lakia kannattaisi enemmistö kokkareiden edustajista.
Pitää oikein laittaa tää uusintana että menee perille :)
Kok. on tasan yhtä täynnä konservatiivisia vanhoja jääriä kuin joku kepu!
Oikeammin pitäisi kai sanoa, että kokoomuksen änestäjäkunta on täynnä vanhoja jääriä. Eduskuntaan valitut edustavat suomalaisia äänestäjiä ja heijastavat myös sen suuren enemmistön tuntoa, siis äänestäjien ei Suomen kansan. Puolueissa sen sijaan toimii aktiivisina hyvinkin erilaisia ihmisiä kuin nuo eduskuntaan (ja valtuustoihin) valitut. Kaikkein fiksuimmat puolueaktiivit eivät välttämättä menesty vaaleissa, vaan vaaleissa ääniä keräävät aina populistit.
Kun arvioidaan puolueita ja kansanedustajia, monesti on helpointa katsoa miten eduskunnassa ihan oikeasti on äänestetty, eikä vain esittää yleisiä tuntemuksia tai lukea puoluekokousten päätöksiä. Tekemättä tässä sen laajempaa analyysiä, niin voidaan todeta, että perheen sisäistä adoptiota käsiteltäessä viime vuonna suurimpien puolueiden edustajat äänestivät seuraavasti:
kokoomus: 27/jaa, 4/ei, 1/tyhjiä, 18/poissa
keskustapuolue: 25/jaa, 15/ei, 0/tyhjiä, 15/poissa
SDP: 29/jaa, 3/ei, 0/tyhjiä, 13/poissa
Vihreissä tai vasemmistoliitossa ei ollut yhtään vastustajaa, mutta niissäkin paljon poissaoloja. Tässä käsittelyssä kansanedustajia ei mitenkään erityisesti sidottu hallituksen linjaan: asiaa pidettiin ns. omantunnon kysymyksenä.
Kaikki tämmöiset tiedot löytyvät aika helposti eduskunnan nettisivuilta, vaikka linkki tähän äänetykseen onkin pitkä:
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw.cgi/trip/?${APPL}=aanestysu&${BASE}=aanestysu&${THWIDS}=0.16/1281003976_147468&${oohtml}=aax/hex5100&${html}=aax/aax5100&${snhtml}=aax/aaxnosyn&${savehtml}=/thwfakta/aanestys/aax/aax.htmMielenkiintoinen linkki, josta selvisi paljon. Helsingin vaalipiirissä 17 jaa-ääntä ja neljä poissaoloa. Helsingissä parempiin piireihin päässeet eivät enää uskalla aktiivisesti vastustaa homojen oikeuksia. Harva vastustaa virallisella tasolla edes passiivisesti. Tämä on toki tiedetty muutenkin. Pohjois-Karjalan vaalipiirissä kukaan ei piilotellut puskan takana, mutta valitettavasti vain kaksi kuudesta edustajasta äänesti puolesta neljän muun äänestäessä vastaan. Karjalaiset ovat juuri sellaisia ihmisiä, jotka haluaisit ystäviksesi, mutta valitettavasti se ei käy, sillä he ovatkin sinua vastaan. Myös Oulun vaalipiirissä avoimesti ja aktiivisesti vastustavien edustajien osuus oli suuri äänestystuloksen ollessa kahdeksan jaa-ääntä, seitsemän ei-ääntä ja kolme poissaoloa.
Sukupuolen mukaan oli myös selvä jako. Miehet 56 jaa-ääntä ja naiset 52. Miehet 21 ei-ääntä ja naiset vain kahdeksan. Miehet 38 poissaoloa ja yksi tyhjä ja naiset 23 poissaoloa. Miehistä vain hieman alle puolet äänesti puolesta. Naisista puolesta äänesti yli 60%. Jatkuva katkeroitunut keskustelu Päivi Räsäsestä peittää usein alleen sen, että tosiasiassa naiset ovat kokonaisuuden kannalta homoille sama asia kuin sveamamman käsite ruotsalaisille.
Haluan kumminkin sanoa, että onhan noita puolueita, joita voisi vähän enemmänkin parjata, ja parjata enemmänkin kuin Kokoomusta.
Niin isoissa kuin pienemmissä asioissa.
Nimim. entinen pikku-pioneeri ja sittemmin entinen Vihreän liiton jäsen, nykyinen sit. SIT!
Voin sittenkin harkita kokoomuksen äänestämistä (ehdokkaani tarkkaan valikoiden), ei siellä kaikki taida olla homofasisteja sentään ;D
Suomen vaalijärjestelmä antaa äänesi väistämättä ennen kaikkea sille puolueelle, jonka riveissä ehdokkaasi on vaaleissa mukana. Vain, jos äänestät kyllin valovoimaista ehdokasta (=puolueen kärkiehdokkaisiin kuuluvaa henkilöä), voit äänelläsi vaikuttaa juuri hänen pääsyynsä henkilökohtaisesti läpi.
Eli jos jonkun puolueen isokenkäisten ajatukset sotivat omiasi vastaan, äänestämällä samasta puolueesta ehdolla olevaa mielestäsi fiksua marginaaliehdokasta äänestät loppujen lopuksi omia periaatteitasi vastaan.
Pitkään on jo ihmetyttänyt vaalikoneiden suosio. Siinähän on oletuksena, että jokainen saa eduskuntaan itselle parhaan ehdokkaan. Äänestämisestä tehdään kiva leikki. Useimmat näistä vaaalikoneilla vallituista kuitenkin ovat putoajia. Ja äänet menevät muutamalle konkaripoliitikolle (Benille ja Hemmingille).
Sekin tuntuu unohtuvan, että puolueissa päätetään jo etukäteen, miten yhteiskunnallisissa asioissa toimitaan ja miten äänestetään. Harvoissa asioissa kansanedustaja saa äänestää "omantunnon mukaan". Yhden kansanedustajan valta on mitätön. Valta tulee puolueen kautta. Sen takia on tärkeä seurata, mitä puolueet puuhailevat.
Menee hieman off topic, mutta: Noinhan se on, ja siksi koko puolueisiin perustuva järjestelmä pitäisi mielestäni heittää kelvottomana roskiin. Ellei puolueita olisi, ihmisten olisi pakko äänestää yksilöitä, ja eduskunnassa jokainen voisi vaikuttaa yksilönä. Myöskään valtion virkoja ei voitaisi jakaa nykyiseen malliin poliittisin perustein. Ideologioihin (puolueesta riippumatta) kiteytyy aivan liikaa tyhmyyttä ja näköalattomuutta, joka usein estää järkevien päätösten tekemisen. Ideologiat kun eivät perustu rationaaliseen ajatteluun, vaan ovat tunnepohjaisia.
Varsinkin konservatiivista aatesuuntausta edustavilla puolueilla on tapana hyväksyä riveihinsä ehdokkaita, joiden ajatukset saattavat poiketa kovastikin puolueen valtavirran mielipiteistä. Heidän tehtävänään on toimia hyödyllisinä hölmöinä, joita toiset hyödylliset hölmöt äänestävät. Heistä saatetaan puhua puolueen piirissä hyväntahtoisesti "raikkaana tuulahduksena" ja "uusien ajatusten ennakkoluulottomina esittäjinä", vaikka itse ajatuksia varotaan visusti kommentoimasta.
Puolueen kannalta he ovat täysin vaarattomia, sillä läpimenon mahdollisuuksia heillä ei 99,9 prosentissa tapauksista ole. Heidän ainoa tehtävänsä on kerätä hajaäänet oman puolueen laariin sellaisilta ihmisiltä, joita kuuluminen kyseisen puolueen kannattajakuntaan imagosyistä viehättäisi, vaikka puolueen konkarikaartin aatemaailma tökkii - kunnes yhtäkkiä löytyykin ehdokas, joka yllättäen esittää aivan järkeviä ajatuksia. Ikävä kyllä, hänelle annettu ääni vain vahvistaa jonkun konservatiivijäärän läpipääsyä ja paisuttaa puolueen saamaa kokonaisäänimäärää ja painoarvoa eduskunnassa sekä hallituksessa.
Nermal: "Noinhan se on, ja siksi koko puolueisiin perustuva järjestelmä pitäisi mielestäni heittää kelvottomana roskiin. Ellei puolueita olisi, ihmisten olisi pakko äänestää yksilöitä..."
Ja kun aikaa kuluisi, samanmieliset löytäisivät parlamentissa toisensa, ryhmittyisivät keskeisten periaatteiden ympärille, jotta ryhminä saisivat ajettua paremmin tahtonsa läpi. Kehittyisivät periaateohjelmat, joihin sitouduttaisiin, ja sen jälkeen puolueet syntyisivät. Nermal on nyt keksimässä pyörää uudestaan.
Minä olen aina ihmetellyt tätä suomalaisten suunnatonta halua pyrkiä konsensukseen, mitä vetoaminen "järkevyyteen" ilmentää. Mielipide-erot ja niiden taustalla vaikuttavat maailmankatsomukselliset näkemykset halutaan lakaista maton alle. Mistä se kumpuaa? Tukittiinko vuonna 1918 piipunsuulla puolen kansan suut ja puolestaan vuosina 1939-1945 kansan rivit eivät saaneet rakoilla - mielipiteet koetaan taakkana.
Kumma, ettei kukaan ottanut keskustelussa esiin Keskustan eduskuntavaaliehdokasta, Johanna Korhosta. Häntähän hehkutettiin Ranneliikkeessä, vaikka Keskusta on Kokoomusta vanhoillisempi homokysymyksissä. Korhonen sai varmasti paljon liberaalien ääniä, jotka lienevät sittemmin päätyneet d'Hondtin vaalimenetelmän myötä jonkun Keskustan sikafarmarin laariin, joka on kiljunut eduskunnan saarnapöntöstä naama punaisena kansan jumalattomuudesta homokysymyksissä... Ymmärrän Korhosen asettumisen Keskustan ehdokkaaksi; olihan hänen setänsä, Keijo Korhonen, Keskustassa näkyvällä paikalla vielä 90-luvulla (
http://fi.wikipedia.org/wiki/Keijo_Korhonen).Ei puolueista päästä, mutta äänioikeutetulla pitäisi olla mahdollisuus päättää äänestääkö puoluetta vai yksilöä. Siirtoäänivaalitapa mahdollistaisi tämän eli äänestäjä laittaisi haluamansa ehdokkaat ja puolueet paremmuusjärjestykseen. Siirtoäänivaalitavassa on hienoa myös se, että ääni menee hukkaan vain siinä tapauksessa, että mikään äänestäjän luettelemista ehdokkaista tai puolueista ei mene läpi.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Siirto%C3%A4%C3%A4nivaalitapaHarza: "Siirtoäänivaalitavassa on hienoa myös se ..."
Sen ainoa hienous on siinä, että se antaa harhaisen mielikuvan siitä, että suomalaiset voisivat elää ilman puolueita. Äänikuningas tai -kuningatar joutuu kuitenkin äänestämään ryhmäkurin sanelemana kuten muutkin, eli se siitä yksilöstä. Hyväksykää nyt vain ne puolueet - ne ovat olennainen osa länsimaista parlamentarismia.
Jos jonkin puolueen toiminta ei kiinnosta, sitten äänestetään toista puoluetta protestina. Näin menetellään sivistyneessä maailmassa eikä lähdetä länkyttämään siitä, että puolue ei toimi oman halun mukaan. Ymmärrän toki, että perinteiden muuttaminen maassa, missä puoluekirja kulkee perintönä isältä pojalle, on vaikeaa. Sama asenne näkyy kauppojen ja pankkien tiskeillä päivittäin; asiakkaita, suomalaisia, voi pompottaa miten haluaa, ne valittavat, känisevät, marmattavat aikansa, mutta reklamaatiota ja eroamista on turha pelätä - eikä mikään muutu.
Keskustalaisilla ja kokoomuslaisilla homoilla on ollut aina viime vuosiin saakka nihkeät oltavat, mutta minkäs teet. Omapahan on valintansa.
"Keskustalaisilla ja kokoomuslaisilla homoilla on ollut aina viime vuosiin saakka nihkeät oltavat, mutta minkäs teet. Omapahan on valintansa."
Näinhän se on. Tiedän erään miespariskunnan, joista toinen on keskustalainen ja toinen kokoomuslainen. Poliittisten tapahtumien - messujen, kokousten jne. - aikaan he eivät ole tuntevinaan toisiaan. Se näyttää aika surulliselta.
Kokoomus ajaa aika tyylikkäästi kaksilla vankkureilla. Helsingissä Stubb puhuu sateenkaarikansalle enkelten kielillä, kun eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ravi vakuuttaa toisaalla, että kokoomuksen nykyinen tai tulevakaan eduskuntaryhmä ei tasa-arvoista avioliittolakia hyväksyisi. Näyttää aika suunnitelmalliselta äänien maksimoimiselta. Tämä ei toki ole mitenkään uutta.
Onhan se toisaalta surkuhupaisaa, että pyritään tukkimaan äänien vuoto, vaikka "kaikki" kyllä tietävät mitä avioliittolaille tullaan joka tapauksessa - ennemmin tai myöhemmin - tekemään. Etenkin Ben Zyskowiczin lausunto kuulosti nimenomaan hätähuudolta mahdollisesta äänestäjäpaosta; siis nimenomaan ne lausunnot "kesätoimittajista".
